1 / 50

Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan 09/2005 loppuun

VAIKUTTAVUUS. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ. 1 / 10 1 / 4 1 / 2. Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan 09/2005 loppuun mennessä.

sheadon
Download Presentation

Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan 09/2005 loppuun

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 1 / 4 1 / 2 Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan 09/2005 loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Jonotusaikojen toteutuminen Toimialan on varmistettava, että hoitotakuun edellyttämä palvelutaso saavutetaan myös niissä palveluissa, joiden toteutumisessa on ilmennyt ongelmia. Tällaisina mainittakoon erityisesti hammashuolto ja lasten mielenterveyspalvelut. KORTTI 1

  2. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 1 / 4 2 / 2 Palvelujen saatavuus ja laatu Hoitotakuun toteutuminen Tehdään selvitys omalääkärijärjestelmän käyttöönoton vaikutuksista asetettuihin tavoitteisiin nähden vuoden loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Valmis selvitys. Raportti valmistuu joulukuussa 2005. KORTTI 2

  3. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 2 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Vanhusten kotona asumisen tukeminen Kotihoidon peittävyys pidetään vuoden 2004 tasolla ja tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät 20:llä. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Kotihoidon vuotuinen peittävyysprosentti verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen lukumäärä. Kotihoidon peittävyys on pysynyt ennallaan. Tehostetun palveluasumisen paikat ovat vähentyneet Viinikkakodin lopetuksen vuoksi 17 paikalla. Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäys on tapahtunut ns. tuotemuutoksina eli palvelutaloissa jo asuville henkilöille on lisätty palvelujen ostoa. He ovat siirtyneet tehostetun palveluasumisen asukkaiksi olemassa olevassa kodissaan. Tuotemuutoksia on tehty 17 henkilölle. Lisäksi tuotemuutoksin on tuettu asukkaiden kotiutumis-prosessia kolmen henkilön kohdalla ja neljälle henkilölle on ostettu tehostetun asumisen palveluja yksilöllisillä maksusitoumuksilla. Vuoden 2005 aikana on saatu käyttöön yhteensä 24 uutta tehostetun asumisen paikkaa. KORTTI 3

  4. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 1 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Alle 3-vuotiaiden päivähoitoryhmien keskimääräinen koko pienenee 12 lapseen / ryhmä. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Keskimääräinen ryhmäkoko alle 3-vuotiaiden päivähoitoryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Päivähoidossa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmäkoko oli syyskuussa 2005 keskimäärin 12 lasta. Vastaavana ajankohtana vuonna 2004 ryhmäkoko oli keskimäärin 12,4 lasta. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 4

  5. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 2 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetuksen taso säilyy hyvänä. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Keskimääräinen ryhmäkoko vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 sekä opetustuntien määrä oppilasta kohti yleisopetuksessa vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 sekä erityisopetuksessa edellisvuoteen verrattuna. KORTTI 5

  6. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 3 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Oppilashuoltopalvelujen tasoa nostetaan kohti valtakunnallista tavoitetasoa. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Oppilaiden keskimääräinen määrä kutakin koulupsykologia ja ‑kuraattorien kohden edellisvuoteen ja valtakunnalliseen tavoitteeseen verrattuna. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 6

  7. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 3 / 4 4 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan ja harrastustoiminnan käyttöaste pysyy korkeana. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Lasten ja nuorten tapahtumien ja niihin osallistuneiden, museokäyntien ja kirjaston lainaajien, tehtyjen kirjastolainojen ja ko. ikäryhmille suunnattujen kulttuuri- ja liikunta-avustusten määrät edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuun 2005 lasten ja nuorten tapahtumien sekä niihin osallistuneiden määrä on laskenut edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrän lasku selittyy sillä, että vuosi 2004 oli lasten ja nuorten kulttuurin vuosi, jolloin ko. ikäryhmille suunnattuja tapahtumia järjestettiin normaalitasoa enemmän. Museokäyntien lukumäärän ero vuosien 2004 ja 2005 kertymätiedoissa selittyy sillä, että tammi-elokuun 2004 luvuista puuttui osa museoista. KORTTI 7

  8. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 1 / 10 4 / 4 Palvelujen saatavuus ja laatu Mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatua ottamalla käyttöön valtakunnallisten laatusuositusten mukaisia uusia asumispaikkoja. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Uusien laatusuositusten mukaisten asumispaikkojen määrä. Sopimusvuori avasi 1.11.2004 Pyynikillä mielenterveyskuntoutujille valtakunnalliset laatusuositukset täyttävän kuntoutusyhteisön. Tämä sisältää 118 erilaista asumis- ja päiväkuntoutuspaikkaa mielenterveyskuntoutujille. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 8

  9. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 1 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Seudullinen toimintatapa Seutustrategia on hyväksytty ja seudulliselle maankäytön suunnittelulle ja liikennehankkeiden toteutukselle on asetettu lähivuosien tavoitteet. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja johtaja Juha Yli-Rajala Strategia hyväksytty ja tavoitteet asetettu. Seudun kunnanvaltuustot hyväksyivät seutustrategian kesäkuussa 2005. Strategiaan maankäytön suunnitteluun ja liikennehankkeiden toteutukseen liittyviksi vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettaviksi tavoitteiksi on kirjattu 1) seudullisen maankäytön suunnittelun perustan luominen sisältäen mm. tavoitteellisen kaupunki-seudun rakenneselvityksen ja suunnitelman yhteisesti laadittavasta yleiskaavasta, 2) maankäytön suunnittelun ohjauksen toimintamallista sopiminen, 3) Tampereen seudun liikennejärjestelmäselvityksen (TASE 2025) I-vaiheen toteuttaminen ja 4) priorisointipäätösten tekeminen seudullisista liikennehankkeista ja niiden edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut varsinaisen toimintansa yhtymäkokouksella 26.9.2005. Sen jälkeen kuntayhtymä huolehtii seutustrategiassa mainituista maankäytön tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuositavoite on saavutettu. KORTTI 9

