Gerontologisesta tutkimuksesta

1. Gerontologisesta tutkimuksesta Kirsi Ollonqvist kirsi.ollonqvist@kela.fi Sosiologian kysymyksi� �luentosarja 15.4.2008

2. Esityksen rakenne Gerontologinen tutkimus IK�-hanke -kokonaisuuden esittely Oman tutkimuksen esittely

3. Gerontologinen tutkimus Katsaus gerontologiseen tutkimukseen ja teoriaan

4. Nuori vanhuus Gerontologisella tutkimuksella suhteellisen lyhyt historia Sosiologiassa vanhuutta k�sitelty v�h�n Vanheneminen biologinen prosessi, jolle yhteiskunta ja kulttuuri antavat merkityksi� Miten vanhenemisprosesseja kulttuurisesti ja sosiaalisesti s��nnell��n Miten v�est�n ik�rakenne vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan

5. Sosiaalinen vanheneminen tarkoittaa kaikkia yksil�n ja yhteiskunnan v�lisess� vuorovaikutuksessa mikro- ja makrotasolla tapahtuvia muutoksia, jotka johtuvat vanhenemisesta tarkoittaa niiden muutosten ennustettavaa seuraantoa, jotka ilmenev�t yksil�n rooleissa ja statuksessa el�m�nkulun aikana on mielivaltainen m��rittelyprosessi, jossa m��ritell��n, mik� on sopivaa tai mit� odotetaan tietynik�isilt� ihmisilt�, riippumatta siit�, mihin he kussakin i�ss� kykenev�t

6. Aktiivisuusteoria Hyv��n vanhenemiseen johtaa aktiivisuuden yll�pit�minen ja mahdollisten menetysten kompensoiminen jollakin aktiivisella tavalla Keskeiset k�sitteet: aktiivisuus, tasapaino, sopeutuminen roolimenetyksiin ja el�m��n tyytyv�isyys Havinghurst ja Albrecht 1953: Older people.

7. Irtaantumisteoria Hyv��n vanhenemiseen vie yksil�n ja h�nt� ymp�r�iv�n sosiaalisen ymp�rist�n, yhteiskunnan, molemminpuolinen irtaantuminen toisistaan. Cumming ja Henry 1961: Growing old. The process of disengagement. Kritisoitu paljon, ei saa tutkijoiden kannatusta Vaikutus yhten� keskeisen� vanhenemiseen liittyv�n� ajattelumallina on voimakas

8. Jatkuvuusteoria Hyv� vanheneminen on seurausta ihmisen el�m�nkulkunsa aikana omaksumista toimintamalleista, p��m��r�nasetteluista ja kyvyst� sopeutua i�n mukanaan mahdollisesti tuomiin muutoksiin. Keskeist�: p��m��rien omaksuminen ja sopeutumiskyvyn yll�pit�minen Atchley 1989: The continuity theory of normal aging.

9. Sosioemotionaalisen valinnan teoria L�ht�kohta l�hell� irtaantumisteoriaa: vanheneminen pitk�lti irtaantumista Kun voimavarat v�henev�t ja toimintakyky heikkenee, ihminen suuntaa toimintaansa ja vuorovaikutustaan sellaisiin kohteisiin, jotka ovat emotionaalisesti palkitsevia. Carstensen 1991: Selectivity theory: Social activity in life-span context

10. Baltesin SOC �teoria Ik��ntyneet voivat jatkaa t�rke�n� pit�m��ns� toimintaa kehitt�m�ll� kompensoivia toimintatapoja ja s��st�m�ll� energiaa ja resursseja j�tt�m�ll� v�hemm�n arvostamiaan asioita tekem�tt�. Keskeiset k�sitteet: Selection, Optimization, Compensation Baltes ja Baltes 1990: Psychological perspectives on successful aging: The model of selective optimization with compensation.

