NAPUE 300v. - muistovuosi

1. NAPUE 300v. - muistovuosi 2014

2. NAPUE 300v. – muistovuosi NarvastaNapuelle Napuen taistelusta 300 vuotta Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin suurvaltakauden päättäneen Suuren Pohjan sodan (1700-21) taisteluista vain kaksi on sitä maineikkaampia: Narva ja Pultava. Missään taistelussa – ennen Tamperetta 1918 – ei niin moni suomalainen kaatunut. Napuen taistelussa Ruotsin Suomen-armeijalla oli viimeinen, tosin enää teoreettinen, mahdollisuus kääntää sodan kulku. Armeijaa komentanut kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli ottanut 14 vuotta aikaisemmin kapteenina osaa Narvan taisteluun. Hän aloitti Napuella samalla taktiikalla: rajulla rintamahyökkäyksellä lukumääräisesti paljon vahvempaa vihollisarmeijaa vastaan. Alku näytti hyvältä. Napuesta ei kuitenkaan tullut uutta Narvaa, vaan pienois-Pultava, musertava tappio Armfeltin karoliiniarmeija oli pienempi ja muutenkin vähävoimaisempi kuin oli ollut Kaarle XII:n itsensä johtama voitonuskoinen armeija Narvassa. Armfeltin 4500 sotilaalla oli takanaan pitkiä perääntymismarsseja ja Kostianvirran tappio. Huolto oli kurja ja usko puolustuksen onnistumiseen horjui. Vastustaja ei ollut lukumääräisesti niin ylivoimainen kuin Narvassa, mutta venäläiset olivat ottaneet tappioistaan opikseen. Heidän sotilaansa eivät olleet vähemmän urhoollisia ja upseerinsa vähemmän taitavia. Sitä paitsi venäläiset tiesivät, mihin vaaraan he tappion tullen olisivat joutuneet vihamielisen siviiliväestön keskellä ja kaukana yhteyksistä eteläiseen Suomeen. Armfelt menetti sotilaistaan liki puolet, noin 2500, kaatuneina ja yli 500 vankeina. Joukossa oli monta sataa Kyrönmaan ja Vaasan seudun talonpoikaa, jotka olivat käskyä noudattaen nostoväkenä yhtyneet armeijaan. Voittajien menetykset jäivät 1500:n tienoille. Armfeltin jäljelle jäänyt armeija lähti pohjoista ja päätyi koko ajan huveten Länsi-Pohjaan; viimeiset rippeet joutuivat vielä epäonnistuneelle Norjan retkelle ja kuolonmarssille talvimyrskyisten tunturien ylitse joulukuussa 1718. Yhtä synkkä kohtalo odotti siviiliväestöä Pohjanmaalla, jossa isoviha koettiin kaikkein raskaimmin. Yksi syy terrorin totaalisuuteen ja raakuuteen oli talonpoikaisnostoväen osallistuminen Napuen taisteluun. Ilmeisesti mukana oli myös kostoa Kaarle XII:n luvalla Narvan taistelun jälkeen tehdyistä surma- ja tuhotöistä venäläiskylissä. Napuen muistoa on sen murheellisuudesta huolimatta vaalittu. Tieto ensimmäisestä muistojuhlasta on vuodelta 1883. Matti Björklund-Visannin suunnittelema komea monumentti valmistui 1920, jolloin pidettiin suuret kolmipäiväiset juhlat. Myös taistelun 250-vuotisjuhla 1964 oli arvokas. Vaikka Napuen taistelu päättyi raskaaseen tappioon, on paitsi kotiseudulla myös valtakunnallisesti haluttu kunnioittaa siihen osallistuneiden urhoollisuutta ja uhrivalmiutta. Tekstin on kirjoittanut muistopäivätoimikunnan jäsen, professori Kari Hokkanen

3. NAPUE 300v. – muistovuosi

4. MUISTOPÄIVÄ16.2.2014 Muistopäivän liikennöinti Muistopäivänä parkkeeraus on sallittu ainoastaan koulukeskuksen pihassa os. Kyrööntie 15, josta linja-autot kuljet-tavatosallistujat kirkkoon ja sieltä edel-leen taistelukentän kautta kiertäen Napuen patsaalle. Kuljetukset alkavat klo 8.30. Viimeinen auto P-paikalta kirkkoon lähtee klo 9.20. Autoihin tulevat oppaat, jotka kertovat tietoja taistelusta ja taistelualueesta. Kirkon pihassa (kirkon takana) ja Napuen muistomerkillä ainoastaan inva-paikat muille kuin linja-autoille.

5. MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014 Kunniakäynti Napuen patsaalla Napuen muistomerkki (ainoastaaninva-Pja linja-autot) Patsaan muistotekstit lukee Jarmo Korpela Napuen marssi, Laivaston soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Seppelten lasku Virsi 577: 1-4 Muistojumalanpalvelus • Isonkyrön pääkirkko • (ainoastaan inva-P kirkon takana ja yhteiskuljetuksen linja-autot) • Saarna, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala • Liturgina Artturi Kivineva • Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieskuoro ja Laihian mieslaulajat • Kanttoreina Suvi Koivisto, Katariina Järvinen ja Jari Nieminen • Seppelpartioiden lähettäminen

6. MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014MuistojuhlaKlo 14.00 liikuntahallissa • Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen • Tervehdyssanat Miko Heinilä, kunnanvaltuuston pj. • Nuijamiesten marssi Isänmaalle Napue – kuoro (kuoron muodostavat Kyrönjoen mieskuoro, Laihian mieslaulajat, Mieskuoro Pohjan Miehet ja Mieskuoro Ilkanmiehet) • Suuri Pohjan sota – Professori Kari Hokkanen • Miesten uholaulu näytelmästä Lumi ja hurme Lumi ja hurme-kuoroja Marita Ylevä, harmonikka • Napuen taistelu – Tutkijatohtori Ville Sarkamo • Lispenlaulu kaipuusta näytelmästä Lumi ja hurme Hanna Myllyniemi / naisryhmä ja Marita Ylevä, harmonikka • Isoviha Pohjanmaalla – Professori Kustaa H.J. Vilkuna • Saaran laulu näytelmästä Lumi ja hurme Reeta Utunen, laulu ja Marita Ylevä, harmonikka • Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen • Oi, terve, lakeus Pohjanmaan Sininen lakeus Napuen perintö, kantaesitys säv. Erkki Rajamäki / san. Matti Nummensalo Napue - kuoro

7. NAPUE 300v. – muistovuosi TEKIJÄT • Käsikirjoitus Jyrki Tuulari • Ohjaus ja näyttämökuva Eija-Irmeli Lahti • Laulujen sävellys Jussi-Pekka Heikkilä, M. Tiainen • Musiikin sovitus Martti Tiainen • Puvustus Sedunopiskelijat • Valot / äänet / ohjaajan avustaja Pertti T. Lehto • Tuottaja Teatteri Kyröö ROOLEISSA • Iisakki Vähä-Palo Ari Antila • Saara, talon emäntä Reeta Utunen • Juhannus, talon vanhin poika Petteri Blomster • Seppo, talon poika Juha Riippi • Katariina ,talon tytär LyydiannaHangassalo • Anna-Sofia eli Lumi, talon tytär Veera Mäkelä / Aliisa Koskela • Jaakko, talon poika Aleksi Moilanen • Riepu-Maiju, talon tytärAda Lehtokunnas • Mumma(Maria Tuomaantytär) Sisko Aho • Vaari (Kustaa Jaakonpoika) Väinö Pollari • Eemil Yläkomia, talollisen poika Antti Iivari • Archenius, pappi Heikki Riippi • Matti Matinpoika, seppä Henri Uusi-Viitala • Lispe, papin piika (Saaran sisar) Hanna Myllyniemi • Elias, edellisen mielitietty, itäisen • maailman kiertäjä Pasi Myllyniemi • Helena, Juhannuksen morsian Sara Lehtonen • Miiru, kylän nainen Susanna Palomäki • Meri, Sepon morsian Sofia Ala-Lahti • Valma, kylän nainen Pirjo Jokela • Aapra, kylän vanha viisas mies Ahto Karhu • Tuska-Jooseppi Jorma Mäki-Reini • Hornborg, Ruotsin arm. sotilas Heikki Nortunen • Bergström, Ruotsin arm. sotilas Veijo Ojanen • Armfelt, Ruotsin arm. komentaja Eino Arjovuo • Vladimir, Venäjän arm. sotilas Asko Mäkelä • Jevgeny, Venäjän arm. sotilas Heikki Peltomäki • Galitzin, Venäjän arm. komentaja Tapio Rintamäki • Lisäksi kylän miehiä: Antti Romu, Teijo Iivari, Mike Perämäki, Roger Lundberg,Tapani Mäki-Reini, Toivo Mäki-Reini ja Pentti Kalliomaa

9. NAPUE 300v. – muistovuosi Napuen patsaan historia näyttelyn tilalla 16.2. on kirjaston tiloissa näyttely ”Venäläisen kaleerilaivaston sotaretki Merenkurkussa 1714.

10. NAPUE 300v. – muistovuosi Päätoimikunta Katri Kemppainen, pj. Pertti T. Lehto Väinö Pollari, varapj. Artturi Kivineva Johanna Talso Esa Perttu Mikko Jylhä Reino Paloniemi Juhani Arkkola Jaakko Heinimäki Raimo Suhonen Göran Backman Muistopäivätoimikunta Katri Kemppainen, pj. Artturi Kivineva Heikki Hattunen Ulla Isosaari Kari Hokkanen Erkki Rintala Antti Romu Taistelunäytöstoimikunta Juhani Arkkola, pj. Liikenne- ja turvallisuustoimikunta Erkki Hölsö, pj. Tiedotus- ja markkinointitoimikunta Mikko Jylhä, pj. Rahoitustoimikunta Johanna Talso, pj.

11. NAPUE 300v. – muistovuosi2014 Lisätietoja ja tarkemmat tiedustelut: Muistovuosi ja muistopäivä Katri Kemppainen puh. 0400 763 477 katri.kemppainen@isokyro.fi www.isokyro.fi Lumi ja hurme – näytelmä Pertti T. Lehto puh. 050 582 5011 pertti.lehto@t-drill.fi Lisänäytökset, tarkemmat esitysajankohdat ja lipputilaukset www.teatterikyroo.fi Elämää sodassa ja rauhassa –tapahtuma Johanna Talso puh. 040 194 8770 kyselyt@1700-lmarkkinat.net Kotisivut: www.1700-lmarkkinat.net/fi/napue-2014.html https://www.facebook.com/pages/NAPUE-1714-2014/238144123001819?ref=stream&hc_location=timeline Esitetilaukset: Isonkyrön kunta puh. (06) 470 1111