Kulttuurintutkimus ja yleisöetnografia

1. Kulttuurintutkimus ja yleisöetnografia Merkityksen paradigman valtakausi

2. Merkityksen paradigma • 1970-luvulta lähtien uusi hallitseva paradigma, ’merkityksen paradigma’ • ns. kielellinen käänne yhteiskuntatieteissä: • kielen moniulotteisuus, tulkinnat • kvalitatiiviset menetelmät

3. Kulttuurintutkimuksen suuntauksia: • Kriittinen kulttuurintutkimus • Tulkitseva kulttuurintutkimus • Ns. postmoderni kulttuurintutkimus (painopisteenä populaarikulttuuri) ]

4. Kriittinen kulttuurintutkimus1 • perustajahahmoja: 1) Richard Hoggart (1957) The Uses of Literacy 2) Raymond Williams (1975) Television, Technology and Cultural Form • antielistinen kulttuuri-käsite: • kulttuuri ei ole vain ns. korkeakulttuuria (taidetta) vaan yhtä hyvin myös arkista ns. tavallisten ihmisten toimintaa • kulttuuri-käsite lähestyy elämäntapa-käsitettä • suhde marxilaisuuteen: kulttuurisen tason itsenäisyys!

5. Kriittinen kulttuurintutkimus2:Birminghamin koulukunta • 1964 Centre for Contemporary Cultural Studies (CCCS) • mediatutkimus osana yhteiskuntatutkimusta • mediatutkimuksen keskiössä tekstin ja lukijan suhde • kärkihahmona 1970-luvun ajan Stuart Hall: • (1974) Encoding and Decoding in the Television Discourse • (1976) Resistance through Rituals • (1992, suom.) Kulttuurin ja politiikan murroksia • (1999, suom.) Identiteetti • Taustavaikuttajia: • Louis Althusser (ideologia) • Antonio Gramsci (hegemonia)

6. Kriittinen kulttuurintutkimus3:Antonio Gramsci • 1900-luvun alun italialainen marxilainen • kulttuurin itsenäisyys suhteessa talouteen: • kieli luokkataistelun välineenä • merkitysten taistelu • avainkäsite hegemonia (suostumus): • luokkavalta koetaan legitiimiksi • artikulaatio (niveltäminen) ja liittoumat!

7. Kriittinen kulttuurintutkimus4:Merkitys ja ideologia • Yhteiskunnallisten asioiden merkitykset eivät ole annettuja vaan tuotettuja • Merkitykset tuotetaan kielessä: kamppailu merkityksistä (esim. vapaus, edistys, taantumus/pysähtyneisyys) • Ideologiat viitekehyksinä, joiden puitteissa tolkullistamme maailmaa • Ideologiset diskurssit syntyvät kollektiivisesti, ilman tietoisia pyrkimyksiä • Ideologia luo subjektin • Ideologisessa kamppailussa vahvimmilla olevat ideologiat näyttäytyvät ihmisten arkielämässä itsestäänselvyyksinä (arkijärki, hegemonia)

8. Kriittinen kulttuurintutkimus5:Stuart Hall • Hall, Stuart (1974) Encoding and Decoding in the Television Discourse • sisäänkoodaus ja uloskoodaus: • toimitustyö muokkaa mediatekstistä version, johon on ’sisäänkoodattu’ etusijalle asettuva (hegemoniaa myötäilevä) luenta • lukijat voivat ’uloskoodata’ tekstin kolmella tavalla (luokkatausta!): • hegemoninen luenta etusijalle asettuvan merkityksen mukaisesti • neuvotteleva luenta, joka poikkeaa osittain ensisijaisesti tarjotusta • vastustava luenta, jolloin tekstille annetaan erilainen merkitys

9. Kriittinen kulttuurintutkimus6:David Morley • Morley, David (1980) The ’Nationwide’ Audience • sisään/uloskoodaus empiirisessä tutkimuksessa • laadullinen menetelmä: ryhmäkeskustelut • oletti ’uloskoodaustapojen’ olevan välillisesti kytköksissä demografisiin tekijöihin (luokka, ikä, sukupuoli, rotu) • ratkaisevia kulttuuriset resurssit • tuloksissa painottui tulkintojen monimuotoisuus • oletettu etusijalle asettuva luenta ei ollutkaan niin hegemoninen