11. Lawtonin ekologinen teoria Kun yksil�n kyky suoriutua v�henee, h�nest� tulee haavoittuvaisempi ymp�rist�n asettamille vaatimuksille. Keskeist�: yksil�n kompetenssi ja ymp�rist�n paine Lawton ja Nahemow 1973: Ecology and the aging process.

12. IK�-hanke Tutkimukseni taustaprojektin lyhyt kuvaus

13. V�est�n vanheneminen

15. Ik�ihmisten kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus Kela Helsingin, Jyv�skyl�n ja Turun yliopistot Kansanterveyslaitos Kuntaliitto 7 kuntoutuslaitosta 41 kuntaa

17. IK�-hankkeen tavoite tutkia kuntoutuksen vaikuttavuutta (RCT) kartoittaa kuntoutuksen toteutumista (nelj� osa-hanketta) arvioida kustannus-vaikuttavuutta (RCT)

19. Valinta- ja poissulkukriteerit Valinta: Yli 65-vuotias. Kotona asuva. Toimintakyky on alentunut ja kotona selviytyminen heikentynyt. El�kkeensaajien hoitotukip��t�s tai t�ytt�� el�kkeensaajien hoitotuen kriteerit. Poissulku: Sairaus, joka on kuntoutuseste tai est�isi selviytymisen kuntoutuksesta. Vakava, nopeasti etenev� sairaus. Vaikea dementia (MMSE < 18) tai vaikea muistih�iri�. Laitoskuntoutuksesta alle viisi vuotta.

20. Ik��ntyneiden kotona asuminen ja arki Omaan tutkimukseeni liittyvi� kysymyksi�

21. Kodin merkitys Vilkko (1998, 2001): �kodin tuntu� Tutkimusten mukaan koti on t�rke� ja merkityksellinen paikka ik��ntyville Kiintymys paikkaan (place attachment) muodostuu, kun siell� suoritettuun toimintaan liitet��n erityinen merkitys Koti luo kontrollin tunnetta olemalla piilossa katseilta, sen turvallisen perustan ymp�rille muodostetaan identiteetti (place identity)

