Millainen on saavutettava kirjasto?

1. Millainen on saavutettava kirjasto? Aineistoon on koottu ideoita saavutettavan kirjastopalvelun tuottamiseksi Celia-kirjasto/ 13.6.2014

2. Design for All • Design for All (DfA) on suunnittelufilosofia, jonka tarkoitus on suunnitella ympäristöt, tuotteet ja palvelut siten, että ne ovat helppokäyttöisiä, esteettömiä ja houkuttelevia mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle. • Ympäristöjä ja palveluita ei kannata suunnitella keskivertokäyttäjille, vaan käyttäjille, joilla on monenlaisia kykyjä, rajoitteita ja ominaisuuksia, esim. ikä, lukukyky, oppimistyyli, kieli, kulttuuritausta jne. • Kun kirjastosta tehdään saavutettava tästä näkökulmasta, kaikki käyttäjät tuntevat itsensä tervetulleiksi ja erityisjärjestelyjen tarve vähenee. • Ks. Suomen Design for All -verkosto

4. Kirjaston saavutettavuus

5. Kirjaston saavutettavuus

6. Rakennus ja tilat • Suunnitteluvaiheessa on selvitetty erilaisten ryhmien tarpeet: eri-ikäiset, eri tavoin vammaiset, eri kieli- ja kulttuuritaustat, luki- ja oppimisvaikeuksiset ym. • Kirjaston fyysisen ympäristön esteettömyys on kartoitettu rakentamisen eri vaiheissa asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa • Asiakkaille on valmiissa rakennuksessa tarjolla muunneltavia kalusteita ja tiloja, esim. valaistuksen ja työpöytien ja tuolien ym. säätäminen, myös äänimaailman säätäminen

7. Rakennus ja tilat • Aineistojen sijoitteluun on kiinnitetty huomiota: saavutettava aineisto (esim. Celian äänikirjat, selkokirjat, isotekstiset kirjat) on sijoitettu helppokulkuiseen ja näkyvään paikkaan • Opasteet ja muut ohjeistukset tilassa ovat paitsi tekstimuotoisia myös visuaalisia, mahdollisesti myös ääntä hyödyntäviä

8. Palvelut: apuvälineet ja IT • Celian kokemusten mukaan näkövammaisten työasema ja pistetulostin yleisessä kirjastossa oli epäonnistunut kokeilu (vähän käyttöä, kallis, henkilökunta ei tuntenut laitetta) • Ratkaisuja, jotka tukevat useita erilaisia käyttäjiä • esim. Applen Mac-tietokoneet sekä iPad ja iPhone sisältävät käyttöjärjestelmään kuuluvina suurennusominaisuuden sekä VoiceOver –ruudunlukuohjelman • yleisesti ottaen tabletit tukevat saavutettavuutta (suurentaminen mahdollista, ei hiirtä ym.)

9. Palvelut: apuvälineet ja IT • Työasemien osalta myös seuraavia kannattaa ajatella: • Ruudunlukuohjelmalla varustettu tietokone • Hyvin valaistu työpiste, jonka valaistusta voi tarvittaessa säätää • Helppokäyttöinen hiiri, esim. ns. pallohiiri (big trackball -hiiri) • Erityisnäppäimistö, esim. sellainen, jossa on isot näppäimet • ToimistohjelmiinSave as Daisy mukaan asennettuna • Oikolukuohjelma • Lukutelevisio tai muu suurennusväline, esim. vähintään suurennuslasi • Apuvälineitä myös henkilöille, joilla on luki- ja/ tai oppimisvaikeuksia, ks. lisää: • Lukihäiriö.fi: Apuvälineitä • Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskus • Ks. myös linkkilista tämän dokumentin lopussa

10. Palvelut: tapahtumat, opastukset • Tapahtumat ja opastukset: • Vertaisryhmien vetämiä opastuksia (esim. henkilöille, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia) • Saavutettavien aineistojen näkökulma on integroitu opastuksiin: esim. äänikirjoista kerrotaan • Käytettävät oppimateriaalit ovat saavutettavia, esim. videoissa on tekstitys • Opastuksia tekevillä henkilöillä on tietoa erilaisista lukemisen esteistä ja toimintarajoitteista • Palvelut voidaan tarvittaessa viedä asiakkaan luokse • Kotipalvelu ja kirjastoautot

11. Sisällöt • Kirjaston kokoelmapolitiikassa otetaan huomioon ostettavien julkaisujen, tietokantojen ja verkkopalvelujen saavutettavuus • Celian tuottamat äänikirjat on otettu osaksi kokoelmaa • Kirjastoon on hankittu mahdollisuuksien mukaan saavutettavaa materiaalia, esim. lapsille pieni kokoelma koskettelukirjoja, lisäksi selkokirjoja, isotekstisiä kirjoja ym. • Omppu-konsepti lasten ja nuorten palveluissa • ks. esimerkki Oulun kirjastosta • Äppelhyllan i Sverige

12. Henkilöstö • Saavutettavuuden toteuttamiselle on suunnitelma (jota jalkautetaan ja päivitetään säännöllisesti) ja vastuuhenkilöt • Koko henkilöstö tuntee saavutettavuuden perusasioita ja on koulutettu palvelemaan kulttuuri- ja kielitaustaltaan, iältään ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita • Henkilöstöllä on tarvittava osaaminen kirjastossa tarjolla olevien apuvälineiden käytön opastukseen

13. Henkilöstö (jatkuu) • Rekrytoinnissa huomioidaan kaikki ihmisryhmät, myös heidät, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita • Työharjoittelussa tuetaan erilaisten ryhmien, esim. eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia työkokemusta

14. Tunnelma • Eri asiakasryhmien mahdollisuuksia osallistua ja käyttää kirjaston palveluita tuetaan = matala kynnys ja avoimet ovat • Kirjasto on kutsuu eri asiakasryhmien edustajia kirjastoon (esim. järjestöt) • Kirjasto kerää palautetta aktiivisesti, reagoi palautteisiin ja kehittää palveluja palautteiden perusteella • Kirjaston henkilökunta tarttuu mahdollisiin konfliktitilanteisiin ja huolehtii siitä, että kaikilla on hyvä olla • Turvallisuuteen liittyvät perusasiat on huomioitu jo tilojen suunnitteluvaiheessa

15. Viestintä • Saavutettavuuteen ja tukipalveluihin liittyvät käytännöt on kuvattu selkeästi kirjaston ohjeissa ja verkkosivuilla • Asiakkaille tarjotaan tietoa kirjaston tiloista ja palveluista eri kielillä ja eri muodoissa: esim. ääni, video, kuvat, symbolit, pohjapiirrokset jne. • Verkkopalveluissa on huomioitu saavutettavuuden perusasiat, esim. grafiikalle ja kuville on tekstivastineet • Kirjaston tuottamat videot ovat tekstitettyjä ja sanallisesti kuvailtuja

16. Lisälähteitä • Fyysisen ympäristön osalta ks. Esteetön rakennus -asetus • ALA:n (American Library Association) alajaoston vinkkilistat kirjastoille saavutettavuudesta • IT ja apuvälineet • Näkövammaisten Keskusliitto: Tietokoneiden käytön apuvälineet näkövammaisille • Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskus • Lukihäiriö.fi: apuvälineet • Esimerkkejä Ruotsista • Chalmersin yliopisto, Göteborg: Läshjälpmedelpåbiblioteket • Göteborgin kaupunginkirjasto: Fåläs-ochskrivstöd • Microsoft: Ease of Access Center • Apple: Accessibility Support • Yleistä: Saavutettava.fi