1 / 25

Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 2008 tavoitteet yli 75-vuotiaille: Kotona asuu 91-92%

Aktiivisen ikääntymisen teemapäivä 20.11.2012 Hyvinkään Laurea Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen prosessi Kotihoidon johtaja Eeva Laine. Valtakunnalliset kehitystrendit Keskeisen lainsäädännön ja suositusten määrittämät kehittämisen linjaukset:.

poppy
Download Presentation

Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 2008 tavoitteet yli 75-vuotiaille: Kotona asuu 91-92%

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Aktiivisen ikääntymisen teemapäivä20.11.2012 Hyvinkään LaureaIkääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen prosessiKotihoidon johtajaEeva Laine

  2. Antti Peltola

  3. Valtakunnalliset kehitystrenditKeskeisen lainsäädännön ja suositusten määrittämät kehittämisen linjaukset: Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen2008 tavoitteet yli 75-vuotiaille: • Kotona asuu 91-92% • Kotihoidon asiakkaina 13-14% • Omaishoidon tukea saa 5-6% • Tehostetussa palveluasumisessa 5-6% • Vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla 3%

  4. Vanhuspalvelulain (voimaantulo 1.7.2013) • Iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. • Palveluiden saannin lähtökohtana on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. • Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky –fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen –on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. • Iäkkäällä henkilöllä on oikeus tehdä hakemus palvelujen saamiseksi myös suullisesti. Kiireellisessä tapauksessa viranomaisen on tehtävä palveluja koskeva päätös ja järjestettävä palvelut viipymättä. • Päätös on tehtävä joutuisasti myös kiireettömissä tapauksissa. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt kiireettömät palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. • Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidotaan aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan.

  5. Yli 75-vuotiaiden palvelu- ja hoitosuunnitelman laadinnasta ja toteutumisesta vastaa nimetty vastuutyöntekijä. • Iäkkäälle ihmiselle annetaan mahdollisuus ylläpitää toimintakykyään ja hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen tekemiseen. • Laitoshoito tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. • Kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. • Kuntien käytettävissä on oltava riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä. Asiantuntijuuden vahvistaminen tarkoittaa riittävää määrää asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

  6. Iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. • Palveluiden laatua ja riittävyyttä arvioidaan vuosittain, jonka pohjana hyödynnetään palvelujen käyttäjien ja näiden läheisten antamaa palautetta sekä vanhusneuvoston lausuntoa. • Yksityisten palveluntuottajien omavalvontaa palveluiden laadun parantamiseksi tehostetaan. Palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten laaditaan omavalvontasuunnitelma, joka pidetään julkisesti nähtävänä. Toimintaa kehitetään kerättävien palautteiden pohjalta. Antti Peltola

  7. . SosiaalihuoltolakiEsitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi menee eduskuntaan aikaisintaan vuonna 2013. Lain keskeisiä sisältöjä ovat: • Tuen tarpeen selvittäminen  ja järjestäminen yksilöllisten  asiakassuunnitelmien avulla • Tarvetta vastaavien palveluiden järjestämisestä suunnitelmat  yhteistyössä muiden  toimijoiden kanssa • Rakenteellisen, ehkäisevän ja etsivän sosiaalityön toteuttaminen kuntien tehtäväksi

  8. . Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (1.10.2011) : • Vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palveluiden laadusta, omavalvontasuunnitelma • Vahvistaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina • Kohdentaa valvonnan voimavarat tehokkaasti sinne, missä valvonnan tarve on asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta suurin • Valvovien viranomaisten roolien ja yhteistyön tarkempi määrittely

  9. Valtakunnalliset kehitystrendit • Palvelujen tuotantorakenteiden muutokset • Kotiin ja kotona tuotettavat kodinomaiset palvelut asiakkaille ensisijaisia • Palveluiden keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi (kampus) • Yksiportainen palvelujärjestelmä, jossa asiakas ei muuta palvelun tarpeen muuttuessa • Matalan kynnyksen ennakoivat palvelut, ”olohuone toiminta” • Asiakkaan sosiaalipalveluiden, terveyden- ja sairaanhoidon tarpeiden selvittäminen moniammatillisesti • Palvelutuotannon organisoituminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä, palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen Antti Peltola

