1 / 20

Kokemuksia yhteismetsistä

Kokemuksia yhteismetsistä. Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011 Eljas Heikkinen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa. Taustaa. Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta

sasha
Download Presentation

Kokemuksia yhteismetsistä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kokemuksia yhteismetsistä Tomiva metsä-tiedotuspäivä Ylivieska 20.1.2011 Eljas Heikkinen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

  2. Taustaa • Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos • Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta • Metsänomistuksen pirstoutuminen • Metsätilat jaetaan perinnönjakojen yhteydessä yhä pienempiin osiin Edellytykset kannattavan metsätalouden harjoittamiseen heikkenevät

  3. Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja • Yksin tai puolison kanssa • Yksityismetsänomistuksen perusta • Päätöksenteko helppoa • Yhtymä • Jakosopimus • Päätökset tehtävä yksimielisesti • Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat, valtuutukset ym.) • Perinnönjako • Perikunta (jakamaton kuolinpesä) • Päätökset tehtävä yksimielisesti • Voidaan tehdä yhteishallintosopimus • Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako

  4. Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja jatk. • Yhteismetsä • Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot • Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa) • Luonteeltaan pysyvä • Osakeyhtiö • Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja metsätaloutta • Hallinto, kirjanpito • Luonteeltaan pysyvä • Säätiö, osuuskunta • Kuten osakeyhtiö

  5. Yksityismetsänomistus Suomessayli 5 ha:n metsätilat

  6. Mikä on yhteismetsä? • Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. • Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista • Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat • Yhteismetsiä 184 kpl, 537 000 ha

  7. Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o 874-2:1 Yhteismetsän osakaskiinteistöt Haamutila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 2:9 Tilan arvo 93 000 € Haamutila RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 Tilan arvo 56 000 € Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 22:45 Tilan arvo 79 000 € Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään Yhteismetsän arvo yhteensä 228 000 €

  8. Eri tyyppisiä yhteismetsiä • ”Perinteinen” yhteismetsä • Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v. 2003 (135 kpl) • Suvun yhteismetsä • Perheen tai suvun metsistä perustetaan yhteismetsä • V. 2003 jälkeen muodostettu 53 kpl, vireillä yli 30, useita neuvotteluvaiheessa • Sijoittajien yhteismetsä • Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän • Perustettu 3 kpl, useita tulossa

  9. Eri tyyppisiä yhteismetsiä • Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä • Esimerkiksi kunnan metsät yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia • Yksi muodostamistoimituksessa, useita neuvotteluvaiheessa • Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä • Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän

  10. Yhteismetsien muodostamistilanne Lähde: Maanmittauslaitos

  11. Suvun yhteismetsä • Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa. • Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan ratkaista äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä. • Suvun metsänomistuksesta muodostuu pysyvää ja vakaata. • Pinta-alaa pitäisi olla riittävästi, jotta järjestely olisi taloudellisesti perusteltavissa.

  12. Yhteismetsän vahvuudet • Alhaisempi tuloverotus (26 % vs. 28 %) • Tasainen ja jatkuva tuotto • Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset • Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista • Omistamisen vaivattomuus • Yhteismetsän tarjoama virkistyskäyttömahdollisuudet • Toimiva ja demokraattinen hallintomalli • Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa

  13. Yhteismetsän heikkoudet • Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa • Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus • Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään • Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset

  14. Yhteismetsän verotus • Verotetaan yhteisetuutena • Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa • Normaali pääomatuloverotus 26 %:n verokannalla • Metsävähennys ja menovaraus käytössä • Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa • Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät) • Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta • Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

  15. Hallintomalli • Keskeiset säädökset ja asiakirjat: • Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007) • Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 • Ohjesääntö • Metsäsuunnitelma • Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous • Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta • Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia • Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet • Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus • Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä

  16. Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Alustavat neuvottelut 2. Perustamissopimus 3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus

  17. Yhteismetsän perustamisen vaiheet 5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin 6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous 7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin 8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen

  18. Yhteismetsään liittyminenyhteismetsäosuuksia vastaan • Tilusten luovuttaja saa tiluksia (tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään 1. Sopimus kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään 2. Mahd. yhteismetsän osakaskunnan kokous 3. Kiinteistötoimituksen hakeminen 4. Kiinteistötoimitus

  19. Johtopäätöksiä • Eri selvitysten mukaan 10-30 % metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä (P-P:lla 3000-9000 m-om.) • Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen iso askel metsänomistajalle Suuri haaste neuvonnalle. • Kiinnostus suvun yhteismetsiin • Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät tulossa

  20. Johtopäätöksiä jatk. • Tarvitaan • Tutkimus yhteismetsien kannattavuudesta • Yhteismetsän verotusopas • Opas ja mallit uusille yhteismetsille hallinnosta: kokousasiat, kirjanpito, toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ym. • Selkeät mallit yhteismetsään liittyvän tilan osuuden määrittämiseksi • Ohjeistus organisaatioille kuinka prosessi viedään läpi asiakkaan kannalta

More Related