  10. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 2 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Seudullinen liikenneverkko Päätös raideliikenteestä tehdään 05/2005 loppuun mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kaupunginvaltuusto on päättänyt asiasta. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli raideliikenteen hyödyntämistä kaupunkiseudun joukkoliikenteessä kokouksessaan 23.5.2005 ja päätti, että raideliikennejärjestelmän suunnittelu kytketään osaksi kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Raideliikenteen edellyttämät varaukset käsitellään keskustan liikenneosayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä syksyllä 2005 ja joukkoliikennejärjestelmätason ratkaisut Tase 2025 -ohjelman yhteydessä. KORTTI 10

  11. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 2 / 10 3 / 3 Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Asuntotuotantomäärät Uusia asuntoja valmistuu yhteensä 2 000, joista kunnallisia vuokra-asuntoja on 140 ja opiskelija-asuntoja 270. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä ja valmistuneiden kunnallisten vuokra- ja opiskelija-asuntojen määrä. Asuntoja on valmistunut 842 kpl, joka on 42 % tavoitteesta. Kunnallisia vuokra-asuntoja on valmistunut 47 kpl (33 % tavoitteesta) ja opiskelija-asuntoja 149 kpl (55 % tavoitteesta). Asuntotoimen 17.2.2005 tekemän arvion mukaan asuntotuotannon määrä tulee olemaan tänä vuonna noin 1 500 asuntoa ja sen ennustetaan myös toteutuvan. Kunnallisia vuokra-asuntoja tulee valmistumaan noin 110 kpl ja opiskelija-asuntoja tavoitteen mukaiset 270 kpl. Asetettu tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Raportoinnin mukaan vuoden 2005 asuntotuotanto jäänee 500 asuntoa asetettua 2 000 asunnon tavoitetasoa pienemmäksi. Myös valmistuvien kunnallisten vuokra-asuntojen määrä jäänee asetettua tavoitetta pienemmäksi. KORTTI 11

  12. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 1 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Ilmanlaatu Katupölyn ja liikenteen päästöjen määrä vähenee. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Ilmanlaadun mittarit. Liikenteen ominaispäästöt ovat viime vuosien aikana vähentyneet huomattavasti ajoneuvo- ja polttoainetekniikan kehityksen seurauksena. Vaikka liikenteen kysyntä on kasvanut, on monien päästölajien kokonaispäästöjen määrä kääntynyt laskuun. Hiilidioksidipäästöjen määrä sen sijaan on Tampereen seudulla kasvanut liikenteen kasvusta johtuen. Hiukkaspitoisuuden (PM10) kuukausikeskiarvot ovat olleet Pirkankadun varrella touko-, kesä- ja elokuussa 2005 pienempiä kuin vastaavina kuukausina vuonna 2004. Hiukkaspitoisuuden kuukausikeskiarvo oli heinäkuussa 2005 suurempi kuin vuoden 2004 heinäkuussa. Sääolosuhteet vaikuttavat pölypitoisuuksiin. Typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Pirkankadun varrella touko-elokuussa 2005 pienempiä kuin vuonna 2004. Yleisten alueiden liukkauden torjuntaan hankitaan vain hiekoitussepeliä, jolla enemmän pölyävä hiekoitushiekka vaiheittain korvataan. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 12

  13. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 2 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Kaupungin joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät laske vuoden 2004 tasosta. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja johtaja Asko Koskinen Joukkoliikenteen matkustajamäärät edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi-elokuun 2005 joukkoliikenteen matkustajamäärä on laskenut edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Muutos on ollut -3,3 %. Liikennelaitoksen toiminnan kehittämisselvitys on valmistunut ja kaupunginhallituksen suunnittelu-jaosto on hyväksynyt siinä esitetyt toimenpiteet jatkosuunnittelun pohjaksi 15.8.2005. Joukkoliikenteen nopeuttaminen ja vuorotarjonnan lisäys ovat nopeimmat ja tehok-kaimmat keinot matkustajamäärien kasvattamiseen. Näiden keinojen tarvitsemien taloudellisten resurssien vapauttamista tarkastellaan edellä mainitussa kehittämis-selvityksessä. Kehittämisselvityksen mukainen joukkoliikenteen nopeuttamis-toimenpiteitä toteuttava työryhmä on aloittanut toimintansa. Joukkoliikenteen käyttämisen lisäämistä työmatkaliikenteessä tavoitteleva hanke on käynnissä muutaman siitä kiinnostuneen yrityksen kanssa. Työsuhdejoukkoliikennelipun käyttöönottamista kaupungin organisaatiossa selvitetään. Asetettu tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. KORTTI 13

  14. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 3 / 10 3 / 3 Hyvä ja turvallinen ympäristö Kaupunkiympäristön siisteys ja viihtyisyys Roskaamisen ja töhrinnän ehkäisyä tehostetaan ja tehostamistoimet näkyvät katukuvassa. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kuntalaisten tekemien valitusten, poliisille jätettyjen tutkintapyyntöjen sekä poliisin rekisteröimien jäte- ja ympäristörikkomusten määrät verrattuna edellisvuoteen. Yhdyskuntapalvelujen toimiala on tehostanut yleisten alueiden vaurioiden ja ilkivallan dokumentointia. Tilastoinnin ja raportoinnin parantaminen selittää ainakin osittain roskien ja töhryjen määrän lisääntymistä. Kaupunkitilan siisteyden kohentamiseen on kesän aikana pyritty mm. tehostamalla töhryjen varhaista poistamista ja lisäämällä valvontaa. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 14

