1 / 31

”Puun ja kuoren välissä”

”Puun ja kuoren välissä”. Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Osa I. Potilasasiamiestoiminnan historiaa. Juuret kansalaistoiminnasta 1970 –luvulla Helsingissä kokeilu potilasasiamiestoiminnasta vuonna 1981

oshin
Download Presentation

”Puun ja kuoren välissä”

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ”Puun ja kuoren välissä” Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Osa I

  2. Potilasasiamiestoiminnan historiaa • Juuret kansalaistoiminnasta 1970 –luvulla • Helsingissä kokeilu potilasasiamiestoiminnasta vuonna 1981 • Potilasliiton muistio ja ehdotus potilasasiamiesjärjestelmän luomisesta vuonna 1983 • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (11 § potilasasiamies) voimaan 1.3.1993.

  3. Miksi valtakunnallinen tutkimus? • Tarve valtakunnallisen selvityksen tekemiseen potilasasiamiestoiminnasta nousi esille TEO –työryhmässä. • Vuonna 2004 selvitys rahoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista (TUKE). • Selvitys toteutettiin STM:n valvonnassa Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla vuonna 2004.

  4. Espoon potilasasiamiehen raportti (2002) PAM-toiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Nissilä: 2002) Tehy ry:n kysely (2000) Potilaan aseman vahvistaminen – työryhmän puhelinkysely (2000) Länsi-Suomen lh:n kysely Pirkanmaan terveyskeskuksissa (2002) Lapin lh:n selvitys (2001) Itä-Suomen lh:n selvitys (2000) Oulun lh:n selvitys (2001) Etelä-Suomen lh:n terveyskeskuskysely (2000) Aikaisempia selvityksiä

  5. Ohjausryhmän jäsenet • Kirsti Riihelä, sosiaalineuvos, lääninlääkäri (ESLH) • Sinikka Piekkola, terveydenhuollontarkastaja (LSLH) • Ansa Sonninen, terveydenhuollontarkastaja (ISLH) • Aira Uusimäki, lääninlääkäri (OLH) • Riitta Pöllänen, lääninlääkäri (LLH), • Eila Korpivuoma, erikoissuunnittelija (LLH) • Aulikki Hautsalo, terveydenhuollontarkastaja (LLH)

  6. Aineisto ja menetelmät • Aineisto kerättiin ositettua otantaa käyttäen potilasasiamiehiltä: • Länsi-Suomen lääni 200 kpl (40%) • Etelä-Suomen lääni 165 kpl (33%) • Itä-Suomen lääni 68 kpl (13%) • Oulun lääni 50 kpl (10%) • Lapin lääni 20 kpl (4%) • puolet julkisen ja puolet yksityisen sektorin potilasasiamiehille Vastauksia tuli hyvin kaikista lääneistä, yhteinen vastausprosentti oli noin 50.

  7. Tutkimuksen tavoitteet • Millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata? • Millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat? • Millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa?

  8. Tulokset • Organisointi: yksikkö ja toimitila, koulutus ja työkokemus, tavoitettavuus ja tiedottaminen, työtyytyväisyys • Asiakkaiden yhteydenotot: yhteydenottojen määrä ja yleisimmät syyt • Kehittämistavoitteet: Potilasasiamiesten näkemykset, ohjausryhmän näkemykset

  9. Yksikkö ja toimitila • Suurimmalla osalla hoidettavanaan oli 1-2 yksikköä, viidenneksellä 3-5 yksikköä. • 80% toimi potilasasiamiehenä samassa yksikössä missä muutenkin työskenteli. • Neljännekselle vastanneista oli varattu tehtävien hoitamista varten oma tila.

  10. Potilasasiamiesten taustakoulutus • Sosiaalialan koulutus 14% • Terveysalan koulutus 38% • ylempi korkeakoulututkinto 19% • sos.+ terv. 7% • sos.+ terv.+ylempi 13% • muu koulutus 6% • Koulutuspäiviä järjestäneet mm. Kuntakoulutus, LH:t ja Teo • 55% ei erilliskoulutusta potilasasiamiestyöhön

  11. Potilasasiamiesten arvio koulutuksen riittävyydestä • Puolet oli eri mieltä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä • Samaa mieltä olivat yleisimmin ne joilla oli taustalla korkeakoulututkinto

  12. Potilasasiamiesten ajankäyttö • Potilasasiamiehistä yli puolet käyttivät vain 0-2 tuntia viikossa potilasasiamiestyöhön, kokopäivätoimisilla ja osapäiväisillä potilasasiamiehillä oli säännöllinen työaika. • Kuitenkin yleinen vastaus oli, että aika ei riitä vaativiin tehtäviin. • Suurin osa vastanneista oli mielestään helposti asiakkaiden tavoitettavissa. • Ajan käyttö määräytyi usein yhteydenottojen perusteella

  13. Työtyytyväisyys • 62% potilasasiamiehistä ei ollut hankkiutunut tehtäviin omasta halustaan. • 25% potilasasiamiehistä oli tehtävässä omasta halustaan (yleensä koko- tai osapäivätoimiset pam:t)

  14. Korvaus potilasasiamiestoiminnasta • 74% potilasasiamiehistä ei saanut korvausta potilasasiamiestoiminnasta. • Palkkaa saivat koko- tai osapäivätoimiset potilasasiamiehet. • 15% potilasasiamiehistä sai muun korvauksen potilasasiamiestyöstä.

