1 / 45

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 1 (2).

senona
Download Presentation

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

  2. Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 1 (2) • Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikentynyt. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroopassa vahva taantumariski. • Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty. • Maamme vaihtotase 2011 alijäämäinen ensi kerran vuoden 1993 jälkeen. • Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä. • Maamme talouskasvu on alhainen tänä vuonna. • Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. Timo Kietäväinen

  3. Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2) • Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin. • Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m€) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj. €. • Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan! • Hallituksen kehysriihen ratkaisut – riittävätkö ne? • Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! Timo Kietäväinen

  4. Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. € Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

  5. Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä ja lainakannan muutos vuodesta 1997 sekä lainakanta, mrd. € 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997–2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,6 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

  6. Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2010–2011 Manner-Suomi: 2011* 2010 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

  7. Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2009–2011 Kunnan asukasluku 31.12.2011 (ennakkotieto) – 2000 2001 – 6000 6001 – 10000 10001 – 20000 20001 – 40000 40001 – 100000 100001 – Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

  8. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

  9. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Kuopion seutukunta Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

  10. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo pl. Kuopion seutukunta Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

  11. Pohjois-Savon kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, €/as. 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

  12. Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997–2011, €/as. Pohjois-Savo Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

  13. Suomen julkisen talouden sopeutustarve Timo Kietäväinen

  14. Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 • Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. • Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat • ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta 2013– 2014 (tuottoarvio vuonna 2014 n. 800 milj. euroa) • arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 750 milj. euroa) • Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota • Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämälläyhteensä 115 milj. euroa • Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 500 miljoonaa alempi. • Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenne-investointeihin 2012–16 suurten väylähankkeidenhyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidonrahoituksessa. Timo Kietäväinen

  15. Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen1 (3) • Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina 2013–2015 saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa • Pohjalla hallitusohjelman mukainen v. 2012–2015 toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä 2 524 milj. euroa • Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla • Leikkauksen vaikutus €/as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa • Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso 1 131 milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa • Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa Timo Kietäväinen

  16. Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen2 (3) • Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset • OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina2013–2015 • Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 (kunnat ja kuntayhtymät -45 m€) ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia (2015 mm. lukiot -37 m€ ja ammatillinen perusopetus -49 m€) • Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista Timo Kietäväinen

  17. Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen3 (3) • Toimien myönteiset piirteet: • Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä • Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä • Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 2014 ja 2015 – vaikutus 2014 noin 270 milj. €. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jako-osuudessa. • Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa. • Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. • Soten rakennusten ja koulujen v. 2012 alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj. €. • Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa,voidaanko kuntien velvoitteita vähentää janormeja joustavoittaa. Timo Kietäväinen

  18. Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen Timo Kietäväinen

  19. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. 33,85 35,35 36,85 38,21 39,79 41,49 43,25 – Palkat 15,01 15,61 16,11 16,48 16,98 17,54 18,12 – Muut henkilöstömenot 4,47 4,62 4,76 4,87 5,02 5,16 5,30 – Ostot 11,72 12,49 13,30 14,16 15,08 16,06 17,10 – Muut toimintamenot 2,65 2,63 2,68 2,70 2,71 2,73 2,73 Korkomenot 0,30 0,36 0,31 0,40 0,53 0,66 0,73 Investoinnit 5,691) 4,14 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 Yhteensä 39,831) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,35 48,18 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. 4,2 4,5 4,2 3,7 4,2 4,3 4,3 – Palkat 2,8 4,0 3,2 2,3 3,0 3,3 3,3 – Ostot 7,4 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 8,31) 0,0 3,8 3,5 4,0 4,1 4,0 Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. Timo Kietäväinen

  20. Kuntien verotulot vuosina 2010–2016, mrd. € Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Verolaji Kunnallisvero 15,77 16,21 16,82 17,37 18,20 18,98 19,83 Yhteisövero 1,41 1,66 1,41 1,45 1,54 1,64 1,37 Kiinteistövero 1,17 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 18,35 19,07 19,49 20,10 21,05 21,96 22,57 Muutos, %: Kunnallisvero 2,1 2,8 3,8 3,3 4,8 4,3 4,5 Yhteisövero 17,5 18,5 -15,4 2,8 6,2 6,5 -16,5 Kiinteistövero 20,4 2,0 5,2 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 4,2 3,9 2,2 3,1 4,7 4,3 2,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,97 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26 Timo Kietäväinen