  15. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 1 / 2 1 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus Koulutusastekohtaisten tuloksellisuustavoitteiden toteutuminen. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Tavoitteiden toteutuminen. Kouluastekohtaiset tavoitetasot, mittarit ja raportoinnit käyvät ilmi oheisesta tilastotaulukosta (=ks. seuraava tuloskortti). Suuri osa tavoitteista raportoidaan vuositasolla. Kaupungin lukiokoulutuksen vetovoimaa kuvaavan indeksiluvun muutos vuoden 2004 tasosta (1,19 -> 1,10) selittyy lukioiden opiskelijapaikkojen määrän lisäämisellä. Koulutusta on lisätty 108 opiskelijapaikalla. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus on hiukan laskenut eikä tavoitetta ole siten täysin saavutettu. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet tietotekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmissa. Hakijamääriin vaikuttaa mm. yliopistojen kasvanut sisäänotto. Tästä huolimatta TAMK oli kevään 2005 yhteishaussa Suomen vetovoimaisin ammatti-korkeakoulu. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden määrä kasvaa selvästi viime vuoteen verrattuna; elokuun loppuun mennessä on jo valmistunut lähes yhtä monta opiskelijaa kuin vuoden 2004 aikana valmistui. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrät ja täyttöasteiden toteutumat ovat niille asetettujen tavoitetasojen mukaiset. KORTTI 15

  16. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit 4 / 10 1 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus

  17. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 1 / 2 2 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Koulutuksen tuloksellisuus Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 24‑29‑vuotiaiden määrää nostetaan kohti valtakunnallista tavoitetasoa. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 24-29-vuotiaiden määrä edellisvuoteen ja valtakunnalliseen (v. 2015: 90 %) tavoitteeseen verrattuna. Raportoidaan vuositasolla. KORTTI 16

  18. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 4 / 10 2 / 2 Koulutetut ja osaavat ihmiset Kulttuuri- ja sivistyspalvelujen käyttö Keskeisten kulttuuri- ja sivistyspalvelujen käyttöaste pysyy korkeana. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Kirjastonkäytön, museokäyntien ja kaupungin järjestämien tilaisuuksien sekä työväenopiston kursseille osallistuneiden määrät edellisvuoteen verrattuna. Museoiden kävijämäärän lasku johtuu vuonna 2004 suuret kävijämäärät saavuttaneesta Samurai-näyttelystä ja Rupriiikin sulkemisesta neljän kuukauden ajaksi vuonna 2005. Kulttuuritoimen järjestämien tapahtumien lukumäärää nostavat lastentapahtumat, eläkeläisille suunnattu ohjelmatarjonta ja joka toinen vuosi järjestettävä Tampereen Sävel -musiikkifestivaali. Kaupunginorkesterilla on ollut varsinaisen konserttitoiminnan lisäksi paljon mm. lapsille suunnattuja konsertteja. KORTTI 17

  19. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 1 / 2 1 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteutuminen Ohjelmaperusteisen kehittämispolitiikan jatkon varmistaminen ja uudistaminen. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Päätökset kehittämisohjelmien jatkosta on valmisteltu. Ns. Luova Tampere –kehittämisohjelman valmistelu on aloitettu elinkeinokeskuksen, strategisten kehittämisyhtiöiden ja kehittämiskonsultin yhteishankkeena kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 21.2.2005 tekemän päätöksen pohjalta. Ohjelmakonsepti esiteltiin suunnittelujaostolle 14.6.2005 ja jatkovalmistelu linjattiin tehdyn päätöksen mukaisesti. Luova Tampere-kehittämisohjelmaan palkattiin 1.9.2005 alkaen hanketta valmistelemaan projektipäällikkö Lasse Paajanen. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuonna 2006 ja uuden ohjelman 2007-2013 valmistelu alkaa syksyllä 2005 niin kansallisesti kuin paikallisesti. BioneXt Tampere-ohjelma jatkuu vuoteen 2010. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 18

  20. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 1 / 2 2 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteutuminen Osaamiskeskusohjelma ja kaupungin strategiset kehittämishankkeet (eTampere ja BioneXt Tampere) saavuttavat tavoitteensa. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Hankkeille asetettujen keskeisten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden arviointi. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma on edelleen menestynyt valtakunnallisessa vertailussa. Sisäasianministeriön raportin mukaan Pirkanmaa on menestynyt parhaiten 2004-2005, kun vertaillaan maakuntia liikevaihdon, työllisyyden kasvun sekä väestön kehityksen suhteen. Huippuosaamisen vahvistamiseen tähtääviä hankkeita ovat olleet koneenrakennuksen- ja automaationkehittämisalueella Rovir ja Laser Competence -hankkeet sekä informaatio- ja kommunikaatiokehittämisalueella Neogames- ja Suomen Open Source -keskuksen vieminen eteenpäin. eTampere-hankkeen rahoituksessa ollaan edellä määrällisiä tavoitteita (125 %) Ohjelma loppuu vuonna 2005 ja loppuarviointi valmistuu tammikuussa 2006. BioneXt Tampere-ohjelma on ollut kumulatiiviset tavoitteet hieman ylittävässä vauhdissa. Ohjelman kokonaisrahoituksesta 47 % on kohdistunut yrityskehitys- ja yrityshankkeisiin. Lisäksi alan yritystoiminnan edellytyksiä vahvistetaan erityisellä pääomasijoituksen hankintaan liittyvällä hankkeella. Ohjelmalla on tuettu merkittävästi alan koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämistä. Edetään tavoitteiden mukaisesti. KORTTI 19

