1 / 37

Suomen aatehistoria

Suomen aatehistoria. 29.10.-5.12.2013 ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119 (paitsi 14.11. SÄ118). Opiskelu Turun akatemiassa. lisäopinnot muissa tiedekunnissa. maisteripromootio. papit. osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta. pro gradu; näyteluento.

omana
Download Presentation

Suomen aatehistoria

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Suomen aatehistoria 29.10.-5.12.2013 ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119 (paitsi 14.11. SÄ118)

  2. Opiskelu Turun akatemiassa lisäopinnot muissa tiedekunnissa maisteripromootio papit osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta pro gradu; näyteluento Filosofian kandidaatti suulliset tentit kaikissa aineissa latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia perusopinnot fil. tdk:ssa - luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - pro exercitio pennaaliaika sisäänkirjoittautuminen ”lähtötasokoe”

  3. Promootio maisterin vihkiminen pakollinen joka kolmas vuosi primus, ultimus, penultimus (asinus) promoottorin alkusanat vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen välinen vuoropuhelu maisterin merkit: kirja ja punainen päähine jumalanpalvelus ja pidot

  4. patronus - klientti peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä 1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi molemminpuolinen hyöty patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa klientti teki palveluksia patronukselle seuloi esille kyvykkäät henkilöt edellytys menestymiseen

  5. Kolmisäätyoppi ecclesia hengellinen hallitus politia maallinen hallitus oeconomia huoneen-hallitus

  6. Politia politia = maallinen hallitus, esivalta kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa Jumala luovuttanut valtansa esivallalle esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin ihmiset eriarvoisia

  7. Ecclesia ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko jokainen kristitty kuuluu sen piiriin valta yksinomaan Jumalalla prinsiippeinä armo, usko ja Henki keinona anteeksiantamus viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

  8. Oeconomia oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti perustuu Jumalan säätämään avioliittoon perheenisällä sama rooli kuin esivallalla hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian tehtäviä perheessä

  9. Tieteet 1600-luvulla aristoteelinen hierarkia teologia korkein tieteenala teologinen tieto ensisijaista filosofialla teologiset päämäärät tai ainakin sopusoinnussa niiden kanssa vastuu ajattelusta teologialla 1600-luvun lopulla vaatimus filosofiasta teologian aputieteenä domina obsequium serva/ancilla

  10. Teologia 1600-luvulla Puhdasoppinen luterilaisuus Enevaldus Svenonius, Petrus Bång 10 professoria Raamatullis-käytännöllinen suunta Eskil Petraeus, Johannes Gezelius nuorempi 8 professoria Synkretismi Johannes Terserus

  11. Puhdasoppinen luterilaisuus 1600-luvun alussa luterilaisten keskuudessa ankaria oppiriitoja; lukuisia eri suuntia puhdasoppinen luterilaisuus dominoivaksi pohjautui orjallisesti Martti Lutherin ajatteluun ja kristinuskon opinkappaleiden muokkaamiseen aristoteelisen logiikan muotoon

  12. Puhdasoppinen luterilaisuus kontroverssiteologia: opin puhtauden vaaliminen hyökkäämällä kiistakirjoitusten avulla kaikkea toisinajattelua vastaan esiintyminen aggressiivista ja suvaitsematonta keskuspaikka Wittenberg Ruotsissa sosiaalinen tilaus; suurvaltasodat loivat pohjaa käytännössä ainoaksi sallituksi suuntaukseksi 1660-luvulla

  13. EnevaldusSvenonius (1617-88) puhdasoppisen luterilaisuuden pääedustaja Turun akatemiassa teologian professori (1664-87) kiistaton johtohahmo kontroverssiteologi vastusti kaikkea toisinajattelua laaja kiistakirjoitustuotanto teologia ainoa tärkeä tiede; muut merkityksellisiä vain teologian aputieteinä jyrkkä katsantokanta johti teologian eristäytymiseen

  14. Raamatullis-käytännöllinen suuntaus ei ollut ristiriidassa puhdasoppisuuden kanssa vetosi sellaisiin, jotka eivät olleet tulisieluisia uskontaistelijoita keskittyi käytännön seurakuntatyön edistämiseen kansankielisen sielunhoidon edistäminen homiletiikka = saarnataito käsikirjojen, selitysteosten yms. apuvälineiden teko

  15. AeschillusPetraeus (1593-1657) I teologian professori 1640-1652 1652 Turun piispa homileetikko, saarnataidon opettaja 1642 koko Raamatun suomennos lyhyt suomen kielen kielioppi mallisaarnat saarnameditaatiot: evankeliumi- ja epistolatekstien selitykset

  16. Gezeliukset Johannes Gezelius nuorempi 1647-1718 Johannes Gezelius vanhempi 1615-1690 • laaja kirjankustannustoiminta • Encyclopaedia synoptica • Raamatun selitysteos

  17. Synkretismi synkretistit halusivat lähentää eri kristillisiä kirkkoja korostamalla opin yhteisiä piirteitä keskuspaikka Helmstedt pohja: yhteinen tunnustus, kirkkoisien opit, varhaisten ekumeenisten konsiilien teologia kuningatar Kristiina tuki synkretismiä Formula concordiae (sovintokaava) (1647) Johannes Terserus (1605-78)

  18. Johannes ElaiTerserus (1605-78) opiskeli Saksassa 1633-37: tutustui synkretismiin III teologian professori 1640-47 Turussa: oppiriita Isak Rothoviuksen kanssa 1647-58 III teologian professori Upsalassa vastusti Formula concordiaen eli sovintokaavan hyväksymistä 1647 kuningatar Kristiinan opettajana 1658-63 Turun piispa 1671 Linköpingin piispa

