ykps100 johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin PowerPoint Presentation
Download Presentation
YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 27

YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin - PowerPoint PPT Presentation


  • 126 Views
  • Uploaded on

YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin. Marja Järvelä Luento 2. Luento-ohjelma. 26.9. Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka oppialana 2.10. Näkökulmia yhteiskuntapolitiikan instituutioihin 9.10. Globaali sosiaalipolitiikka

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin' - raine


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
luento ohjelma
Luento-ohjelma

26.9. Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka oppialana

2.10. Näkökulmia yhteiskuntapolitiikan instituutioihin

9.10. Globaali sosiaalipolitiikka

16.10. Suomi – lintukoto vai kaarnavene globalisaation ristiaallokossa.

t m n luennon rakenne
Tämän luennon rakenne

1. Yhteiskuntapoliittisten instituutioiden tarkastelun proaktiivisia näkökulmia

2. Tarkasteluja klassisen ja kriittisen yhteiskuntatutkimuksen näkökulmista

3. Täsmällisempi katsaus

proaktiivisiin näkökulmiin.

Kuva:

Wikipedia;Yle

instituutio
Instituutio
  • Instituutiot (sanakirjamääritelmä) ovat sosiaalisen järjestyksen ja yhteistyön rakenteita ja mekanismeja, jotka ohjaavat kahden tai useamman yksilön käyttäytymistä.
  • Instituutiot muokkaavat ihmisten toimia ja tavoitteita, ja ne luovat ja pitävät yllä ihmisten yhteistoiminnan sääntöjä.
instituutio 2
Instituutio 2.
  • Termiä "instituutio" käytetään usein kuvaamaan yhteiskunnalle tärkeitä tapoja ja käyttäytymismalleja, mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita.
n k kulmia instituutioihin
Näkökulmia instituutioihin
  • Reformismi
  • Kansallinen suunnittelu ja hallinnointi
  • Taloudellinen kasvu, kehitys ja kilpailu
  • Globaali riskiyhteiskunta ja riskin hallinta
  • Toimijat ja (instituutio)rakenteet
  • Instituutiot ja sosiaaliset resurssit

Ainakin näillä on ollut merkitystä proaktiivisessa yhteiskuntapolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen.

yhteiskuntakritiikki 1
Yhteiskuntakritiikki 1.
  • Klassikkonäkökulmat

esim. Marx: kapitalismi kritiikki,

Weber: kriittinen näkökulma rationaalisen hallinan lisäämiseen ja legitimaatioon, Durkheim: yksilön ja yhteisön suhde.

• Uusklassikot Jürgen Habermas, Niklas Luhman, Michel Foucault, Pierre Bourdieu

Yhteiskuntapolitiikka ‘sosiologin silmin’.

yhteiskuntakritiikki 2
Yhteiskuntakritiikki 2

Yhteiskuntapolitiikka osana yhteiskuntatutkimuksen diskurssia:

Näkyvät aikalaiskeskustelijat Anthony Giddens, Ulrich Beck, Immanuel Wallerstein, Manuel Castells, John Urry, Alain Touraine.

Episteemiset kiistat, standpoint- vaihtoehdot

• Feminismi ja feministinen teoria (esim Judith Butler; Luce Irigaray; Dorothy Smith; Maria Mies)

• Luonnonvara näkökulma (esim. Michael Redclift, Michel Serres, Arne Næss, Andrew Dobson).

reformismi
Reformismi

Reformismi (reformi ’muutos, uudistus’) on näkemys, jonka mukaan vähittäiset muutokset yhteiskunnassa voivat muuttaa

sen perusrakenteita.

Liitetään usein poliittiseen

vasemmistoon tai poliittisiin koalitioihin, joissa poliittisella vasemmistolla on vahva asema.

Ideatasolla juuret työväenkysymyksessä.