  21. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001–2016, % % Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2011 2012-2016 Arvo: 5,2 % 4,1 % Määrä: 2,0 % 1,3 % Arvon muutos Kustannustaso: 3,2 % 2,8 % Määrän muutos Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) Lähde: Vuodet 2000–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 arviot PPO 4.4.2012. Timo Kietäväinen

  22. Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -22,94 -24,18 -25,21 -26,14 -27,22 -28,38 -29,59 Verotulot 18,35 19,07 19,49 20,10 21,05 21,96 22,57 Käyttötalouden valt.os. 7,43 7,68 8,09 8,21 8,38 8,67 8,88 Muut rahoituserät, netto 0,19 0,07 0,22 0,18 0,07 -0,04 -0,09 Vuosikate 3,02 2,64 2,60 2,35 2,28 2,21 1,77 Poistot -2,15 -2,20 -2,30 -2,40 -2,51 -2,62 -2,74 Satunnaiset erät, netto 1,06 0,13 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 Tilikauden tulos 1,93 0,57 0,48 0,12 -0,06 -0,24 -0,80 Tulorah. korjauserät -1,38 -0,40 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00 1,93 1,49 Investoinnit, netto -3,02 -3,32 -3,20 -3,20 -3,20 -3,20 -3,20 Rahoitusjäämä 1) -0,32 -0,95 -0,88 -1,13 -1,20 -1,27 -1,71 Lainakanta 11,67 12,61 13,56 14,76 16,06 17,41 19,21 Rahavarat 4,76 4,70 4,67 4,65 4,64 4,62 4,61 Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

  23. Tulo- ja menokehitys epätasapainossaKuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenotmuutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa Lähde: Vuodet 1998–2011 Tilastokeskus, vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 Timo Kietäväinen

  24. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. € Lähde: Vuodet 1997–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 2013 2014 2015 2016 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 3,7 4,2 4,3 4,3 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 Timo Kietäväinen

  25. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat1991–2016, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 28.3.2012. (ennakkotieto) Timo Kietäväinen

  26. Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2014 2012 2013 HE:n edus- kunta- käsit- tely Raken- nelaki- työ- ryhmä: Laki- esityksen laatiminen HE raken-nelaki Asiantuntija- kuulemiset Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallin- non rakenne- työryhmä: Alue- kierros ja kun- takuu- lemiset Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Selvitys ja ehdotus kuntajako- selvitys- alueiksi Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Sote- rakenne- selvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus 28

  27. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys • Toimikausi 22.3.–31.12.2012 • Väliraportti toukokuun lopussa • Tavoitteena uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa palveluiden järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä • Valmistelee kolme vaihtoehtoista mallia • Uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä Timo Kietäväinen

  28. Kuntahallinnon ja palveluiden tuotantotapojen uudistuminen on välttämätöntä! • Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.5.2012 aiempien peruslinjaustensa mukaisen lausunnon rakenneuudistuksesta korostaen uudistusten tarpeellisuutta kuntia kuullen • Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen ja toimivat palvelut • Kunnilla ratkaisevan keskeinen rooli prosessissa; Kuntaliitto edellyttää, että kunta- ja palvelurakennemuutokset tapahtuvat paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä – vrt. kaikkien puolueiden kannanotot, ettei uudistusta toteuteta pakolla • Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava(ainakin vos-kompensaatio) • Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen = 2. lausuntokierroksen lausuntojen perusteella • Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa = kuntien yhteistyörakenteiden tiivistäminen ja selkeyttäminen. • Uudistuksen jatkossa rakennettava toimiva yhteys PARAS-hankkeessa toteutettujen toimivien ratkaisujen kanssa. Timo Kietäväinen

  29. VM:n rakennetyöryhmän esitykset – yleisiä huomioita • Työryhmän kriteerit ovat sinänsä relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. On otettava huomioon kuntien kyky muuntua aktiivisesti sekä kuntien erilaiset lähtökohdat mm. väestön ikääntymiskehityksessä. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja – rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet ja niiden erot huomioon ottaen. • Työryhmän kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset tulee ottaa oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja mahdollisesti käynnistyviä kuntajakoselvityksiä>Kunnan rooli nähtävä oikeassa laajuudessaan! • Kuntaliiton mielestä kunnille tulisi antaa toinen lausuntokierros kesällä/syksyllä valmistelun kokonaisuudesta, kun seuraavat kriteerit ovat selvillä: • sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen järjestäjille asetettavat vaatimukset ja järjestämisen vaihtoehdot • vahvan kunnan kriteerit ja muut uudistukselle asetetut poliittiset tavoitteet • uudistuksen aikataulu ja keinot (toteuttamistapa) • kuntajakoselvittäjän asettaminen. Timo Kietäväinen

