1 / 18

Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat

Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat. Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011. MIKSI…. on olemassa ammattiyhdistyksiä? on olemassa työnantajayhdistyksiä? ne neuvottelevat keskenään?. Työ ja markkinat?. Työvoima – merkillinen kauppatavara

santo
Download Presentation

Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat Jussi VauhkonenHelsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011

  2. MIKSI… • on olemassa ammattiyhdistyksiä? • on olemassa työnantajayhdistyksiä? • ne neuvottelevat keskenään?

  3. Työ ja markkinat? • Työvoima – merkillinen kauppatavara • Esineellistyminen (kommodifikaatio) • Markkinasuhteen monimutkaisuus, subjektin luominen • Myytävä ei irtoa myyjästä… • Rakenteellisesti epätasa-arvoinen suhde • Heikomman suojelu

  4. Järjestäytyminen teoriassa • Lähtökohta: työmarkkinoiden käsite • Työntekijät • Työvoiman myyntiehtojen parantaminen • Kilpailun rajoittaminen • Yhtä aikaa sopijaosapuoli ja kansanliike • Työnantajat • Työvoiman ostoehtojen parantaminen • Kilpailun rajoittaminen ja työnjako

  5. Järjestäytyminen käytännössä: työntekijät • Yleiseurooppalainen tausta • Kiltalaitos ja käsityöläisten vankka asema • Ammatillisen ja poliittisen liikkeen yhteys • Demokraattisen yhteiskunnan muotoutuminen, kansalaisjärjestöt • Edelläkävijät kirjapainoissa ja metalliteollisuudessa 1894– • Suomen ammattijärjestö 1907 • Toimihenkilöiden järjestäytyminen 1940- ja 1950-luvuilla • Pääasiassa reaktiota työntekijäjärjestöjen aseman paranemiseen

  6. Järjestäytyminen käytännössä: työnantajat • Alku kirjapainoissa ja metallissa 1900– • Suomen Työnantajain Keskusliitto 1907/1918 • Myös yrittäjä-käsityöläiset (”pk-sektori”) • Rinnalla kauppa- ja talouspoliittiset edunvalvontajärjestöt • Pysyvä jännite: vienti- ja tuontialat • Palvelualat järjestäytyivät 1940-luvulla

  7. Suomalaisia erityispiirteitäennen II maailmansotaa • Maatalouden merkitys elinkeinorakenteessa • Ns. vanhan työväenliikkeen (–1917) erityisyys ja sisällissota • Työnantajien anti-kollektivistinen strategia • Suomi ”erilainen Pohjoismaa” • 1940-luvun käänne • Alkoi tosiasiassa jo 1930-luvulla • Yleissopimus STK – SAK 1944/1946 • Vain osittainen käänne

  8. Rakenteet ja työmarkkinat muuttuivat rajusti II MS jälkeen • Työehtosopimusten yleistyminen • Teollisuuden ja palveluiden työntekijöille 1940- ja 1950-l:lla • Toimihenkilöiden TES:t hitaammin • Julkisella sektorilla läpimurto vasta 1960-luvulla • Palkkatyön nopea lisääntyminen • Kasvu erityisesti palveluissa • Sukupuolen mukaisen segregaation voimistuminen • Palkansaaja-aseman yhtenäistyminen; toisaalta työntekijä- ja toimihenkilöasemien uudenlainen eriytyminen

  9. Työmarkkinat ja kylmä sota • Kylmä sota vaikutti myös työmarkkinoilla 1947 – 1989 • Vasemmiston moninkertainen hajoaminen • Teollisuusliittoperiaatteen houkuttelevuus • Työnantajien dilemma: mitä ja ketä uskaltaa vastustaa? • Ei yksinomainen selitys • Työväenliike ei monoliitti sen enempää kuin ”elinkeinoelämä” • Rakennemuutos ei nollasummapeli • Työn ja tuotannon kehitys, rationalisointi jne.

  10. Keskitetty sopiminen 1968– • Liittokohtaisiin ratkaisuihin kyllästyminen • Reaaliansiokehitykseen keskittyminen • Palkankorotusten oikeudenmukaisuuskriteeri: tuottavuuskehitys • Eroon indeksien suosta • Ns. runkosopimuksia jo 1950 – 1964, vakauttamispolitiikka • Ensimmäinen TUPO (Liinamaa I) 1968 • Valtion roolin vakiinnuttaminen

  11. Mistä sovitaan? • Palkat ja työajat aina olleet keskiössä • Yleissitovuus työsopimuslakiin 1970 • On tarjottava vähintään ne ehdot, jotka tes määrää • Sopimusten sisällöt laajentuneet puolen vuosisadan aikana kattamaan hyvin monia työhön liittyviä asioita • 1968 innovaatio: jäsenmaksujen työnantajaperintä, sosiaalipaketit

  12. Millaisia vaihtoehtoja? • Ammattijärjestöjä kaikkialla demokraattisissa maissa, myös globaali taso (ILO) • Ns. syndikalismi • Vähän käytännön esimerkkejä • Ei tavoitella laajaa joukkoliikettä, vaan kapeaa kärkeä • Myös militantti versio • Vahvojen liittojen opting out • Iso-Britannia, jossain määrin USA ja Saksa • Rajatut ”klubihyödykkeet”, esim. eläketurva • Valtion sääntely, ”valtiokorporatismi” • 1930-luvun kehittelyissä paljon tällaista, esimerkkejä oikeastaan vain fasistista maista • Ydinkysymys: Konfliktien käsittely demokraattisessa yhteiskunnassa

  13. Lisää tietoa • Luennolla esitettyjen tilastotietojen lähde: ”Näin on käynyt” SAK & EK 2007, löytyy osoitteesta www.sak.fi > tilastot • J. Ojala et al. (eds.), The Road to Prosperity. An Economic History of Finland. SKS, Helsinki 2006. • R. Alapuro et al. (toim.), Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, Helsinki 1989. • Keskusjärjestöjen historiat: esim. T. Bergholm 2005, 2007 (SAK), M. Mansner 1981, 1984, 1990 (STK), J.-P. Pietiäinen 1995 (LTK)

More Related