  21. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 5 / 10 2 / 2 Yritystoiminnan edellytykset Työllisyyden edistäminen Työvoiman palvelukeskuksen toiminta täydessä laajuudessa. Palvelukeskuksella 900 uutta asiakasta. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Palvelukeskuksen uusien asiakkaiden määrä. Aluetiimeillä oli 31.7.2005 tilanteen mukaan yhteensä uutta 614 asiakasta. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 20

  22. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 1 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Palvelujen hankintakoulutusta jatketaan suunnitelman mukaan ja se kytketään uuden toimintamallin toteuttamiseen (tilaajanäkökulma). Johtaja Juha Yli-Rajala Koulutettujen määrä ja osallistujapalaute. Palvelujen hankintakoulutus järjestetään 7.10. 14.10 ja 21.10. Kohderyhmänä on kasvatus ja opetustoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen, konsernihallinnon ja liikelaitosten henkilöstö. Osallistujia koulutukseen on kaikkiaan noin 130. KORTTI 21

  23. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 2 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Luodaan yhteiset periaatteet, ohjeet ja mallit uuden toimintamallin mukaiseen sopimusohjaukseen. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmiit mallit. Sopimusohjaustyöryhmä on määritellyt sopimusohjauksen periaatteita ja vuosikelloa, suhdetta johtosääntöihin ja talousarvioprosessiin, eri osapuolten rooleja, sopimusmallien sisältörunkoa sekä laadun määrittelyä sopimuksissa. Yhteisten mallien valmistelussa hyödynnetään tilaaja-tuottaja -pilottien sopimuspohjia sekä kokemuksia sopimusohjauksesta. Työryhmän raportti ja sopimusmallit ovat valmiita vuoden loppuun mennessä. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 22

  24. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 1 / 2 3 / 3 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen tilaaja- ja hankintaosaaminen Toimintamallin uudistamisen edellyttämä tuotteistaminen valmistuu vuoden loppuun mennessä. Johtaja Juha Yli-Rajala Toimialakohtaiset raportit. Toimintamallin uudistamisen edellyttämä tuotteistaminen tilaajan näkökulmasta etenee. Hyvinvointi- ja yhdyskuntapalvelujen tuotteistamisen vastuutus on täsmentynyt ja tuotteiden määrittelytyö jatkuu. Tuotekuvausten kerääminen yhtenäisin periaattein määritellyille tuotteille toteutetaan syksyn aikana. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 23

  25. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 2 / 2 1 / 2 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen Kehitetään vuonna 2004 sosiaali- ja terveyspalveluissa alkanutta palvelusetelikokeilua koskemaan myös muita toimialoja. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee ja johtaja Juha Yli-Rajala Palvelusetelin käytön arviointi toteutetuissa hankkeissa ja uudet suunnitelmat. Omaishoidon siivouspalvelusetelin käytön arviointi on valmistunut huhtikuussa 2005. Kotihoitoa tukevan kuntoutuksen arviointi tehdään vuoden 2006 alussa. Toimialojen uusia suunnitelmia palvelusetelin suhteen ei ole systemaattisesti kartoitettu. Palvelusetelin uusien käyttökohteiden suunnittelu liittyy perustettavan tilaajaorganisaation tehtäviin. Tilaajaorganisaation määrittely ja rakentaminen aloitetaan vuoden 2006 alussa. KORTTI 24

  26. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 6 / 10 2 / 2 2 / 2 Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen Pyynikin uimahallikorttelin kehittämishanketta jatketaan yksityisen sektorin yhteistyökumppanin kanssa. Johtaja Asko Koskinen Hankkeen eteneminen Hankkeen johtoryhmä on aloittanut sopimusten laatimisen. Laatiminen on vastuutettu osapuolille hankkeen tavoitteiden ja roolien mukaisesti. Työ valmistuu vuoden 2005 lopulla, jonka jälkeen se lähetetään kommentoitavaksi ja päätöksentekoon. Johtoryhmään perustettiin alatyöryhmä, joka käsittelee yhdessä kaavoitusyksikön kanssa kaavoitukseen, pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin liittyvät asiat. Naapureille pyritään järjestämään esittelytilaisuus hankkeesta viimeistään lokakuun aikana. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 25

  27. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 1 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Koko kaupunkia koskeva e-palvelujen kehittämissuunnitelma valmis 05/2005 loppuun mennessä ja liitetään osaksi kaupunkistrategiaa toteuttavaa palveluohjelmaa. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmis kehittämissuunnitelma. Kehittämistyön pohjaksi valmistellut sähköisten palvelujen linjaukset hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 21.3.2005 sekä toiminnanohjauksen ja sähköisten palvelujen ohjausryhmässä 20.5.2005. Tähän mennessä on valittu toteutettaviksi kolme sähköisten palvelujen kehittämishanketta, joista tärkeimpänä kansallinen tunnistautumis- ja maksamissovellus. Sähköisten palvelujen hankesalkku 2006-2009 esitetään kaupungin palveluohjelmassa, joka valmistuu lokakuussa. KORTTI 26