22. 90-luvun poliittiset linjaukset Vanhuus sijoitettiin yksityiskotiin Hallitusohjelma: �Vanhusv�est�n oikeus hyv��n hoitoon turvataan. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sit� tukevien palveluiden kehitt�minen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehitt�misess� keskeist� on ik��ntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsen�isen suoriutumisen vahvistaminen.� Suomessa tehtiin 1990-luvulla vanhuspoliittiset linjaukset, joiden mukaan vanhuus sijoitettiin yksityiskotiin. N�in kysymys kodista muokattiin dikotomiseksi koti-laitos vastakkainasettelulla. Rajauksella pyrittiin ennakoimaan suurten ik�luokkien hoivan tarvetta ja kevent�m��n samalla raskasta laitoshoivan rakennetta. Sit� perusteltiin my�s kodin ja tutun asuinymp�rist�n merkityksellisyydell� (ks. esim. Vaarama 2001). Hyvinvointipolitiikan tavoitteena on tukea vanhusten t�ysipainoista ja laadukasta el�m�� sek� selviytymist� mahdollisimman pitk��n omassa kodissaan (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: kohti sosiaalisesti kest�v�� ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa 2006 s.19) ja (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007b s.13). Ik��ntymisen n�hd��n olevan �parhaimmillaan 20�30 vuoden vaihe, josta v�hint��n puolet on useimmilla aktiivisen ik��ntymisen aikaa ja loppuosassa korostuvat vanhuuden hoivan ja pitk�aikaishoidon tarpeet� (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007a s. 39). Ik��ntymisen ensimm�isess� vaiheessa (65�79-vuotiaiden keskuudessa) toimintakyky ja edellytykset itsen�iseen el�m��n ovat yleens� tallella ja ik�ihminen voi olla paitsi palvelujen k�ytt�j� my�s resurssi. Kun toimintakyvyn rajoitteet lis��ntyv�t, voidaan raskaan hoivan tarvetta edelleen siirt�� runsaalla ja kattavalla kotihoidolla sek� tukemalla omaishoitoa. (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007a s.40-42.) Toimintakyvyn vahvistaminen mainitaan my�s Terveyden edist�misen politiikkaohjelmassa (Terveyden edist�misen politiikkaohjelma 2007). Samalla painopisteiksi m��ritell��n my�s ik�ihmisten osallisuus, jota voidaan edist�� esteett�myydell�. Politiikkaohjelman toteutumisen indikaattorina mainitaan kotona asuvien osuus i�kk��st� v�est�st�, yli 75-vuotiaista. Palvelujen kehitt�misen tueksi on laadittu Ik�ihmisten palvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeri� 2008a), jonka tavoitteena on lis�t� ik�ihmisten terveytt� ja hyvinvointia sek� parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta (mt, s.9). Suosituksessa n�hd��n, ett� riitt�v� kotihoito ja tehostettu palvelutaloasuminen sek� uudentyyppisten hoivapalvelujen kehitt�minen mahdollistavat pitk�aikaisen laitoshoidon osuuden v�hent�misen (mt, s.29). Suomessa tehtiin 1990-luvulla vanhuspoliittiset linjaukset, joiden mukaan vanhuus sijoitettiin yksityiskotiin. N�in kysymys kodista muokattiin dikotomiseksi koti-laitos vastakkainasettelulla. Rajauksella pyrittiin ennakoimaan suurten ik�luokkien hoivan tarvetta ja kevent�m��n samalla raskasta laitoshoivan rakennetta. Sit� perusteltiin my�s kodin ja tutun asuinymp�rist�n merkityksellisyydell� (ks. esim. Vaarama 2001). Hyvinvointipolitiikan tavoitteena on tukea vanhusten t�ysipainoista ja laadukasta el�m�� sek� selviytymist� mahdollisimman pitk��n omassa kodissaan (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: kohti sosiaalisesti kest�v�� ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa 2006 s.19) ja (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007b s.13). Ik��ntymisen n�hd��n olevan �parhaimmillaan 20�30 vuoden vaihe, josta v�hint��n puolet on useimmilla aktiivisen ik��ntymisen aikaa ja loppuosassa korostuvat vanhuuden hoivan ja pitk�aikaishoidon tarpeet� (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007a s. 39). Ik��ntymisen ensimm�isess� vaiheessa (65�79-vuotiaiden keskuudessa) toimintakyky ja edellytykset itsen�iseen el�m��n ovat yleens� tallella ja ik�ihminen voi olla paitsi palvelujen k�ytt�j� my�s resurssi. Kun toimintakyvyn rajoitteet lis��ntyv�t, voidaan raskaan hoivan tarvetta edelleen siirt�� runsaalla ja kattavalla kotihoidolla sek� tukemalla omaishoitoa. (Sosiaali- ja terveysministeri� 2007a s.40-42.) Toimintakyvyn vahvistaminen mainitaan my�s Terveyden edist�misen politiikkaohjelmassa (Terveyden edist�misen politiikkaohjelma 2007). Samalla painopisteiksi m��ritell��n my�s ik�ihmisten osallisuus, jota voidaan edist�� esteett�myydell�. Politiikkaohjelman toteutumisen indikaattorina mainitaan kotona asuvien osuus i�kk��st� v�est�st�, yli 75-vuotiaista. Palvelujen kehitt�misen tueksi on laadittu Ik�ihmisten palvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeri� 2008a), jonka tavoitteena on lis�t� ik�ihmisten terveytt� ja hyvinvointia sek� parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta (mt, s.9). Suosituksessa n�hd��n, ett� riitt�v� kotihoito ja tehostettu palvelutaloasuminen sek� uudentyyppisten hoivapalvelujen kehitt�minen mahdollistavat pitk�aikaisen laitoshoidon osuuden v�hent�misen (mt, s.29).

