Download
1 / 27
E N D
Tietoyhteiskunta Euroopan komission käyttämän määritelmän mukaisesti tietoyhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, joka käyttää tehokkaasti tietoverkkoja ja tietoteknologiaa, tuottaa laajoja määriä tieto- ja viestintätuotteita ja -palveluita ja jolla on monipuolista sisältöteollisuutta.
Arjen tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Ihmiset käyttävät, kehittävät ja tuottavat digitaalista tietoa, sisältöä ja palveluja luontevasti arjessaan.
Arjen tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta tulee vastaa nykyisin yhä aikaisemmin jokaisen elämässä. Tarhassa, koulussa, harrastuksissa, yksityiselämässä, töissä. Kommunikaatiota ja viestintää on tulevaisuudessa enemmän kuin tänään. On myös aika varmaa, että tietoyhteiskuntakehitys tulee syrjäyttämään osan kansalaisista.
Ubiteknologiayhteiskunta Ihmiset jakaantuvat viiteen eri segmenttiin • ubieliittiin (actualizedeverywhere-segmentti), • pistorasialla ratsastajiin (outletjockeys), • digitaalisessa maailmassa oleviin (digitalshut-ins), • teknoihmisiin (technophytes) ja • analogiakansalaisiin (analogs). Ubiteknologialuo yhteiskuntaan uuden luokkajaon, jonka eräs piirre on digitaalinen syrjäytyminen (digitaldivide).
Tietoyhteiskunta Informaation tuottamisella on ollut merkitystä laajemminkin. Se on tuonut mukanaan lieveilmiöitä, jotka näkyvät erilaisina uhkina ja oikeuksien loukkauksina, joista keskustellaan seuraavaksi.
Mitä meistä tiedetään…. Verkko on vaarallinen paikka. Sinne ei saisi mennä valmistautumatta. Privacy.netkertoo asiasta enemmän. Tiedon keräämiseen käytetään paljon evästeitä joilla uudelleen sivuilla vierailevat kävijät tunnistetaan. Katso esimerkki Privacy.net
Yksityisyys Kun tietoa kerätään joko ilman kohteen suostumusta (opt-out) tai suostumuksella (opt-in), niin aina pitää miettiä mihin kerättyä tietoa käytetään. Tiedon kerääjällä ei ole oikeutta käyttää tietoa muuhun tarkoitukseen kuin siihen minkä, mitä hän on ennakkoon ilmoittanut käyttötarkoituksesta.
Yksityisyys Suomessa asiaa on säädetty henkilötietolaissa, mutta pitää muistaa, että laki koskee vain Suomalaisia rekisterinpitäjiä. Jos annat tietojasi esimerkiksi Facebookissatai Twitterissä, niin silloin Suomen lait eivät suojaa sinua. Mutta, jos lakia ”rikotaan” Suomessa, niin noudatetaan täällä säädettyjä lakeja (vrt. Google Maps).
Tietoturva Tietoturva ei tarkoita yksistään tiedon turvaamista (informationsecurity), vaan myös laitteistojen ja sovellusten turvaamista (computersecurity). Tiedon turvaaminen on yrityksille ensisijaisen tärkeää, sillä tietojen vuotaminen tai varastaminen johtaa lähes aina taloudellisiin tappioihin.
Tietoturva Tietoturva lähtee yritysten henkilöstöstä, mutta tietenkin tarvitaan myös teknologiaa avuksi. Henkilöstölle on suunniteltava tietoturvapolitiikka ja annettava koulutusta. Politiikalla yritys asettaa koko yrityksen kattavan ohjeistuksen eri tilanteisiin, mm. tiedon kalasteluun ja siihen kuinka käyttäytyä asiakkaiden kanssa ja matkoilla jne.
Tietoturva Yrityksillä on erilaisia keinoja saada henkilöstönsä noudattamaan annettuja ohjeita, joista koulutus ja informoiminen ovat tärkeimmät. Vähemmän suosittuja keinoja ovat Lex Nokia, missä lähdettiin siitä että työnantajalle annettaisiin mahdollisuus seurata työntekijöidensä sähköpostiviestien tunnistamistietojen tarkkailun. Tämä tosin edellyttää ilmoitusvelvollisuutta työnantajalta ja myös tiettyjen ehtojen täyttymistä. Lain kumoamisesta on myös ollut puhetta.