  28. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 2 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Kuntalaisten tietoyhteiskuntakoulutuksen tavoitteet ja julkisten nettipisteiden määrä vastaavat valtakunnallisia tavoitteita. Viestintäjohtaja Jari Seppälä Kuntalaisten kokema tietoyhteiskuntakoulutuksen tarve ja julkisten nettipisteiden määrä edellisvuoteen ja valtakunnallisiin tavoitteisiin verrattuna. Julkisten nettipisteiden määrää on lisätty ja kuntalaisten tietoyhteiskuntakoulutusta on järjestetty alkuvuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Koulutustarvekysely tehdään vuoden 2005 lopulla. Yksityiskohtaisemmat toteutumatiedot ja vertailu edellisvuoteen sekä valtakunnallisiin tavoitteisiin esitetään vuositason strategiaraportin yhteydessä. KORTTI 27

  29. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 1 / 2 3 / 3 Tietoyhteiskunnan soveltaminen eTampere –hankkeen toteutuminen Tutkimus- ja kehityshankkeissa mukana olevien yritysten lukumäärä kasvaa 10%. Elinkeinojohtaja (hallintopäällikkö Raimo Huusari) Yritysten lukumäärä 6/2005 ja 12/2005 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kesäkuun 2005 lopussa eTampere -hankkeita osarahoittavia yrityksiä oli 288 kpl. Yritysten määrä on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 50 yrityksellä (21,0 %). Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 28

  30. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 7 / 10 2 / 2 Tietoyhteiskunnan soveltaminen Toiminnanohjaushanke (ERP) Luodaan mahdollisuudet talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle vuoden 2006 alusta. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmiusaste. Hanke käynnistyi vuoden 2005 alussa, jolloin hanke myös organisoitiin ja prosesseille nimettiin määrittelytiimit. Hankkeesta on tehty erillinen projektisuunnitelma ja hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen johto- ja ohjausryhmille. Järjestelmään rakennettavat toimintamallit kuvattiin yhteistyössä Siemensin asiantuntijoiden kanssa. Prosessien yhtenäistäminen on ollut tärkeä osa toimintamallien kehittämistä. Taloudenohjauksen, myynnin, hankehallinnan, henkilöstöhallinnan perustietojen ja logistiikan määrittelyt valmistuivat kesäkuussa ja järjestelmän rakentaminen alkoi. Rakentaminen on edennyt järjestelmän testausvaiheeseen sekä käyttöönoton ja koulutuksen valmisteluvaiheeseen. Testausten eteneminen ja siten myös koulutusten valmistelu on hieman viivästynyt, mutta viivästymisellä ei ole vaikutusta käyttöönottoaikatauluun. Käyttöönotto taloudenohjauksen, logistiikan, hankkeiden hallinnan ja myynnin järjestelmien osalta tapahtuu vuoden 2006 alusta. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 29

  31. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 2 1 / 2 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Poliittisen päätöksenteon toimivuus Kuntademokratian tilaa kuvaavan mittariston kehittäminen ja soveltaminen. Johtaja Pekka Palola Valmis mittaristo. Demokratiatilinpäätöksen ensimmäinen osio,vaalitilinpäätös on valmistunut. Seuraava osio, kuntademokratian toimintatavat on valmisteluvaiheessa ja mittaus toteutetaan syksyn 2005 ja kevään 2006 välisenä aikana. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 30

  32. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 2 2 / 2 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Poliittisen päätöksenteon toimivuus Päätöksentekijöiden ja kuntalaisten tiedonsaantia helpotetaan laajentamalla päätösvalmistelun sähköisiä palveluja ottamalla käyttöön sähköinen liitteiden hallinta. Johtaja Pekka Palola Järjestelmä käytössä. Yhdyskuntapalveluissa sähköinen liitteidenhallinta on otettu käyttöön kesäkuussa 2005. Sosiaali-ja terveystoimessa käyttöönotto on aloitettu elokuussa 2005. Sivistyspalveluissa käyttöönotto aloitetaan tämän vuoden puolella. Liikelaitokset ottavat sähköisen liitteiden hallinnan käyttöönsä keväällä 2006. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 31

  33. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Osallistumisen laajentaminen Lähidemokratiaa kehitetään osana toimintamallin uudistusta. Päätökset alueellisen osallistumismallin käyttöönotosta tehdään vuoden loppuun mennessä. Johtaja Pekka Palola Päätös tehty. Päätös palvelufoorumeiden käyttöönotosta osana toimintamallin uudistusta on tehty valtuuston kokouksessa toukokuussa 2005. Päätökset palvelufoorumeiden tehtävistä ja toteutuksesta tehdään keväällä 2006. Syksyllä 2006 on vuorossa pilotointivaihe ja varsinainen foorumitoiminta aloitetaan vuoden 2007 aikana. Vuositavoite on saavutettu. KORTTI 32

