The International Council for Science (ICSU) and its partners are leading

1. ”PLANETAARINEN TILASTOTOIMI”Pentti MalaskaRooman klubin kunniajäsenTalous- ja tilastomatematiikan prof. (em)Turun kauppakorkeakoulu

2. ICSUGrand Challenges in Global Sustainability Research:A Systems Approach to Research Priorities for the Decade The International Council for Science (ICSU) and its partners are leading an international consultative process to: (a) define today’s grand challenges in global sustainability; (b) identify high priority research that must be carried out; and (c) mobilize social scientists, natural scientists and the humanities around an unprecedented 10‐yr initiative to address these challenges. • Challenge #1: Improve the usefulness of forecasts of future environmental conditions and their consequences for people • Challenge #2: Develop the observation systems needed to manage global andregional environmental change • Challenge #3: Determine how to anticipate, avoid and cope with dangerous global environmental change • Challenge #4: Determine what institutional and behavioural changes can best ensure global sustainability • Challenge #5: Develop and evaluate innovative technological and social responses to achieve global sustainability http://www.surveymonkey.com/s/22BLPKJ) on the visioning process.

3. state arithmetics, statistics - valtioiden tilastotoimi globaalinen tilastotoimi – standardisointi, aggregointi, YK toimijana planetaarinen tilastotoimi – tieto ihmisen globaalista olemassaolosta ja sen rajoituksista suhteessa luonnon toimintaan ja rakenteisiin

4. MAAPALLO PLANETAARISESTA NÄKÖKULMASTA ENERGIAVIRTAUKSINA

5. Ihmislajin aineellinen ”mittakaava” planeetalla on kasvanut nopeasti niin suureksi, että on välttämätöntä tarkastella globaalia talous- ja teknosysteemiä suhteessa planetaariseen tilanteeseen eikä vain ihmisen omiin tavoitteisiin.

6. Luonnon kertakäyttöperiaate nykyisessä teknosysteemissä

7. I ≡ AxPxT I – ekologinen rasitus, A- aineellisen elintason kasvuvauhti, P – väestön kavuvauhti, T – elintason aikaansaamisen luonnonvaraintensiteetti

8. Kertakäyttöperiaatteen mukainen tulevaisuuden ennuste

9. Johtopäätökset 1. Talous- ja teknosysteemin vallitsevasta perusajatuksesta lähtien – käytä ja poista vaikka tehostaenkin - tulevaisuuden ennustaminen on loogisesti yksiselitteistä: sitä ei ole olemassa! 2. Globaalin taloussysteemin perusajatusta on välttämätöntä muuttaa globaalisti ja planetaarisesti vastuullisemmaksi. 3. Tässä tehtävässä ei tulla toimeen vain nykyisillä tilastotiedoilla ja käsitteillä, vaan tarvitaan planetaarista tilastotointa ja uusia käsitteitä sekä niihin perustuviaarvioita globaalin taloudellisen toiminnan suhteista planetaariseen todellisuuteen.

10. ASA Advanced Sustainability Analysis ASA- tietojärjestelmä perustuu määritelmällisiin identiteetteihin, joista matemaattisesti johdetaan uusia käsitteitä ja ratkaisupolitiikkoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Olemassa olevia primaarisia tilastotietoja käyttäen käsitteille voidaan määrittää numeerisia arvoja. Loogisena peruslähtökohtana ASA:ssa on edellä esitetty ympäristörasituksen tulomuoto : I = AxPxT (viite: http://www.tukkk.fi/tutu/terra2000 (FFRC’s project page)

11. ASA-järjestelmän masteryhtälöt 1. TUOTANNON YMPÄRISTÖ- VAIKUTUS ES ≡ POP (GDP/POP) (ES/GDP) 2. HYVINVOINNIN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUS ES ≡ GDP (WF/GDP) (ES/WF) 3. TYÖLLISYYDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUS ES ≡GDP (EMP/GDP) (ES/EMP) 4. TALOUDEN RAKENNE- MUUTOKSEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUS ES = (ESp/EMPp) Wp + (ESq/EMPq) (1-Wp)

12. ASA-käsitteitä YMPÄRISTÖMUUTTUJAN MUUTOS ∆ES = ∆(ES/GDP)xGDP0 + (ES/GDP)t x∆GDP = Dem + Reb JOSTA SAADAAN ASA - KÄSITTEET Tuotannon dematerialisaatioDem : Dem = ∆(ES/GDP)xGDP0 Kasvun rebound eli takaisinlyönti Reb : Reb = (ES/GDP)t ∆GDP Ja Kestävä talouskasvuδSGDP: δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtoteut. ∆ES = 0

13. The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the United States

14. The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the Japan

15. The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in China

16. The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the European Union.

17. Vain osa talouskasvusta – ehkä puolet tai vähemmän teollisuusmaissakin – on ollut kestävää talouskasvua, toinen osa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ympäristön laadun ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Nykyisenkaltainen talouskasvu – lisääntyvä tuotanto ja kulutus - ei tule poistamaan synnyttämiään ympäristö- ja hyvinvointiongelmia, vaan kasaamaan niitä yhä vaikeammin ratkaistaviksi. Nämä tutkimuksiin perustuvat johtopäätökset osoittavat kuinka suuresta globaalista ja planetaarisesta haasteesta on kyse.

18. KESTÄVÄN TUOTANNON POLITIIKATASA:N VIITEKEHYKSESSÄ ”VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN” JA KESTÄVÄ TALOUSKASVU δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtot (∆ES = 0) ”ELINTASON DEGROWTH” JA YMPÄRISTÖN LAADUN PARANEMINEN δ(GDP/POP)/ (GDP/POP)0 = - (∆POP/POPt) δES = Dem (Reb = 0) PLANETAARINEN ELI LUONNONMUKAINEN TEKNOLOGIA