10. Kriittinen kulttuurintutkimus7: Sisään/uloskoodauksen ongelmia • teoriakehys ei ole kaukana ns. informaation siirtomallista • kysymys autenttisuudesta • kontekstin merkitys

11. Kriittinen kulttuurintutkimus8:Tekstien tutkimus • kriittinen semioottinen tekstien tutkimus • Judith Williamson (1978) • Decoding Advertisements: Ideology and Meaning in Advertising • Tuotteet ovat kulutustoteemeja • Tietyn tuotteen käyttäjät ’heimoutuvat’, mikä peittää yhteiskunnallisia eroja

12. 2. Tulkitseva kulttuurintutkimus1 • Yhdysvalloissa 1970-luvulla • paluuta ns. Chicagon koulukunnan (Dewey, Park) ajatuksiin = viestintä yhteisyytenä • vaikutteita symbolisesta interaktionismista (tulkinnan painotus)

13. Tulkitseva kulttuurintutkimus2:James Carey • (1975) ’A Cultural Approach to Communication’ (suom. Tiedotustutkimus 2/1994) • viestinnän käsittäminen siirtona tai rituaalina eivät sulje toisiaan pois • ritualistinen näkökulma korostaa arjen ja ajan merkitystä  etnografinen yleisötutkimus • uutisissa keskeistä toisto ja kertautuvuus (ei ’news’ vaan ’olds’) = toistaessaan itseään ’uutisliturgia’ uusintaa maailmaa mielekkäänä ja käsitettävissä olevana (yhteisyys!) (vrt. Berelson 1949) • ns. fenomenologinen uutistutkimus tutki toimittajien • toimintatapojen merkitystä uutisten muotoutumisen • kannalta: • menetelmänä osallistuva havainnointi toimituksissa • (vrt. kriittinen kulttuurintutkimus, joka pohti samaa • kysymystä tekstin kautta teoreettisesti)

14. Tulkitseva kulttuurintutkimus3: Fenomenologinen uutistutkimus • tutki toimittajien toimintatapojen merkitystä uutisten muotoutumisessa • menetelmänä osallistuva havainnointi toimituksissa Gaye Tuchman (1978) • Making News: A Study in the Construction of Reality • ei yhteiskunta vaan toimitukselliset rutiinit määrittelevät uutisten sisällön David Altheide (1974) • Creating Reality: How TV News Distorts Reality • asioiden sovittaminen uutisten juonirakenteeseen vääristää aiheiden käsittelyä

15. 3. Postmoderni kulttuurintutkimus1 • kriittinen ja tulkitseva kulttuurintutkimus risteytyvät • kulttuurintutkimus leviää Yhdysvaltoihin • 1980-luvun uusliberalistinen aalto • populaarikulttuurin tutkimus lisääntyy • sukupuoli ja rotu luokan rinnalle; • luokkakysymyksen painoarvo vähenee • merkityksen sijaintia (teksti vai luenta) pohditaan  kiistaa ’oikean’ kulttuurintutkimuksen määrittelystä (esim. Tiedotustutkimus 1/1997)

16. Postmoderni kulttuurintutkimus2:Lawrence Grossberg (1995) Mielihyvän kytkennät • tutkimuskohteina rock-kulttuuri ja fanius • semanttinen merkitys ja affektiivinen merkityksellisyys: • rock-kulttuurissa semanttinen merkitys usein konservatiivinen, • affektiivinen merkityksellisyys ja valtakulttuuria vastustava mielihyvän politiikka

17. Kulttuurisen yleisötutkimuksen vaiheet Alasuutari, Pertti 1999 (toim.) Rethinking the Media Audience: • Vastaanottotutkimus/reseptiotutkimus • Yleisöetnografia • Konstruktivistinen yleisötutkimus (?) HUOM! Feministinen tutkimus osaksi valtavirtaa

18. Vastaanotto/reseptiotutkimus1 • perustana Hallin sisään- ja uloskoodausmalli • tekstin ja vastaanoton vertaaminen • menetelmänä syvähaastattelut • psykologisoivia pohdintoja • kaksi tutkimuslinjaa • uutisten ja ajankohtaisohjelmien tutkimus • fiktiivisen viihteen tutkimus