  34. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 2 / 3 • Strategisten prosessien toimivuus • - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli • Osallistumisen laajentaminen • Lasten ja nuorten osallistumismallin toteuttaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti. • Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja johtaja Pekka Palola • Keskeisten tavoitteiden toteutuminen: • Lautakuntakokeilun arviointi ja päätökset jatkosta • Alueellisten foorumien käynnistäminen nuorisopalvelujen ja koulujen yhteistyönä • Oppilaskuntatoimintaan liittyvien koulutusten suunnittelu ja järjestäminen ohjaaville opettajille ja nuoriso-ohjaajille sekä koulutusten aloittaminen oppilaskunnille • Lasten ja nuorten lautakuntakokeilu on arvioitu ja päätökset jatkosta on tehty kaupunginhallituksen päätöksellä 27.6.2005. Päätöksen mukaan nuorisofoorumin jäsenet saavat läsnä- ja puheoikeuden kasvatus- ja opetuslautakuntaan, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan, osaamis- ja elinkeinolautakuntaan, päivähoidon ja perusopetuksen johtokuntaan sekä toisen asteen koulutuspalvelujen johtokuntaan asioissa, jotka koskevat lapsia ja nuoria. • Ensimmäinen lasten ja nuorten alueellinen foorumi järjestetään kokeiluluontoisesti marraskuussa 2005. • Lasten ja nuorten osallisuuteen sekä oppilaskuntatoimintaan liittyvät koulutukset pidetään lukioiden, ammattiopiston ja perusopetuksen oppilaskuntia ohjaaville opettajille, nuoriso-ohjaajille sekä oppilaskuntien edustajille syys- ja lokakuussa. Oppilaskuntatoiminta on laajentunut syksyllä kaikkiin perusopetuksen kouluihin. • Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 33

  35. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 2 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Osallistumisen laajentaminen VALMA-valmistelufoorumin käyttöä kehitetään ja käyttö vakiinnutetaan kaikkiin lautakuntiin. Johtaja Pekka Palola VALMA:n käyttö lautakunnittain. Uusien lautakuntien toiminnan käynnistyminen ja Valma-valmistelufoorumin kehittäminen ovat vähentäneet Valman käyttöä. Valman uudistus e-lomakkeen osalta on tehty ja uusi keskuspalsta avataan syksyllä 2005. Loppuvuodesta lauta- ja johtokuntia aktivoidaan Valmaan käyttöön. Lauta- ja johtokuntien tulee hyödyntää Valma-foorumia käsittelemiensä asioiden valmistelussa. KORTTI 34

  36. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Seudullinen johtamisjärjestelmä Seutustrategia on hyväksytty ja seutuhallintoa koskevat toimenpiteet on käynnistetty. Johtaja Juha Yli-Rajala Hyväksytty seutustrategia. Seudun kunnanvaltuustot hyväksyivät seutustrategian sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustamista koskevan perussopimuksen kesäkuussa 2005. Seutustrategiassa on asetettu vuosien 2005-2006 aikana toteutettavat seutuyhteistyön organisointiin ja tuloksellisuuteen liittyvät tavoitteet. Perussopimuksessa määritellään seutuhallinto ja sen tehtävät. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut varsinaisen toimintansa yhtymäkokouksella 26.9.2005. Sen jälkeen kuntayhtymä huolehtii seutuhallintoa koskevista toimenpiteistä ja seutustrategian tavoitteiden toteutumisesta. Vuositavoite on saavutettu. KORTTI 35

  37. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 1 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Päätökset kaupungin uudesta toiminta- ja pormestarimallista on tehty ja toteutussuunnitelma aikatauluineen hyväksytty 05/2005 loppuun mennessä. Projektipäällikkö Kari Hakari Kaupunginvaltuusto on päättänyt asiasta. Toimintamallin kokonaisuudistus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.5.2005. Uudistuksen toimeenpano on käynnistetty. Aikataulutettu toteutusohjelma käsitellään toimintamallin uudistamistoimikunnassa 10.10.2005. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 36

  38. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 2 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Ruoka-, työterveys- ja taloushallinnon palvelukeskusten toiminta käynnistyy 1.7.2005 ja logistiikka- sekä hallinto- ja henkilöstöpalvelukeskuksista tehdään selvitykset ja jatkotoimenpidepäätökset vuoden loppuun mennessä. Johtaja Asko Koskinen, johtaja Pekka Palola ja johtaja Juha Yli-Rajala Palvelukeskusten toiminta käynnistynyt ja selvitykset sekä jatkotoimenpiteet tehty. Ruokapalvelukeskus (Tampereen Ateria), taloushallinnon palvelukeskus (Kipala) ja työterveyshuollon palvelukeskus ovat käynnistäneet toimintansa 1.7.2005. Henkilöstöhallinnon palvelukeskusselvitys- ja suunnitteluraportti on valmistunut ja palvelukeskus on aloittanut toimintansa 1.8.2005. Tarkoitus on mahdollisimman pian laajentaa palvelukeskuksen toimintaa kattamaan myös hallintopalveluja. Logistiikkakeskuksen perustamisesta on päätetty kaupunginhallituksessa 2.5.2005 ja hankkeen jatko-organisointi on käynnistynyt. Palvelukeskusten perustamisesta aiheutuvat talousarviomuutokset käsitellään valtuustossa lokakuussa 2005. Palvelukeskusten käynnistyminen sekä niistä tehdyt selvitykset ja päätökset ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Vuositavoite on siten saavutettu. KORTTI 37

  39. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 2 / 3 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Konsernijohtaminen Liikelaitoksille ja konserniyhtiöille on asetettu omistajatavoitteet ja ne ottavat käyttöön kaupunginhallituksen asettamat hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeet. Johtaja Asko Koskinen Omistajatavoitteet määritelty ja ohjeet käytössä. Liikelaitoksille ja merkittäville yhtiöille on määritelty vuotta 2006 koskevat omistajatavoitteet, jotka kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kokouksessaan 25.4.2005. Jokaiselle yksikölle on määritelty ohjeelliset tavoitteet liikevaihdon kehitykselle ja tulostasolle. Yksiköiden tulee ottaa tavoitteet huomioon talousarvioidensa laadinnassa. Yhtiöiden kolmannesvuosiraportointia konsernihallintoon kehitetään tavoitteiden toteutumisen tehokkaampaan seurataan. Vuosiraportti käsiteltiin kaupunginhallituksessa 29.8.2005 ja sitä kehitetään kommenttien mukaisesti ensi vuonna. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin liiketoimintaa koskevan ohjeen 18.10.2004. Liikelaitokset ja konserniyhtiöt ovat käsitelleet asian hallituksissaan ja ohjeet ovat käytössä. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 38