23. KASTE-ohjelma 2008-2011 2012 menness� 75 v. t�ytt�neist� henkil�ist�: 91�92 % asuu kotona itsen�isesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella my�nnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, 13�14 % saa s��nn�llist� kotihoitoa, 5-6 % saa omaishoidon tukea, 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piiriss�, 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitk�aikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla

24. Aging in place Koska olemme muodostaneet syv�n kiintymyksen paikkoihin, joissa olemme pitk��n asuneet, meid�n tulisi saada asua siell� my�s vanhentuessamme eik� muuttaa vanhuksille suunniteltuihin asuntoihin Martin-Matthews (2007): suurin osa kotihoitoa koskevista teksteist� k�sittelee �kotia� ik��n kuin se olisi vain nelikirjaiminen korvike sanoille �sairaala� tai �laitos�

25. Tutkimuskysymykset Kuvata, millaisia merkityksi� ik��ntyneet antavat kotona asumiselle Ymm�rt��, miten ik��ntyneet kokevat arjen kotona Ymm�rt��, miten ik��ntyneet kokivat kuntoutuksen tukevan arkea kotona

26. Tutkimusaineisto Keskustelut, joita k�vin 56 ik��ntyneen kanssa heid�n kodeissaan ja kuntoutuslaitoksissa 1600 sivua litteroitua teksti� Kent�ll� ollessa tekem�ni havainnot (ei varsinaista havainnointiaineistoa)

27. Ik��ntyneiden haastatteleminen Ihmisi�, joilla pitk� el�m�nhistoria Ihmisi�, jotka yksin�isi� Ihmisi�, joiden el�m�nkokemus erilainen Ihmisi�, jotka tottumattomia kertomaan ajatuksistaan Raihnaita ihmisi� Dementoituneita ihmisi�

28. Lievityst� yksin�isyyteen H: H�n varmaan t��l� k�yny - tehny sen kotik�ynnin - nii mit�s siit�, onks semmonen tarpeen? V: Ei se pahitteekskaan oo, ihan... ei se pahitteeks oo kyll� - sillon h�n k�vi niin tuota ja... siin� tarinoitii. H: No mit� hy�tyy- V: Niinkun nyt esimerkiks siunkii kans (naurahtaa). H: Nii, joo. Mit� hy�tyy siit� on et h�n k�y t��l kotona? V: No oli siit ainaki sellai, niin kato palijo tulee oltuu yksikseen, mie oon tarvinna kaverii. Et siekii voit tulla viel sit toistekkin. Mie eilen (---) nii l�hett�is vaik tantsuihi (naurahtaa). (H37)

29. Aineiston analysoiminen Aineistol�ht�isyys Taustalla fenomenologinen psykologia Kuvaus Yksil�kohtaisten merkitysten muodostuminen Merkityskokonaisuuksien muodostuminen

30. Kotona asuminen ik��ntyneiden kokemana Tuttuus Itsen�isyys Rauhallisuus Konkreettinen monumentti el�m�st� Olen viel� kunnossa Yksin�isyys Vaikeuksien kohtaaminen

31. Tuttuus H: Sitte jos miettis semmosta, ett tota noin, miksi on mukavampi asua kotona, kun esimerkiks jossain vanhustentalossa? V: No min� sanon n�in, ett� t�h�n niin on kottiunu. T�ss on - se tuntuu niin kotikkaalta - ei, sill� en halua l�hte� mihink��n - niin kauan kun pystyn. (Selma)

32. Itsen�isyys V: (---) Ja kyl� kaikkien� kannattaa pyrki� asuun kotona niin kauan kun� v�h�nkin tulee toimeen, mun mielest�ni. On t��ll� oma vapaus ja ei oo jokapaikassa - niit� kurkkijoita ja urkkijoita (naurahtaa) ett� kuinka s� olet ja el�t n�iss� tiloissa. T��ll� voi v�h�n vaikka - pit�� riehua yll� ja kaikkea muuta - television pist�� suurelle ja jos huonosti kuuleekin, nii� (Ilmari)

