slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Taustaa PowerPoint Presentation
Download Presentation
Taustaa

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 26

Taustaa - PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on

Hyönä, Tommola & Alaja: Pupil Dilation as a Measure of Processing Load in Simultaneous Interpretation and Other Language Tasks. Taustaa. kognitiivisen kuormituksen kasvaessa pupillin koko suurenee (esim. Beatty 1982, Janisse 1977)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Taustaa' - oksana


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Hyönä, Tommola & Alaja: Pupil Dilation as a Measure of Processing Load in Simultaneous Interpretation and Other Language Tasks

taustaa
Taustaa
  • kognitiivisen kuormituksen kasvaessa pupillin koko suurenee (esim. Beatty 1982, Janisse 1977)
  • pupillin koon muutos nopeaa: reaktio 300-500ms kuormituksen alettua, pupillin koko palaa perustilaan nopeasti prosessoinnin päätyttyä (Beatty 1982, Hoeks & Levelt 1993)
taustaa1
Taustaa
  • pupillin koko kognitiivisen kuormituksen osoittajana läpäisee Kahnemanin (1973) vaatimukset
    • fysiologisen indikaattorin tulee kyetä erottelemaan kognitiivisen kuormituksen määrä myös laadullisesti erilaisten kognitiivisten tehtävien välillä (esim. lukeminen ja laskeminen)
taustaa2
Taustaa
  • jos tehtävän osia muutetaan siten, että tehtävän vaativuus muuttuu, fysiologisen indikaattorin tulee osoittaa nämä muutokset
    • esim. Kahneman & Beatty (1966) lyhytkestoisen muistin kokeet
taustaa3
Taustaa
  • fysiologisen mittauksen tulee erotella ihmisten väliset erot kognitiivisissa kyvyissä (sama tehtävä voi olla vaikea tai helppo yksilön kognitiivisista kyvyistä riippuen)
    • Ahern & Beatty (1979, 1982) korkeammat pisteet SAT-testissä saaneilla koehenkilöillä pienemmät pupilliresponssit
koe 1 taustaa
Koe 1: Taustaa
  • simultaanitulkkaus vaativaa kognitiivista työtä, jossa kielen havaitseminen, ymmärtäminen, kääntäminen ja kielen tuottaminen tehtävä lähes samanaikaisesti
    • tutkimuksessa koehenkilöille suuri kognitiivinen kuormitus
koe 1 taustaa1
Koe 1: Taustaa
  • tulkki joutuu pitämään suurta määrää tietoa muistissaan samanaikaisesti kun hän tuottaa toista lausetta kohdekielellä
  • tutkittaessa kielen prosessoinnin vaatimaa kognitiivista kuormitusta tekniikan pitää pystyä reaaliaikaiseen muutosten havaitsemiseen
koe 1
Koe 1
  • kokeen tarkoitus: tutkia pupillin käyttäytymistä kielelliseen prosessointiin liittyvissä, vaikeustasoltaan erilaisissa tehtävissä
    • tehtävä 1: tekstikappaleen kuuntelu
    • tehtävä 2: varjostaminen (puheen toistaminen)
    • tehtävä 3: simultaanitulkkaus (englanti-suomi)
koe 1 hypoteesi
Koe 1: Hypoteesi
  • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeustason mukaan
    • tehtävän 1 aikana pupillin koko suurenee vähiten, tehtävän 3 aikana eniten, tehtävän 2 aikainen pupillin koko näiden kahden välillä
koe 1 menetelm t
Koe 1: Menetelmät
  • 9 koehenkilöä, 3. ja 4. vuoden käännöstieteen opiskelijoita
  • pupillin kokoa mitattiin ASL:n eye-trackerilla (taajuus 50 Hz)
  • kokeessa käytettiin kolmea englannin- kielistä tekstiä (sisältö simuloi kansain- välisen konferenssin avajaispuhetta), tekstien järjestys varioitiin systemaat- tisesti koehenkilöiden kesken
koe 1 kokeen kulku
Koe 1: Kokeen kulku
  • koehenkilöt istuivat n. kolmen metrin päässä tietokoneen ruudusta
  • tehtävien aikana ruudulla oli fiksaatiokuvio
  • ennen varsinaista koetta kolme lämmittelytekstiä, joissa samanlaiset tehtävät kuin itse kokeessa
  • kokeen kokonaiskesto n. 19 minuuttia
koe 1 datan analyysi
Koe 1: Datan analyysi
  • silmänräpäykset poistettiin aineistosta tietyn algoritmin avulla
  • pupillidata keskiarvoistettiin kolmen sekunnin aikaikkunoissa
koe 1 tulokset
Koe 1: Tulokset
  • varianssianalyysin mukaan tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä
  • parittaisvertailut osoittivat, että pupillin koko vaihteli hypoteesin mukaisesti
  • pupillin koko suurin tehtävän ensimmäisen kolmanneksen aikana
koe 1 p telm t
Koe 1: Päätelmät
  • pupillin koko vaihtelee prosessoinnin vaativuuden mukaan
  • pupillin koon mittaaminen täyttää siis Kahnemanin vaatimuksen (eri tehtävät eritasoisia kognitiivisen kuormituksen suhteen, fysiologisen mittarin tulee kyetä tämän eron osoittamiseen)
koe 1 jatkokysymykset
Koe 1: Jatkokysymykset
  • vaihteleeko pupillin koko myös hetkittäisten prosessointivaatimusten muutosten mukaan vai ovatko tulokset selitettävissä pitkän aikavälin vireystilan nousulla?
  • johtuiko pupillin vähäinen laajeneminen kuuntelutehtävässä (tehtävä 1) siitä, ettei tehtävässä tarvinnut tuottaa puhetta (vs. vähäisestä kognitiivisesta kuormituksesta)?
koe 2
Koe 2
  • ärsykkeinä yksittäiset sanat
    • mahdollistaa lyhyen aikavälin muutosten mittaamisen
  • sekä suomi että englanti lähdekielenä
  • kääntämisen kannalta helppoja (esim. ”journal”, ”korostaa”) ja vaikeita (esim. ”undertake”, ”harrastaa”) sanoja
koe 2 teht v t
Koe 2: Tehtävät
  • tehtävä 1: sanojen kuuntelu, sanan tunnistamisen jälkeen koehenkilön tuli sanoa ääneen ”on”
  • tehtävä 2: varjostaminen
  • tehtävä 3: sanan kääntäminen
koe 2 menetelm t
Koe 2: Menetelmät
  • 17 koehenkilöä
  • vaikeat ja helpot sanat valittiin esitestin perusteella, kokeessa joka toinen sana oli vaikea
  • ennen koetehtävää oli viisi harjoitussanaa
  • tehtävien järjestys varioitiin systemaattisesti koehenkilöiden välillä (?)
  • sanat esitettiin 10 sekunnin välein, 1 sekunti ennen sanaa äänimerkki
koe 2 datan analyysi
Koe 2: Datan analyysi
  • pupillin koon keskiarvo ja maksimiarvo mitattiin kahden ajanjakson aikana
    • baseline: 1 sekunti 4 sekuntia ennen äänimerkkiä
    • tehtävän aikainen pupillin koko: sanan esittämisestä käännöksen alkuun (1100ms-2500ms)
  • 2x3x2 within-subject design (kieli, tehtävä, sanojen vaikeus)
koe 2 tulokset
Koe 2: Tulokset
  • tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä, myös parittaisvertailujen tulokset olivat merkitsevät (mitä vaike- ampi tehtävä, sitä suurempi pupilli)
  • analyysissa käytetty pupillin koon keskiarvoa, maksimiarvot käyttäytyivät samalla tavoin
  • pupilli laajeni enemmän englannin- kielisille kuin suomenkielisille sanoille
koe 2 tulokset1
Koe 2: Tulokset
  • pupilli laajeni enemmän vaikeiden sanojen kuin helppojen sanojen jälkeen
  • pupilli laajeni eniten vaikeiden sanojen jälkeen käännöstehtävässä (0.40 mm vaikeiden jälkeen, 0.25 mm helppojen)
koe 2 tulokset2
Koe 2: Tulokset
  • blinkkejä enemmän käännöstehtävän aikana (vs. kuuntelu ja varjostus)
  • vastausajat pidempiä
    • suomen ollessa lähdekielenä
    • tehtävien vaikeusasteen kasvaessa
    • sanojen käännettävyyden vaikeutuessa
koe 2 p telm t
Koe 2: Päätelmät
  • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeuden funktiona, responssi riippumaton pupillin koon baseline-arvosta
  • vaikeat sanat aiheuttivat pupillin koossa suuremman kasvun kuin helpot sanat  pupillin koosta tunnistettavissa saman tehtävän sisällä tapahtuvat prosessointivaatimusten muutokset
koe 2 p telm t1
Koe 2: Päätelmät
  • pupilli laajeni enemmän kun koehenkilöt toistivat englanninkielisiä (vs. suomen- kielisiä) sanoja
  • pupillin koon baseline-arvoissa havait- tavissa vireystilan nousu tehtävien vaikeusasteen kasvaessa?
kommentteja
Kommentteja
  • Beatty (1982) sanoo paperissaan, että pupillin laajeneminen alkaa 100-200ms ärsykkeestä, Hyönä & al. viittaavat samaan paperiin ja sanovat että viive on 300-500ms…
  • tulosten visualisointi olisi auttanut paperin lukemista
kommentteja1
Kommentteja
  • hyvin tehdyt ja raportoidut kokeet
  • diskussio suppea, ”So what?” –kysymykseen ei juuri yritetty vastata
    • mihin tietoa kognitiivisen kuormituksen tasosta voitaisiin käyttää?
  • paperissa lähinnä validoitiin menetelmä, ei juuri muuta kontribuutiota