Tietoturva - kybersodankaäynti Toinen yrityksen kannalta ikävä asia on tietomurrot ja hyökkäykset. Tietomurrot saavat usein alkunsa viruksista joita saadaan yrityksen järjestelmiin eri tavoin mm. sähköpostin liitetiedostoissa ja/tai vierailtaessa arveluttavilla sivuilla työpaikan koneilta tai työsuhde kannettavalta. Laajimpia seuraamuksia on kybersodankäynnillä. Näitä voivat olla mm. lentoliikenteen lamaannuttaminen, sähköntuotannon / jakelun lamaannuttaminen, liikenteen ohjauksen lamaannuttaminen jne.
Tietoturva - palvelunestohyökkäys Yrityksille riittävät myös pienemmässä kaavassa tehdyt hyökkäykset. Kohdeyritykset voivat olla isoja tai pienempiä, mutta myös valtioita ja niiden yksittäisiä organisaatioita ja jopa valtioiden päämiehet. Syyt ovat erilaisia, kosto, politiikka, kiusanteko... Lisää palvelunestohyökkäyksistä.
Tietoturva - palvelunestohyökkäys Palvelunestohyökkäyksiä vastaan voidaan yrittää puolustautua, mutta usein hyökkäykset ovat niin massiivisia, että niitä vastaan ei voida tehdä paljonkaan. Paras keino on avata omat sivustot uudessa paikassa, mutta tähän on valmistauduttava etukäteen. Perusturvallisuutta ovat palomuurit, virustorjunta ja salausmenetelmät.
Tietoturva - palomuuri Palomuuri on ohjelma tai laite jonka tehtävänä on estää vääränlainen sisään tuleva liikenne. Palomuuri on ohjelma tai laite joka sijoitetaan oman verkon ja Internetin väliin. Palomuurilla voidaan myös estää tai rajoittaa lähtevää liikennettä.
Tietoturva - virustorjunta Virustorjunta on toinen perusturvallisuuden takaaja. Virustorjunnan tärkein tehtävä on yrittää estää ja jos se ei onnistu niin yrittää poistaa erilaisia viruksia. Virustorjunta on ohjelma. Se tunnistaa joukon vanhoja viruksia ja joukon uudempia viruksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että virustorjunta ohjelmaa päivitetään koko ajan ja ennen kaikkea että se on toiminnassa koko ajan. Microsoftilla mm. on ilmainen virustorjuntaohjelma.
Tietoturva - salausmenetelmät Salausmenetelmillä pyritään varmistamaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja kiistämättömyys. Salaus perustuu pitkiin salausavaimiin joiden murtaminen lyhyessä ajassa on mahdollisimman vaikeaa.
Tietoturva - esimerkki Salausavaimen pituus: Oletetaan, että yhdellä tietokoneella voidaan läpikäydä miljoona salausavainta sekunnissa. Mikäli yhdistetään miljoona tuollaista laitetta purkamaan salausta, jossa käytetään 128 bittistä salausta, niin salauksen purku kestää n. 11 triljoonaa vuotta.
Tietoturva – symmetrinen salaus Lähettäjä ja vastaanottaja käyttävät samaa digitaalista avainta viestin salaukseen ja purkuun.
Tietoturva – julkisen avaimen salaus Lähettäjä ja vastaanottaja käyttävät eri digitaalista avainta viestin salaukseen ja purkuun.
Tekijänoikeudet Kopiointi on kopiointia, tehtiinpä se millä menetelmällä tahansa tai käytettiinpä digitaalista tai analogista lähdettä. Aineistoa suojaa tekijänoikeus, olipa kyse kuvasta, kirjasta, lehdestä tai verkkomateriaalista. Tekijältä tai oikeudenomistajalta on aina saatava lupa uudelleen käyttämiseen. Verkkosisällön hyödyntämisen perussäännöt
Tekijänoikeudet Tekijänoikeuksiin läheisesti liittyvä piratismi kasvaa koko ajan. Piracy cost the core content industries - music, film, television, software and video games - $900 million last year (2010). That will rise to $5.2 billion by 2016, with an estimated loss of $18 billion between 2010 and 2016.
Tekijänoikeudet - esimerkki Napster ”Pahaa” Verkossa tapahtuvan tiedostonjakopalvelun (kopioinnin) aloitti Napster. Napsterin haastoi oikeuteen Metallica yhtye, kun sen albumi ”I Disappear” löytyi Napsterista jo ennen sen julkaisua. Hyvää Napsteroli ensimmäinen laajasti käytetty vertaisverkko-ohjelma ja tasoitti tietä uusille, keskuspalvelimesta riippumattomille vertaisverkoille.
KV-oikeus Internetin on usein väitetty olevan lakien ja valtioiden ulkopuolella. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Internetissä tehdyn teon laillisuus on yleensä periaatteessa tutkittavissa hyvinkin monen maan lakien mukaan, koska tällöin arvioidaan mm. sitä, missä teon vaikutukset ilmenevät.