  19. Raamatullis-klassinen suuntaus esikuvana Johann Carion: Chronica lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2.) Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka – Rooma – kristillinen kirkko vallitsevana akateemisessa opetuksessa

  20. Gööttiläinen historiankirjoitus Ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta Kaikki sivistys ja kulttuuri on lähtöisin Ruotsista Gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia

  21. Gööttiläisyyden klassikkoja Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554) Johannes Bureus Johan Stiernhielm: Runa Suetica Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666) Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636) Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)

  22. Johannes Messenius (1579/80-1636) historioitsija opiskeli jesuiittakoulussa Puolassa Upsalan yliopiston historian professori 1616 vangittiin katolilaisuudesta elinkautisvankeus Kajaanin linnassa 1635 vapautettiin Scondia Illustrata

  23. Skyyttalainen traditio ruotsalaiset polveutuvat suoraan Nooan pojasta Jaafetista Hesekielin kirjan 38. ja 39. luvut Flavius Josephus (1. vuosisata jKr.): Maagogin joukot skyyttejä Milanon piispa Ambrosius (300-l jKr.): Maagogin jälkeläiset gootteja Isidorus Sevillalainen (500-l jKr.): gootit = skyytit Jordanes (n. 550 jKr.): gootit kotoisin pohjoisesta Scandzan saarelta 1300-luvulla Ruotsissa: gootit = göötit Johannes Magnus (1554) - lähteenä J. Annius Viterbolainen: Berosuksen Babylonian historia Nooa Jaafet Maagog

  24. Pohjolan asuttaminen vedenpaisumus 1656 maailmanluomisen jälkeen (n. 2350 eKr.) Maagog vaelsi Skyyttian kautta Suomeen vuonna 88 vedenpaisumuksen jälkeen Pohjanlahden yli Ruotsiin, jonne maailman ensimmäinen valtakunta syynä Pohjolan luonnon erinomaisuus runsaasti kalaa ja mineraaleja ilmasto karaiseva ja steriili

  25. Goottilainen traditio asutettuaan Pohjolan göötit lähtivät valloittamaan maailmaa kuningas Berikin johdolla göötit rinnastettiin gootteihin  ruotsalaiset olivat valtaamassa Roomaa Cassiodorus 500-luvun alku Jordanes 550-luku: Getica gootit = skyytit = geetit gootit ovat kotoisin Scandzan saarelta Johannes Magnus otti goottihistorian Ruotsin historian keskeiseksi osaksi

  26. Hyperborealainen traditio Ruotsi on sivistyksen kehto reaktio humanismin ajatukseen ei-italialaisten kansojen barbaarisuudesta Johannes Magnus: göötit tunsivat vetoa sivistyksen vaalimiseen. Ruotsalaiset vastaanottajina 1600-luvun alku: ruotsalaiset sivistyksen antava osapuoli Georg Stiernhielm, Johannes Bureus, Olof Verelius Olof Rudbeck d.ä.: Atlantica

  27. Alkukielen ongelma kaikki ihmiset puhuivat samaa alkukieltä ennen Baabelin kieltensekoitusta perinteinen käsitys: heprea alkukieli Johannes Goropius Becanus (1569): kimbrin kieli alkukieli Stiernhielm konstruoi alkukielen = göötin kieli ei saanut varauksetonta kannatusta

  28. Gööttiläisten käyttämät metodit aristoteelinen logiikka syllogismit (esim. jos A=B ja B=C niin A=C) analogiat lähteiden tulkinta: totuuden löytäminen kielitieteellinen todistelu kielen ja kansan rinnastaminen intuitiivinen permutaatio

  29. Rudbeckin permutaatiosäännöt f-p fisk - piscis fader - pater f-b skrifwa - scribere tafla - tabula v-b vyk - bycus p-b kiöpa - kiobe k-c krona - corona k-g åker - ager t-d foot - food p-v korp - corvus g-i seger - seier g-f mager - mafwer r-l krita - klita l-n klubba - knubbe g-e boga - bue t-l jette - jelte m-f namn - nafn stamn - stafn n-d minner - minder mynnig - myndig

  30. Gööttiläisten käyttämät lähteet Raamattu antiikin historiankirjoitus goottilainen historiankirjoitus muinaisislantilaiset saagat

  31. Gööttiläisyyden säilymisen syyt Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen suurvaltapolitiikan propaganda-ase kyse mennen olotilan palauttamisesta historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa valtakunnanhistorioitsijat historia todennäköisyyksien kuvaamista

  32. Michael Wexionius-Gyldenstolpe historian professori 1640-57 Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus esitti Suomen omana kokonaisuutena historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen

  33. Chronicon Finlandiae anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus 1640-1670-luvulta 1728 Schwedische Bibliotec Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu käytetty kansanrunouslähteitä Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita historiankirjoissa”

  34. Petrus Bång (1633-1696) teologian professori Turun akatemiassa Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675) tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen epäjumalia puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

  35. Daniel Juslenius (1676-1752) pyhien kielten professori 1712-1727 teologian professori 1727-34 Turun piispa Aboa vetus et nova 1700 Vindicae Fennorum 1703 puhdasoppinen luterilainen

  36. Aboa vetus et nova (1700) oraatiomuotoinen pro exercitio liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen patriotismiin Turun kaupungin historia varhaishistoria puhtaan gööttiläinen kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus

  37. Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) taidemaalari kulttuurivaikuttaja Suomen kultainen kirja I-II Kalevala ja Egypti (1935)

More Related