Kuva:YLE

kansallinen suunnittelu ja hallinnointi
Kansallinen suunnittelu ja hallinnointi
  • 1970-luvulta lähtien yritys ylittää ideologiset yhteiskuntapoliittiset ohjelmat ja korostaa päätöksenteon rationaalisuutta
  • Keino-päämäärä –asetelmat
  • Arvokeskustelu: päämäärät voidaan muotoilla tämän nojalla
  • Strategiasta tulee avainsana, myöhemmin myös (vaihtoehtoiset) skenaariot
suunnittelun nousu ja t uho
Suunnittelun nousu ja (t)uho
  • Julkisten hallintojen ja julkisten menojen kasvu
  • Kansallisvaltioiden keskeinen rooli
  • Hyvinvointivaltiolliset mallit ja regiimit
  • Painopisteen siirto ylös ja alas (esim. EU ja alueiden (territory) yhteiskuntapolitiikat)
  • Hallintatekniikoiden kehittäminen (esim. sosiaali-indikaattorit)
oecd n kehitysteht v 1960
OECD:n kehitystehtävä 1960
  • Saavuttaa korkein mahdollinen kestävä talouskasvu ja työllisyystaso sekä elintason nousu kaikissa jäsenmaissa, samalla säilyttäen rahatalouden tasapaino ja näin edistää maailmantalouden kehitystä.
  • Edistää taloudellisen toiminnan tervettä laajenemista jäsenmaissa sekä muissa maissa osana taloudellista kehitystä.
  • Edistää maailmankaupan kasvua monen keskeiseltä, ei-diskriminoivalta perustalta kansainväliset velvoitteet huomioon ottaen.
taloudellinen kasvu ja kehitys 1
Taloudellinen kasvu ja kehitys 1.
  • Taloudellinen kasvu yhteiskunnan muutoksen veturina (esim. W.W. Rostow take off –teoria 1970-luvulla)
  • Kiista taloudellisen kasvun ja sosiaalipolitiikan keskinäisestä riippuvuudesta (esim. Richard Titmuss)
  • Kiander & Lönnqvist (2002):

Empiria puhuu pikemminkin

riippumattomuuden puolesta.

Kuva:Wikipedia

taloudellinen kasvu ja kehitys 2
Taloudellinen kasvu ja kehitys 2.
  • Lineaarisen ennustamisen vaikeus
  • Monien säätelytasojen ja instituutioiden ongelma.
  • Hyvinvointitavoitteiden priorisointi; erityiset tasa-arvotavoitteet.
  • Työllisyyden edistäminen
  • Talouden globalisoituminen

uhkana ja mahdollisuutena

Kuva: Wikipedia

globaali riskiyhteiskunta 1
Globaali riskiyhteiskunta 1.
  • Kehityksen ei-aiotut seuraamukset (esim ilmaston muutos)
  • Globalisoituminen, yksilöllistyminen, sukupuolikysymys, alityöllisyys, ekologinen kriisi, finanssijärjestelmien haavoittuvuus.

(esim. Ulrich Beck)

Kuva:Yle

globaali riskiyhteiskunta 2
Globaali riskiyhteiskunta 2.
  • Riskien kalkylointi ja ennakointi
  • Vakuutusperiaatteen mahdottomuus (?)
  • Onnettomuuden heikot ja vahvat signaalit
  • Ennalta ehkäisevä yhteiskuntapolitiikka
  • Varovaisuusperiaate
  • Institutionaalisen vastuun ja vastuunjaon dilemma

Ks. Järvelä, Marja (2008) Ilmastonmuutos yhteiskunnallisena riskinä

IN Samuli Hurri (toim.) Demokraattisen oikeuden ehdot, Episteme-sarja,

Helsinki: Tutkijaliitto, 281-289.

toimijat ja rakenteet
Toimijat ja rakenteet
  • Hyvinvointi ja onnistuminen toimijoiden tasolla ja näiden aktiivisen toiminnan tuloksena (esim. Amartya Sen vapaus toimia)
  • Toimijan ja instuution tavoitteiden

yhteensovittaminen

  • Arkielämän merkityksellistäminen (esim. Giddens)
  • Eri toimijoiden yhteistoiminnallistaminen ja sen mahdollistaminen
  • Asiantuntijoiden ja maallikoiden dialogi ja positiot.

