1 / 19

Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014

Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014. Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä. Metropoliselvityksen kunnat. Tuusula. Vihti. Kerava. Sipoo. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Helsinki. Kirkkonummi. Selvitys valmiina 26.11.2014. Metropoli 2030:n strategiset tavoitteet.

Download Presentation

Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Metropolialueen kuntajakoselvitysTuusulan valtuusto 13.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

  2. Metropoliselvityksen kunnat Tuusula Vihti Kerava Sipoo Vantaa Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi Selvitys valmiina 26.11.2014

  3. Metropoli 2030:n strategiset tavoitteet Osasto Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä Sosiaalisesti,taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue

  4. Talouden toimintaympäristön muutokset Osasto • Pitkään jatkunut olematon talouskasvu • Avoimen sektorin rakennemuutos • Kestävyysvajeesta johtuvat hyvinvointivaltion rahoitusongelmat • Nopeasti etenevä ikääntyminen (Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014)

  5. Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi

  6. Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen Julkinen sektori ei voi valita menestysaloja, vaan sen tehtävänä on rakentaa sellainen toimintaympäristö, joka synnyttää menestyviä aloja ja yrityksiä. Helsingin seutu voi menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa vain voimavarat yhdistämällä. Alueen kuntarakenne ei ole vuosikymmeniin vastannut alueen taajamarakennetta, joka on johtanut osaoptimointiin ja voimavarojen tuhlaukseen.

  7. Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi Osasto • Kuntien välinen yhteistyö • Hyviä tuloksia • Parhaat hedelmät jo kerätty • Ei ratkaisu, mutta tarvitaan jatkossakin • Metropolihallinto • Metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita… • 14-16 kuntaa, uusi hallintotaso vaaleineen • Kuntarakenteen muuttaminen • Metropolikaupunki, Keski-Uudenmaan Kaupunki • Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta

  8. Alustava linjaus 3.6.2014 Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista. Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia. Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta. Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski-Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita. Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta.

  9. Miksi osakuntaliitos Osasto Lentoaseman seutu on kansallinen kehittämiskohde. Monipuolinen yritys- ja palvelukeskittymä, korkea jalostusarvo ja vetovoimainen ympäristö luovat uutta ja tuovat myös globaalisti toimivia yrityksiä seudulle Siksi Resurssien yhdistämisellä kehittämiseen tehokkuutta ja uskottavuutta Kehittämispotentiaali käyttöön: 38 000 vs. 1 078 000 asukasta Suomen liikennemaantieteellisen aseman maksimaalinen hyödyntäminen

  10. Kehärata voimistaa Aviapoliksen kehitystä – tärkeä myös Tuusulalle Osasto

  11. Lentokenttäkilpailu kiristyy: SchipholSky City . • Lentokenttiin tukeutuvat yrityspuistot kilpailevat toisensa kanssa, parhaiten pärjäävät sellaiset, joissa kehittäminen tapahtuu koko alueen puitteissa. Stockholm Airport City-hankkeeseen investoidaan lähivuosina mittavasti. Schiphol Amsterdamissa on sen esikuva. Osasto

  12. Ruotsinkylän koulu Klemetskogin koulu Osakuntaliitosalueen sijainti

  13. Ote Tuusulan yleiskaava 2040 luonnoksesta

  14. Focus-alue osayleiskaava 2014

  15. Kuntajaotuksen muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 §) Osasto Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.

  16. Kunnan osan siirtäminen toiseen kuntaan (Kuntarakennelaki 11 §) Kun kyseessä on kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, säädetään vireillepanosta mm: Ministeriö voi panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen kuntaan määräämällä toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen. Metropoliselvitys onVM:n määräämä erityinen kuntajakoselvitys. Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen.

  17. Päätöksenteko osakuntaliitoksissa (Kuntarakennelaki 19 §) Osasto Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1)muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskunta- rakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta.

  18. Selvittäjät esittävät kaksivaiheista prosessia Osasto Selvittäjät esittävät valtiovarainministeriölle osana metropolikaupungin perustamista erityistä kuntajakoselvitystä Tuusulan eteläisimmän osan siirtämiseksi metropolikaupunkiin. Kysymys ei ole osakuntaliitoksesta Vantaaseen. Ministeriö päättää asiasta erikseen, kun edellytykset metropolikaupungin syntymiselle tiedetään. Jos selvittäjien esitys hyväksytään ministeriössä, aikataulu muutokselle olisi sama kuin koko metropopolikaupunginperustamiselle (v. 2017).

  19. Seuraa metropoliselvitystä:Metropoliselvitys.fiMetropolutredningen.fi Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit

More Related