  30. Yleisiä linjauksia uudistuksesta: • Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti – ei sektoriuudistukset edellä. • Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen – ei erillisinä valmisteluina. • Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistus toteuttava yhtenä kokonaisuutena. Timo Kietäväinen

  31. Ohjauskeinot • Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen • Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syyskuussa hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella. Selvitykset voivat olla myös kuntien omaehtoisesti toteuttamia. • Valtion tulisi tukea taloudellisesti myös kuntien itsensä käynnistämiä selvityksiä. • Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatioym.). Timo Kietäväinen

  32. Muita huomioita: • Aikatauluja tarkistettava siten, että useille lakihankkeiden samanaikaiselle valmistelulle ja valmistelun yhteensovitukselle sekä uudistusten onnistuneelle toteutukselle jää riittävästi aikaa ml. tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen>uudistus voimaan pääosin vasta 2017 uuden valtuuskauden alkaessa • Kuntatason keskeisten toimijoiden sitouttaminen on varmistettava. Uudistuksen toteutus aidosti kuntia kuunnellen. • Kuntien VM:n aluekierroksella antamasta palautteesta voi päätellä, että noin puolet kunnista vastustaa kuntajakoselvitystä esitetyillä selvitysalueilla ja alustavat tiedot kuntien lopullisista lausunnoista ovat saman suuntaisia. Väestömäärillä mitattuna voidaan arvioida, että yli puolella on valmiutta jonkinlaiseen selvitykseen. • Toimenpiteet linjattava siten, että kunta- ja palvelurakenteiden välttämätön uudistustyö jatkuu myös tällä vaalikaudella – maallamme ei ole varaa pysäyttää uudistusta. • Mahdollisimman laaja poliittinen konsensus edesauttaisi uudistusta – kuntalain kokonaisuudistus tärkeää toteuttaa parlamentaarisesti. Timo Kietäväinen

  33. Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys 17.–23.10.2012 (ulkomailla 17.–20.10.) Vaalit 28.10.2012 Valitaan n. 10 000 valtuutettua

  34. Lähtökohtia • Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana • Tutkimukset ja tilastot • Ohjeet ja suositukset • Konsernipalvelut • Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen • Äänestysaktiivisuuden parantaminen • Paikallinen aktivointi • Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen Timo Kietäväinen

  35. Keinot ja toimenpiteitä • Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana • Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit • Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet • Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) • Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin • Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä • Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa • Virtuaalikunta opetuskäyttöön • Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus Timo Kietäväinen

  36. Lisätietoja Kuntaliittokonsernista

  37. Sitoumuksia eri sopimuksiin 1 300

  38. Puitesopimukset – lue lisääwww.kuntahankinnat.fi • kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut • puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl • sopimusten arvo n. 110 M€ v. 2011 = asiakkaiden ostovolyymi • v. 2012 arvioitu nousevan n. 140 milj. euroon • valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta • asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 1–5 n. 4 • sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

  39. Saavutettuja asiakashyötyjä • hintasäästöt esim. • IT-laitteet 30–35 % • tuotekatalogi 40 % • polttoaineet, säiliö 2–10 % • matkapuhelimet 10–15 % • teleoperaattoripalvelut, jopa 40 % • toimistotarvikkeet 50 % • resurssi- ja muut säästöt • omat voimavarat säästyvät muuhun hankintatoimeen • juridinen ja kaupallinen riski pienempi • tehokas sopimushallinta ja toimittajayhteistyö KLKH:n hoitamana • osallistuminen asiakasryhmiin, verkottuminen • kehittämispotentiaali

  40. Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessiKaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

  41. Rekrytoinnin ammattilaisille • Tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä rekrytoinnin kehittämiseen • Kuntarekry.fi sivusto • Työpaikkailmoitusten julkaisemineen ja työnantajakuvan kehittämiseen • Hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. • Kuntaliiton palveluna riskitönhankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. • Ota yhteyttä: • Tuula Nurminen, 050 597 2791, tuula.nurminen@kuntarekry.fi • toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy

  42. Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleennoin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. Seuraavat Kuntamarkkinat 12.–13.9.2012 www.kuntamarkkinat.fi Tervetuloa! Kuntamarkkinat – enemmän kuin messut Timo Kietäväinen

  43. Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa • Edunvalvonta • Neuvontapalvelut • Verkostotuki • Koulutus ja konsultointi • Tutkimukset ja oppaat • Sähköiset uutiskirjeet • www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net Timo Kietäväinen

More Related