Kuva:Wikipedia

yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit
Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit
  • Solidaarisuus (teollinen yhteiskunta)
  • Tasa-arvo (hyvinvointivaltio)
  • Identiteetin oikeuttaminen (globalisoitunut riskiyhteiskunta)

Kuvart:Yle

identiteettien rakentaminen
Identiteettien rakentaminen
  • Identiteetit organisoivat merkityksiä, kun taas roolit organisoivat toimintaa.
  • Toimintaa merkityksellistetään identiteettien kautta.
  • Identiteettejä rakennetaan sosiaalisessa tilassa ja ajassa, ja voidaan siis puhua jaetuista tai kollektiivisista identiteeteistä.
identiteettien oikeuttaminen
Identiteettien oikeuttaminen
  • Yhdellä yksilöllä voi olla useita identiteettejä, samoin ryhmillä. Jaetut identiteetit liittyvät sosiaaliseen pääomaan, sosiaaliseen koheesioon ja luottamukseen.
  • Monet identiteetit yksilössä/yhteisössä voivat aiheuttaa stressiä ja ristiriitoja.
  • Identiteetit voivat legitimoitua ja institutionalisoitua, jolloin niiden merkitys vallan lähteinä kasvaa.
castellsin identiteetit
Castellsin identiteetit
  • Liittyvät sosiaalisiin liikkeisiin ja globalisaatioon
  • Onko liikkeillä ja identiteeteillä muutosvaikutuksia ?
  • Mitkä ovat muutoksen mekanismit, jos vastaus on myönteinen.

Kuva:Yle

osallistumisen dilemma
Osallistumisen dilemma
  • Pitäisikö olla liikkeessä vai liikkeellä ?

Liikkeet ovat kollektiivisia, arvoyhteisyyteen perustuvia ja niillä on yhteinen toiminta-ajatus.

Globaalissa riskiyhteiskunnassa ihmiset etsivät suojaa liikkeiden avulla (liikkeessä),

Mutta myös ovat liikkeellä omassa asiassa korostaen minuuttaan.

castellsin identiteetti 1
Castellsin identiteetti 1
  • Legitimoiva identiteetti on dominoivien instituutioiden tuottamaa identiteettiä, jolla valta oikeutetaan ja perustellaan.

   Adliga ätten nr 97 ADLERCREUTZ

Adliga ätten nr 168 von HAARTMAN

castellsin identiteetti 2
Castellsin identiteetti 2
  • Vastarintaidentiteettiä tuottavat toimijat, joiden asemaa dominoivat instituutiot heikentävät tai kyseenalaistavat.

→Tuloksena vastarinnan

identiteettipolitiikat.

Kuva:YLE, Kalle Kultala

castellsin identiteetit 3
Castellsin identiteetit 3

Projekti-identiteetti tarkoittaa identiteettiä, jolla sosiaaliset toimijat erilaisten kulttuuristen suuntautumisten nojalla rakentavat uutta identiteettiä.

Tällä he muuttavat asemaansa yhteiskunnassa tai pyrkivät

muuttamaan yhteiskunnan rakenteita.

identiteetit resurssina
Identiteetit resurssina
  • Moniarvoinen yhteiskunta ja identiteetit muutosvoimana
  • Vallan dilemma: hierarkkisuus ja verkostot, vallan läpinäkyvyys
  • Neuvotteluareenat esim. Työ, perhe, elämisympäristöt
  • Edustuksellisen vallan moniäänisyys
  • Etäisyys valtakeskuksista, identiteettiäänen vaimeneminen.
ratkaisuyrityksi
Ratkaisuyrityksiä
  • Vapaus merkitykselliseen tekemiseen (A. Sen)
  • Paikallisen valtaistaminen eri muodot
  • Hiljaisen tiedon kuuleminen
  • Yhteisöllisyyden lisääminen
  • Institutionaalinen mahdollisuusrakenteiden luominen
  • Hyvinvointivaltiollisen (sosiaali)turvan puolustaminen ja kollektiivisen turvan uudet muodot.