  15. Asiakkaiden yhteydenotot • Suoritettu hoito tai tutkimus • Hoitoon pääsy • Lääkkeiden määrääminen • Todistukset ja lausunnot • Salassapitovelvollisuus • Kohtelu • Tiedonsaanti • Asiakasmaksut • Potilaiden, omaisten, lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenotot

  16. Potilaiden yhteydenotot • Puolet ilmoitti potilaiden yhteydenottoja olleen vain 0-10 kpl vuonna 2003. • Tilastointi yleensä puutteellista • Tärkeimmät yhteydenottojen aiheet olivat hoitoon, tutkimukseen tai kohteluun liittyvät asiat

  17. Omaisten yhteydenotot • Omaisten yhteydenottojen tärkeimmät aiheet olivat myös tutkimukseen, hoitoon tai kohteluun liittyvät asiat sekä hoitoon pääsy.

  18. Lääkäreiden yhteydenotot • Lääkäreiden yhteydenottojen tärkeimmät aiheet olivat hoitoon tai tutkimukseen sekä tiedonsaantioikeuteen liittyvät asiat • Usein lääkärit eivät olleet yhteydessä potilasasiamieheen lainkaan.

  19. Muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenotot • Hoitoon tai tutkimukseen liittyvät asiat sekä tiedonsaantioikeus ja kohtelu olivat muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenottojen tärkeimmät aiheet.

  20. Muita syitä yhteydenottoihin • juridiset kysymykset • maksukatto • edunvalvonta • maksusitoumusasiat ja etuudet • potilaan oikeus valita hoitopaikkansa • resurssit • pyydetään vain ”hoitamaan asiat kuntoon”

  21. Potilasasiamiesten arvioimat ongelmat potilasasiamiestoiminnassa • Tiedon puute • Ajan puute • Kaksinaisrooli • Mistä apua? Kollegoilta, juristilta, lakikirjoista, johtavalta lääkäriltä, esimieheltä, lääninhallituksesta, potilasvakuutuskeskuksesta

  22. ”Puun ja kuoren välissä” Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Osa II

  23. Potilaslaki 11 § Potilasasiamiehen tehtävänä on: • Neuvoa potilasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; • avustaa potilasta 10 § 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; • tiedottaa potilaan oikeuksista • toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi

  24. Potilasasiamiesten ajatuksia toiminnan kehittämiseksi Koulutus -erityisesti juridiikka, lääketieteelliset termit Palkka -ei haluta enää tehdä oman toimen ohella, asiaan kuuluva palkkio kaikille Tehtävien yhdistäminen - useita yksiköitä yhdelle koulutetulle ja riippumattomalle, kokopäivätoimiselle potilasasiamiehelle

  25. ”Potilaat, jotka eivät pysty oikeuksiaan vaatimaan” • Omaiset • ”Hyvä hoito on kaikkien asia” • Neuvottomuus • Huom.: Potilaslain 11§ kohta 4: ”toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi”

  26. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset • Potilasasiamiesten koulutus ja kelpoisuusvaatimukset • perustetaan työryhmä suunnittelemaan potilasasiamiesten koulutuksen sisältöä ja sen aloittamista esim. yliopistojen täydennyskoulutuksena • kelpoisuusvaatimus jakaa mielipiteitä: tarvitaan lisää keskustelua potilaiden ja lainsäätäjän kannasta kelpoisuusvaatimukseen

  27. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 2) Potilasasiamiestoiminnan yhdistäminen • Tarve yhdistää erityisesti pieniä yksiköitä samalle potilasasiamiehelle • Kokopäiväinen, koulutettu ja riippumaton potilasasiamies palvelisi parhaiten potilaan oikeusturvaa ja lisäisi palvelun saatavuutta.

  28. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 3) Potilasasiamiehen asema • Riippumattomuus? • Suoraan hoitoprosessiin osallistuminen tai esimies/-alaissuhteessa toimiminen huonontaa objektiivisuutta ja luotettavuutta potilaan kannalta • Potilasasiamiehen tulisi kuitenkin toimia riittävän lähellä potilaita ja henkilökuntaa

  29. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 4) Potilasasiamiestoiminnan tilastointi ja palautteen hyödyntäminen laatutyössä • Yhtenäinen elektroninen tilastointitapa potilasasiamiehille (Esim. Teo tiedonkerääjäksi?) • Potilasvahingoista, muistutuksista ja kanteluista ja niiden ratkaisuista hyöty irti laatutyössä: potilasasiamiehen hyödyntäminen sekä joustavana että vuosittaisena palautteen antajana.

  30. Ohjausryhmän esittämät kehittämisehdotukset 5) Potilasasiamiesrekisteri • Valtakunnallista rekisteriä potilasasiamiehistä ei ole olemassa • Rekisterin perustaminen tärkeää potilasasiamiesten tavoittamiseksi tarvittaessa ja myös toiminnan kehittämisen, verkostoitumisen ja koulutuksien ym. kannalta • Rekisteriviranomainen voisi olla esim. lääninhallitus • Organisaatioille vuotuinen ilmoitusvelvollisuus potilasasiamiehistään rekisterin päivittämiseksi.

More Related