  40. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 3 / 3 Strategisten prosessien toimivuus - johtamisjärjestelmä Kestävä kehitys päätöksenteossa Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arviointimittariston kehittäminen 08/2005 loppuun mennessä. Johtaja Juha Yli-Rajala Valmis mittaristo. Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arviointimittaristo laadittiin kevään 2005 aikana yhteistyössä eri toimialojen edustajien kanssa. Arviointimittaristoa testattiin kesällä 2005 arvioimalla uudistetun kaupunkistrategian kestävän kehityksen vaikutuksia. Mittariston kehittämistä ohjannut työryhmä hyväksyi mittariston elokuussa 2005. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi mittariston 12.9.2005 ja päätti, että se otetaan käyttöön vuoden 2006 alussa ja sitä pilotoidaan sopivalla hankkeella syksyn 2005 aikana. Vuositavoite on saavutettu. KORTTI 39

  41. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 1 Strategisten prosessien toimivuus - maankäytön suunnittelu Kaavoitusohjelmien toteutuminen Uutta asuntokerrosalaa kaavoitetaan 200 000 m2 ja muuta uutta kerrosalaa kaavoitetaan 100 000 m2. Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti Kaavoitetut asuntokerrosalaneliömetrit ja muut kaavoitetut kerrosalaneliömetrit. Ympäristölautakunta on elokuun loppuun mennessä omalta osaltaan hyväksynyt asemakaavat, joissa on osoitettu 19 154 m2 uutta asuntokerrosalaa ja 4 684 m2 muuta uutta kerrosalaa. Kaavojen mukaan voidaan rakentaa 34 uutta pientaloasuntoa. Lisäksi yhdyskuntapalvelujen suunnittelupalvelut on luovuttanut tilaajalle yhdyskuntalauta- kunnan käsittelyä varten asemakaavaehdotukset, joissa on osoitettu 16 653 m2 uutta asuntokerrosalaa ja 900 m2 muuta uutta kerrosalaa. Näiden kaavojen mukaan voidaan rakentaa 35 uutta pientaloasuntoa. Yhteenlasketut luvut ovat näin ollen 35 807 m2uutta asuntokerrosalaa ja 5 584 m2 muuta uutta kerrosalaa sekä 69 uutta pientaloasuntoa.  Suurimmat kaavoitusohjelman mukaiset työt ovat yleensä valmistuneet ennen vuoden-vaihdetta. On mahdollista, että tänäkin vuonna ylletään lähelle kerrosalatavoitteita, vaikka toimintamallin muutos on kuluttanut kovasti avainhenkilöiden resursseja. Asetettu tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. KORTTI 40

  42. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 8 / 10 1 / 1 Strategisten prosessien toimivuus - verkottuminen Prosessiperusteinen toimintatapa Koko kaupunkia koskevat tilaajan ydinprosessit määritellään 03/2005 loppuun mennessä. Projektipäällikkö Kari Hakari Prosessit määritelty. Uuden toimintamallin hyväksymisen yhteydessä 18.5.2005 päätettiin palveluprosesseihin pohjautuvasta tilaajalautakuntarakenteesta. Ydinprosessien alustava jako osaprosesseiksi on tehty. Kullekin ydinprosessille rekrytoidaan syksyn 2005 aikana prosessien omistajat, jotka aloittavat työnsä vuoden 2006 alussa. Vuoden 2006 aikana prosessien omistajien tehtävänä on määritellä ja rakentaa tilaajaorganisaatio ja sen toiminta vuonna 2007 voimaan tulevaa tilaaja–tuottaja -mallia varten yhdessä muiden prosessien omistajien kanssa. Vuoden 2007 alusta prosessien omistajat toimivat lautakuntien esittelijöinä sekä lautakuntia ja apulaispormestareita avustavien asiantuntija-organisaatioiden esimiehinä. Tilaajaprosessin omistajien tehtäviin kuuluvat mm. palvelujen hankintasuunnitelman, tilaajabudjetin sekä tilattavista palveluista tehtävien sopimusten valmistelu. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 41

  43. RESURSSIT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 1 / 3 Osaava henkilöstö Kehityskeskustelut 4/5 kaupungin henkilöstöstä on käynyt kehityskeskustelut. Johtaja Pekka Palola Käytyjen kehityskeskustelujen määrä suhteessa henkilöstön määrään ja edellisvuoteen. Kehityskeskusteluja käydään läpi kalenterivuoden, mutta kerran vuodessa käytävät keskustelut painottuvat kuitenkin vuoden lopulle. Käytyjen kehityskeskustelujen kokonaismäärä raportoidaan vuositasolla. KORTTI 42

  44. RESURSSIT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 2 / 3 1 / 2 Osaava henkilöstö Osaamisen johtaminen Muutosjohtamiseen painottuneeseen koulutukseen osallistuu 500 esimiestä. Johtaja Pekka Palola Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä. Esimiesten muutosjohtamiseen painottuva koulutus on jatkuvaa. Tähän mennessä järjestettyihin koulutuksiin on osallistunut yhteensä 785 esimiestä. Koulutusta jatketaan syksyllä 2005 hyvinvointipalvelujen esimiesten koulutuksella. Vuositavoite on saavutettu. Esimiesten koulutus kuitenkin jatkuu. KORTTI 43

