Sadut

1. Sadut Kirjallisuuden tulkinta

2. Kansansadut • Tallennettu kansankertojilta • Eivät ole kirjailijoiden tietoisesti luomia taideteoksia • Satuja kerrottiin kaikkialla: kotioloissa, metsätyömailla, kestikievareissa, häissä, hautajaisissa jne. • Lapsille suunnatuista satukokoelmista karsittu pois väkivaltaa ja karkeita seksuaalisia aineksia

3. Fantasiakertomuksia on todennäköisesti kerrottu niin kauan, kuin ihmiset ovat kyenneet muodostamaan puhutun kielen avulla kertomuksia kiinnostavista tapahtuma- ja toimintasarjoista. • Usko näkymättömien voimien, olentojen ja maailman kerrostumien olemassaoloon on ominaista kaikille kulttuureille. • Saduilla on yhteisiä piirteitä myyttien kanssa, mutta satujen keskeiset sisällöt ja perusluonne eivät ole uskonnollisia.

4. Samasta sadusta saattaa olla lukemattomia versioita eri puolilla maailmaa, esim. suomalaistenkin kansansatujen juuret ovat usein ajallisesti ja paikallisesti kaukana. • Ovatko levinneet ja lainautuneet kansalta toiselle vai syntyneet itsenäisesti eri alueilla? • Kaksijakoinen maailmankuva: hyvä vs. paha • pahan saatava palkkansa

5. Kansansatujen lajit 1) Ihmesadut • Todellisuuden rajat rikkoutuvat, ja oudotkin juonenkäänteet hyväksytään selviöinä. • Taikaesineitä: taikasauva, kulumaton kukkaro jne. 2) Novellisadut • Ihmeitä ei tapahdu.

6. 3) Eläinsadut • Eläimet toimivat ihmisten tavoin. • Suomalaisissa eläinsaduissa suosituimpia eläimiä kettu, karhu, susi, jänis, hevonen, kissa, pässi, koira, hiiri ja sika • Opetuksia: kiittämättömyys on maailman palkka ja petoksella rikastuu paremmin kuin ahkeralla työllä • Tavoiteltavia ominaisuuksia viekkaus, oveluus, viisaus ja sopeutumiskyky • Näyttämönä usein vanha maalaismiljöö

7. 4) Sadut tyhmästä paholaisesta • Piru on ihmisen vastustaja, jonka ihminen voittaa oveluudellaan. • Piru on yleensä tyhmä, vahva, suurikokoinen, helposti petettävä ja usein jopa hyväntahtoinen. • Tavoitteena naurattaa kuulijoita. • Ennen kaikkea miesten kertomia satuja

8. 5) Hölmöläissadut • Nauretaan toisten töppäyksille ja typeryydelle. • Monenlaista hölmöyttä: ei ymmärretä luonnonlakeja, painovoimaa, syntymää tai kuolemaa. • Opettavaisia mutta usein myös raakoja ja väkivaltaisia

9. 6) Pilasadut ja kaskut • Ahdistuksen lieventämistä kovissa olosuhteissa • Ylemmyydentuntoinen nauru toisten kustannuksella toistuu keskeisteemana. • Vanhan kansanhuumorin keskeistä aluetta • Nokkela ja häikäilemätön jokamies hyötyy toisten erehdyksistä. • Perinteisiä aiheita miehen ja vaimon suhde sekä isännän ja rengin vastakkainasettelu

10. Taidesatu • Lyhyt teksti, joka on kirjailijan tuottama ja jossa hyödynnetään perinteisen ihmesadun sääntöjä ja muokataan niitä jollain tavalla. • Syntyi romantiikan aikana 1800-luvulla. • Saturomaani on taidesadun laajamuotoinen vastine. • Suullista satuperinnettä muokattiin tietoisesti oman ajan sosiaalisia koodeja noudattavaksi sekä moraalisia, arvoja ja tapoja välittäväksi tekstimuodoksi.

11. Taidesatujen lajeja 1) fantastiset kertomukset 2) nonsense 3) tarinat ihmisten tavoin käyttäytyvistä eläimistä 4) tarinat mielikuvitustovereista

12. Satujen viihteellisyys • Satujen anti ei saavuta kuulijaa, ellei kertomus ole riittävän viihteellinen. • Maskuliinisia sankari- ja seikkailusatuja: • toiminnallisuus, jännitys, väkivalta ja miehisten perustoiveiden toteutuminen • selviäminen uhkaavasta tilanteesta tai voitto taistelussa tai miesten keskinäisessä kilpailussa • miehiset palkinnot: kaunis nainen, valtaa ja rikkautta

13. jännittäviä ympäristöjä: synkkä metsä, vuoren uumenet, pirun pesä • saduista löytyvät supersankarien kantaisät • Feminiiniset sadut: • toiminnallisuutta ja jännitystä mutta väkivaltaa vähemmän kuin sankarisaduissa • naisten välinen kilpailu ja konfliktit • hirviömäisen puolison uhka • passiivinen uhri-sankaritar

14. keinoja ansaita onnellinen loppu eli onnellinen avioliitto: avuliaisuus, hyväntahtoisuus, taitavuus, vaatimattomuus, toisinaan kauneus • nuori nainen joutuu kriisiin rikottuaan miesauktoriteetin asettamaa kieltoa