19. Vastaanotto/reseptiotutkimus2: Dorothy Hobson • esim. (1982) Crossroads: The Drama of a Soap Opera • feministinen naiskulttuurinäkökulma: • Minkälainen asema radiolla ja tv:llä on perheenäitien elämässä? • saippuaoopperoiden ym. katsominen vaatii naiskulttuurista kompetenssia (esim. tunteiden tunnistamista tärkeiksi ja kykyä aktiivisesti työstää tunnekysymyksiä)

20. Vastaanotto/reseptiotutkimus3:Janice Radway (1984) Reading the Romance • Millaisista romanttisista lukemistoista naiset pitävät? Miksi naiset lukevat niitä? • viihdekirjojen lukeminen auttaa naisia kestämään arkea • legitimoimalla oman ajan käytön • kompensoimalla arkipäivän puutteita

21. Vastaanotto/reseptiotutkimus4: Ien Ang • (1985) Watching Dallas • perustuu kirjeisiin, joissa Dallasista pitävät kertovat suhteestaan sarjaan • pohtii saippuaoopperoiden katsomiseen liittyvää mielihyvää • esim. traaginen tunnestruktuuri • pohtii myös saippuaoopperoiden katsomiseen liittyvää torjuntaa ja häpeilyä • massakulttuuri-ideologia

22. Yleisöetnografia1 • huomio identiteettipolitiikkaan (rotu, sukupuoli!) • tutkimussuuntaus vahvistuu Yhdysvalloissa • perinteinen vasemmistokriittinen painotus hiipuu; • 1980-luvun uusliberalistinen suuntaus  huomio medioiden käyttöön/kulutukseen, ei niinkään niiden ohjelmasisältöihin (vrt. U+G!) • tutkitaan mediaa osana ihmisten arkipäiväistä elämää, ei niinkään tulkintayhteisöjen suhteita tiettyihin ohjelmiin • sosiaalipsykologista orientaatiota

23. Kriittinen yleisöetnografia2: David Morley • David Morley (1986) Family Television: Cultural Power and Domestic Leisure • haastatteluja, arkielämän seurantaa • perheen television katselun analyysiä perheen valtasuhteiden näkökulmasta: • kaukosäädin isän valtikkana  valtasuhteiden sukupuolittuneisuus läpäisevänä näkökulmana

24. Yleisöetnografia2: John Fiske • (1987) Television Culture • (televisio-ohjelmien) merkityksen tuotanto • katsojalla (ns. semioottinen demokratia)  populaari mielihyvä (karnevalistisena) vastarintana • ns. älä huoli, pidä hauskaa –koulukunta • ks. myös Grossberg

25. Yleisöetnografian ongelmia • Onko mahdollista tavoittaa autenttinen yleisö autenttisessa tilanteessa? • Kriittinen näkökulma katoaa, kun • yleisöjen kokemukset otetaan annettuina (kulutusideologia) • keskitytään arkiseen mikrotason kokemukseen • jätetään tekstit ja samalla median symbolinen valta huomiotta

26. Konstruktivistinen yleisötutkimus • median kulttuurinen paikka • sosiologinen kokonaisvaltainen ote • sekä makro- että mikrotason huomiointi • lisääntynyt refleksiivisyys: • tutkijan oma rooli • myös yleisöjen tuottamaa puhetta tarkastellaan teksteinä/esityksinä

27. Yleisöjen de-konstruointi:Peter Dahlgren • (1987) ’Mitä se merkitsee? Tv-uutisten monitulkinta vastaanotossa’ (Tiedotustutkimus) • virallinen ja epävirallinen puhe: • ihmiset käyttävät eri tilanteissa erilaisia diskursseja • erilaiset diskurssit mahdollistavat erilaisten asioiden sanomisen • katsojien ’mielipiteet’ eivät ole tilanteesta toiseen pysyviä ja koherentteja

28. Feministinen tutkimus feministisen ajattelun suuntaukset: • 1) tasa-arvoajattelu • liberaali & marxilainen • 2) yhdenvertaisuusajattelu • naiskulttuuri • 3) postmoderni feminismi • pyritään rikkomaan dikotomiat