  10. Valtakunnalliset kehitystrendit • Teknologian muutokset • Teknologiasovellusten ja apuvälineiden tehokkaampi hyödyntäminen (lääkekello, elintoimintoja mittaavat laitteet, hälyttävät ovimatot, hyvinvointi-tv) • Mobiiliteknologianhyödyntäminen (esim kotihoidossa oven avaaminen ja kirjaaminen) • Lääketieteelliset tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät, uusia lääkkeitä uusille potilasryhmille kehitetään • Sähköisen asioinnin kehittäminen myös ikääntyneiden käyttöön • Kestävän kehityksen vaatimukset • Tilojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen 24/7 • Työpäivän aikana tehtävän siirtymisen minimoiminen • Turvalliset, esteettömät toimitilat ja kodit • Jätehuollon ja ongelmajätteiden huollon organisointi

  11. Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit • Muutokset asiakasrakenteessa • Väestö ikääntyy, suurin kasvu painottuu yli 85-vuotiaiden määrään • Muistisairaiden, syöpäpotilaiden, vammaisten ja monisairaiden määrä lisääntyy • Ikäihmisten päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja vakavat tapaturmat lisääntyvät • Sosiaaliset verkostot heikkenevät, yksinasuvien määrä lisääntyy • Asiakkaiden väliset hyvinvoinnin ja elämänhallinnan erot kasvavat • Ei-kenenkään asiakkaat eri ikäryhmissä – tarve varmistaa, ettei ihminen putoa monimutkaisen järjestelmän ulkopuolelle, erityisesti nuoret ilman selkeää diagnoosia • Huoltosuhde heikkenee

  12. Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit • Muutokset asiakkaiden odotuksissa • Tarvelähtöiset ja helposti saavutettavat palvelut nopeasti • Kotona asumisen turvaaminen – palvelut kotiin (kotihoito ja tuettu asuminen) • Asiakaslähtöisyyden toteutuminen, asiakas ja omainen mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen • Omaisten tarvitsema tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaa • Omaishoidon palveluiden kysyntä kasvaa • Toimitilojen ja asuntojen tulee tukea yksilöllisyyttä,esteettömyyttä sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, toisaalta tilojen tulee mahdollistaa yhteisöllisyyden toteutuminen • Laitospaikkojen muuttaminen tehostetun asumispalvelun paikoiksi

  13. Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit • Henkilöstön saatavuus ja eläköityminen (myös valtakunnallisesti) • Suuret työntekijä ikäluokateläköityvätlähivuosien aikana (esim kotihoidossa eläköityy 1-2 h. v.2013-2019 ja 2020 alkaen useita, saman suuntainen trendi koko palvelualueella) • Alan vetovoimaisuus ja palkkataso on alhainen • Nuoret eivät sitoudu pitkäaikaisiin työsuhteisiin • Muutokset osaamisessa ja toimintakulttuurissa • Työn- ja vastuujaon uudistaminen asiakastarpeen pohjalta; moniammatillinen tiimi / työryhmä / yhteistyön eri muodot • Yhteistyö edellyttää yhteisiä palveluprosesseja ja koulutettuja asiantuntijoita: palveluohjaus, vanhussosiaalityö (uusi toiminta) • Erityisasumisen palveluprosessien yhtenäistäminen, esim. SAS-käytännöt • Asiakaspalvelu asenteen muuttuminen hoitamisesta mahdollistamiseen: ”kotona turvallisesti ja onnellisena” • tieto ja tiedonhallinnan tasot, paikallinen ja valtakunnallinen taso

  14. Mobiilin toiminnanohjauksen käyttöönotto Järvenpäässä 20.11.2012 Kotihoidon johtaja Eeva Laine

  15. Miksi mobiili toiminnanohjaus • Kyseessä on Järvenpään kotihoidon historian merkittävin ja kallein hanke • Tavoitteenamme on tuoda lisää aikaa asiakkaalle teknologian keinoin eikä korvata käyntejä teknologialla • Tulevaisuuteen varautuminen • Välittömän työn lisääminen 60 %:n lähihoitajilla • Työn tasainen ja tasapuolinen jakautuminen työvuoron aikana