  45. RESURSSIT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 2 / 3 2 / 2 Osaava henkilöstö Osaamisen johtaminen Kehitetään uusia tapoja sisäisen tiedottamisen lisäämiseksi. Johtaja Pekka Palola ja viestintäjohtaja Jari Seppälä Henkilöstön tyytyväisyys tiedottamiseen. Henkilöstöyksikköön on nimetty henkilöstötiedottaja. Tampereen kaupungin henkilöstölle suunnattu sähköinen, sisäinen pikatiedote Hehku on otettu käyttöön. Hehku tiedottaa ajankohtaisista henkilöstöasioista. Tiedote ilmestyy kahden viikon välein tai tarvittaessa useammin. Hehkuja on ilmestynyt 14 kappaletta. Kaupunginjohtaja päätti 21.4.2005 sisäisen viestinnän kehittämiseen liittyvistä henkilöjärjestelyistä ja nimesi sisäisen viestinnän tiedostuspäällikön ajalle 1.5.2005 – 31.12.2006 vetämään sisäisen viestinnän kehittämisryhmää. Samassa päätöksessä tietohallinnon johtoryhmän tehtäväksi annettiin valmistella koko konsernin kattavan intranet-järjestelmän hankintaa. Intranet-projektille on nimetty oma ohjausryhmä tietohallinnon johtoryhmässä 7.6.2005. Edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 44

  46. RESURSSIT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 9 / 10 3 / 3 Osaava henkilöstö Rekrytointi Sijaishenkilöstön saatavuutta parannetaan laajentamalla VIP-järjestelmää (vakinainen sijaishenkilöstö). Johtaja Pekka Palola Uusien vakinaisten sijaishenkilöiden määrä ammattiryhmittäin. Selvitys VIP-järjestelmän laajentamisen mahdollisuuksista on tekeillä. KORTTI 45

  47. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 1 / 3 1 / 2 Talouden liikkumavara Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate on 93 % poistoista. Johtaja Juha Yli-Rajala Vuosikate prosenttia poistoista. Välitilinpäätöksen ennusteen mukaan tulorahoituksen riittävyys poistoihin on hieman tavoitetta parempi. Ennuste on heikentynyt tammi-huhtikuun raportista mm. sosiaali- ja terveystoimen, sähkölaitoksen sekä liikennelaitoksen huonontuneiden ennusteiden vaikutuksesta. Sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittämisen vaikutuksilla korjattu talousarvio-tavoite on 89 %. RESURSSIT KORTTI 46

  48. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 1 / 3 2 / 2 Talouden liikkumavara Tulorahoituksen riittävyys Investointien tulorahoitus on 66 %. Johtaja Juha Yli-Rajala Investointien tulorahoitus-%. Sähkölaitoksen verkkotoiminnan yhtiöittäminen vaikeuttaa kaupungin rahoituslaskelman vertailtavuutta edellisiin vuosiin ja tavoitteeseen nähden. Vertailukelpoinen talousarviotavoite on 60 %. Tässä tuloskortissa tarkastellaan tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin ilman verkkotoiminnan yhtiöittämisen merkittäviä investointivaikutuksia. Välitilinpäätöksen ennusteen mukaan vuosikate on muutettua talousarviota parempi ja investointitaso hieman budjetoitua pienempi. RESURSSIT KORTTI 47

  49. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 2 / 3 Talouden liikkumavara Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden tuloutus kasvaa 4 %. Johtaja Asko Koskinen Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden yhteenlasketun tuloutuksen määrä verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen. Liikelaitokset tulouttivat vuonna 2004 yhteensä 46,8 milj. euroa. Vuodelle 2005 asetetun tavoitteen mukaisesti tuloutuksen tulee kasvaa yhteensä 48,8 milj. euroon (+ 4 %). Luku on liikelaitoksia sitova. Kuluneen vuoden kumulatiivinen toteuma ja koko vuoden ennuste ennakoivat, että tavoite saavutetaan. Osakeyhtiöiden osalta kyky osingon jakoon tarkistetaan viimeisen vuosineljänneksen aikana perustuen sen hetkiseen ennusteeseen tuloksesta ja kassavarannosta. RESURSSIT KORTTI 48

  50. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2005 Vastuuhenkilö Mittarit Toimialan raportointi KJ 10 / 10 3 / 3 Talouden liikkumavara Tilankäytön tehokkuus Tilankäytön tehostaminen 2 % vuoden loppuun mennessä. Johtaja Asko Koskinen Toimialakohtainen tilankäyttö (m²) verrattuna edelliseen vuoteen. Toimenpiteet on käynnistetty toimialojen kanssa. Toimialoittain on tehty selvityksiä, joilla tilankäyttöä voidaan tehostaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Selvitysten yhteenveto ja raportti kokonaisvaikutuksista tehdään vuoden lopussa. Lyhyellä jänteellä toimenpiteet ovat pääosin monikäyttöisyyden lisäämistä, vuokratuottojen kasvattamista ja aikaisemmin tehtyjen rationalisointipäätösten (mm. vuokratiloista luopuminen) toteutusta. Merkittävimmät ratkaisut koskevat Pirkkahallia, Pyynikin uimahallia ja Marian sairaalaa. Monet pitkän aikavälin tilankäytön tehostamistoimenpiteet vaativat myös poliittisia päätöksiä ja korvausinvestointeja. RESURSSIT KORTTI 49

More Related