33. Rauhallisuus H: Mik�s siin� on siin� t�m�nhetkisess� asunnossa niinku parempaa ku sitte vanhainkodissa? V: Oma vapaus ja rauha ja� mit�s kaikkea siin� on - hiljasuus. M� tykk��n hiljasesta, si� ei mik�� h�iritte. Si� on - mullon semmonen naapuri ett�, kun m� asun p��tyhuoneessa, niin siin� toisen sein�n takana on semmonen ihminen, joka mennee ennen kahdeksaa ehtoolla maata ja se on koko y�n hiljaa (nauraa). Si� o niinku hautuumaalla sitte kun sinne mennee maate. (Rauha)

34. Konkreettinen monumentti el�m�st� V: (---) ja ku min�ki oon t�s� kuule teheny nii, kuuskymment�vuonna t�h�n tultiin, t�m� oli aivan semmonen olematon paikka, t�s� oli kovasti ty�t� ja huolta ja, min� oon aina t�s� ollu ja m� oon viihtyny. H: Nii just. Siin� on sitte se niinku se oma el�m�nty� tavallaan miss� niinku asuu ja on niin n�kee sen, joo. V: Niin, n�in on. (Senja)

35. Olen viel� kunnossa V: (---) kyl mie oon katsont et tuota, ko mie k�yn sit� ukkoo siel katsomas ja tuota� ei miun huolis kauvaa olla, ko mie oisin samallaine. Et se tarttus - niinku tauti puseroon. H: Nii, et kun saa apua, nii sitte ei kohta itte jaksakkaan? V: Ei ei kehtaa teh�kk�� mitt�� eik� jaksa. Se viep - miust tuntuu - et se viep tuota� voivoi ko ne siel h�p�tt��t niit ommii asioita. Nii ko [mieskin] nii lausuu sit niit� runojaan iha vakituiseen. Kuuntelee sit niit� ja katsokoo tuota. Ja itse oot olevinaas v�h� - eih� itsi��n tunnusta nii huonoks nii kun sit� on. Katsot ko ne k�p�ttel��t ni ei se oo yht�� mukavaa. Eik� sit� itse huomaa et tuota mie oon ihan samanlainen. Mieh� oon paljo paremp ko tuo - se tulloo sellanen ajatus. Et enh� mie viel� tuollane oo. (Vieno)

36. Yksin�isyys V: (---) T�mm�st� se on ett� kun n�in yksin j�� niin ei siin� ole mit��n - ei ket��n tartte odottaa - joku voi tulla, mutta yll�tt�en ihan tulee sitte ja, ja se on kauheen mukavaa ett� joku tulee. (Lahja)

37. Vaikeuksien kohtaaminen V: (---) Siis semmosia h�t��ntymisi� tulee ja ahdistavia tilanteita sitten YKSIN, jos on joku semmonen, mut muuten m� kyll� IHAN viihdyn yksin, m� tykk��n asua yksin ja olis kiva, ku sais viel� olla jonkunkin aikaa, mut tota, etten m� ollenkaan tarkota, et mun tarttis. Mielell�ni m� siell� olisin, mutta kuitenkin, ett� on semmosia turvattomia tunteita ja sitten kun tiet�� koko ajan, ett� SE HUONONEE, (Hilja)

38. Kirjallisuutta Wahl, Tesch-R�mer ja Hoff 2007: New dynamics in old age Wahl, Brenner, Mollenkopf, Rothenbacher ja Rott 2006: The many faces of health, competence and well-being in old age Tulle 2004: Old age and agency Bengtson ja Schaie 1999: Handbook of theories of aging Hockey ja James 1993: Growing up and growing old Unruh 1983: Invisible lives. The social worlds of the aged Heikkinen ja Rantanen 2008: Gerontologia Sepp�nen, Karisto ja Kr�ger 2007: Vanhuus ja sosiaality�. Sosiaality� avuttomuuden ja toimijuuden v�liss� Karisto 2005: Suuret ik�luokat Sankari ja Jyrk�m� 2005: Lapsuudesta vanhuuteen. I�n sosiologiaa