  16. Kotihoito - tilastoja • Keskisuuri kunta, asukkaita noin 39 000 • Kotihoidossa kaikki työntekijät saman katon alla • Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 233, joista 75 vuotta täyttäneiden osuus 9 % • käyntihinta 2012 netto 33,47€ ja 37,87€ • Tilapäinen kotihoito ostetaan palveluseteleillä yksityisiltä palveluntuottajilta, v. 2011 171 päätöstä • Henkilökuntaa 75,5, joista kotihoitoa tekee 60 työntekijää • Kokopäiväinen lääkäri, 1 johtaja, 3 hoitotyön esimiestä ja 8 tiimiä • 65 %:lla asiakkaista 60 käyntiä tai enemmän kuukaudessa • MAPLe 4-5 65 %:a suuri / erittäin suuri palveluntarve (valtakunnallinen ka. 52 %)

  17. Toiminnanohjauksen perusperiaate

  18. Mobiiliavain & langaton oven avaus Yhä suurempi joukko palveluhenkilöitä käy päivittäin asiakkaiden luona. Fyysisten avaimien liikuttelu muodostuu palvelutoiminnan pullonkaulaksi ja asukkaan turvattomuus lisääntyy. Turva- Hälytyspäivystäjä, Palokunta Koti(sairaan)hoitaja Sijainen Palvelutuottaja Lääkäri SAS-henkilö Ateriajakelija Huoltomies Siistijä

  19. Kotihoidon prosessit Prosessikaavio ennen Prosessikaavio nyt

  20. Välittömän työn lisääminen - miten • Asiakaskäynneille lähdetään suoraan kotoa, koska ei tarvitse hakea avaimia tai lääkkeitä toimistolta • Työt ovat katsottavissa puhelimessa jo kotona, jolloin hoitaja voi mennä suoraan ensimmäiselle asiakkaalle • Kirjaaminen ja tilastointi tapahtuu asiakkaan kotona reaaliajassa • Saa ruokailla matkan varrella • Saa mennä talon autolla kotiin illalla ja aamulla sitten asiakkaan luokse kotoa suoraan

  21. Työn tasainen ja tasapuolinen jakautuminen työvuoron aikana – miten? • Toiminnanohjaajat jakavat työt vastuuhoitajuutta noudattaen työntekijöille ja huolehtivat töiden lähettämisestä matkapuhelimeen • Heillä on valtuudet jakaa työt parhaaksi katsomallaan tavalla huomioiden vastuuhoitajuus ja oikeudenmukaisuus. • Työt jaetaan sovitusti siten, että suunnitellaan lähihoitajille välitöntä työaikaa 60% ja tiimivastaaville sairaanhoitajille 40%. • Iltapäivän tunnit ovat olleet paremmin hyödynnettävissä kun työt on jaettu toiminnanohjausjärjestelmässä

  22. Mikä muuttunut 1/2 • Turvallisuuden tunne asiakkailla on lisääntynyt langattomalla ovenavauksella • Tunnistetarrat mahdollistavat aukottoman käyntiajan kirjautumisen Pegasos potilastietojärjestelmään • Toiminnanohjaus hälyttää hoitajille alittuvasta tai ylittyvästä käyntiajasta suhteessa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan • Asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä • Palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää • Omaiset voivat halutessaan pyytää raportteja, jolloin he voivat varmistua palvelun oikea-aikaisuudesta ja raportteja on omaisille toimitettu • Vuoropuhelu kotihoidon ja asiakkaan/omaisten kanssa on lisääntynyt.

  23. Mikä muuttunut 1/2 • Turvallisuuden tunne asiakkailla on lisääntynyt langattomalla ovenavauksella • Tunnistetarrat mahdollistavat aukottoman käyntiajan kirjautumisen Pegasos potilastietojärjestelmään • Toiminnanohjaus hälyttää hoitajille alittuvasta tai ylittyvästä käyntiajasta suhteessa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan • Asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä • Palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää • Omaiset voivat halutessaan pyytää raportteja, jolloin he voivat varmistua palvelun oikea-aikaisuudesta ja raportteja on omaisille toimitettu • Vuoropuhelu kotihoidon ja asiakkaan/omaisten kanssa on lisääntynyt.

  24. Pegasos Mukana – kehityssuunnat Järvenpäässä Matkalaskut Potilastiedon hallinta Palkanlaskenta Työvuorotiedot Titania Työvuorosuunnittelu& työajan tulkinta Ateriasuunnittelu Optimointi & Toiminnanohjaus Toteutuneet Työaikatiedot Langaton oven avaus Mobiilisovellus

More Related