raportti kouluhyvinvointikyselyst lasten vanhemmille 2009 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009 PowerPoint Presentation
Download Presentation
Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 114

Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009 - PowerPoint PPT Presentation


  • 77 Views
  • Uploaded on

Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009. Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen Marjut Naapuri 7.5.2009. SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto 4 Keskeiset tulokset 7

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009' - odetta


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
raportti kouluhyvinvointikyselyst lasten vanhemmille 20091

Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

Taloustutkimus Oy

Katja Mikkonen Marjut Naapuri

7.5.2009

sis llysluettelo
SISÄLLYSLUETTELO
  • Johdanto 4
  • Keskeiset tulokset 7
  • Vastaajajoukon taustatiedot 12
  • 10-16-vuotiaiden lasten kouluhyvinvointi vanhempien näkökulmasta
    • Kouluympäristö ja viihtyvyys 19
    • Kaverisuhteet 26
    • Kiusaaminen yleensä 35
    • Kiusaamisen ehkäiseminen 43
    • Lapsen koulukiusaamiskokemukset 58
      • Lasta kiusattu koulussa 59
      • Lapsi kiusannut muita 91

3

T-1933, KMi/mn

johdanto 1 3
JOHDANTO 1(3)
  • Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimeksiannosta.
  • Tutkimuksen tarkoituksena on saada kattava kuva suomalaisten koululaisten kouluhyvinvoinnista lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitetaan mm. kouluympäristöä ja siinä viihtymistä, kaverisuhteita, koulukiusaamista sekä muuta koulussa esiintyvää väkivaltaa.
  • Tutkimuksen kohderyhmänä on 10-16-vuotiaiden koululaisten vanhemmat.
  • Lasten vanhempien tavoittamiseksi käytettiin Taloustutkimuksen internetpaneelia. Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu vuonna 1997 ja se on pisimpään Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Taloustutkimuksen Internet-paneeli koostuu nykyisin reilusta 30.000 suomalaisesta internetin käyttäjästä ja uusia jäseniä rekrytoidaan jatkuvasti. Jäsenten rekrytointi tapahtuu kokonaisuudessaan Taloustutkimuksen valtakunnallisesti edustavien tutkimusten yhteydessä tai erillisen VRK-satunnaisotokseen perustuvan rekrytointiprosessin kautta, mikä takaa tutkimusten edustavuuden, luotettavuuden ja korkean vastausprosentin.

4

T-1933, KMi/mn

johdanto 2 3
JOHDANTO 2(3)

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa19.02.- 05.03.2009 välisenä aikana. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 4005 henkilölle seuraavasti:

3000 henkilölle 19.02.2009

800 henkilölle 27.02.2009

205 henkilölle 04.03.2009

Muistutuskirje lähetettiin vielä vastaamatta jättäneille 25.02.2009.

Tutkimukseen vastasi hyväksytysti ennen tiedonkeruun päättämistä 1007 henkilöä, joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 25 %. Osa vastaajista ei kuulunut lapsen iästä huolimatta tutkimuksen kohderyhmään (esim. lapsi ammattikoulussa). Tutkimukseen vastaaminen kesti keskimäärin 25 minuuttia.

Internet-paneelitutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan siten, että ensin paneelista poimitaan käytettävissä olevien taustatietojen perusteella tutkimukseen sopiva kohderyhmä, jonka jälkeen valitulle kohderyhmälle lähetetään tutkimuskutsut sähköpostitse. Tutkimukseen suostuvat voivat osallistua tutkimukseen internetin välityksellä, käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojatussa ympäristössä. Tutkimusvastaukset tallentuvat suoraan Taloustutkimuksen palvelimelle, josta ne ovat edelleen analysoitavissa.

5

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

johdanto 3 3
JOHDANTO 3(3)

Tutkimusaineiston käsittely:

  • Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä.

Liitteet:

  • Toimeksiantoon sisältynyt kysymyslomake on taulukkoraportin liitteenä. Lisäksi taulukkoraportissa on listattu kaikki vastaajien antamat avoimet ja ”muu-ryhmään” kuuluvat vastaukset.

6

T-1933, KMi/mn

keskeiset tulokset 1 5
Keskeiset tulokset 1(5)

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1007 10-16-vuotiaan koululaisen vanhempaa. Vastaukset koskivat yhteensä 1228 tämän ikäistä lasta. Vastaajista noin kaksi kolmesta (63 %) oli naisia. Tulokset ovat vanhempien arvioita lastensa kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista.

Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin. Joka kymmenennen (9 %) lapsi viihtyy koulussa huonosti.

Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %).

Kaikkein eniten ollaan huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista: Kouluterveydenhuollon tai oppilashuollon resurssien puutteesta (joka toinen erittäin paljon tai paljon), valvonnan riittävyydestä (34 %) tai oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta (31 %).

Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella.

Lapsen kaverisuhteisiin liittyvien väittämien perusteella vanhempien mielestä lasten kaverisuhteet koulussa näyttävät olevan suurimmalla osalla kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan.

7

| |

T-1933, KMi/mn

keskeiset tulokset 2 5
Keskeiset tulokset 2(5)

Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Vajaa puolet(44 %) ei tosin tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä.

Kuusi kymmenestä (61 %) on kuullut vain harvoin 10-16-vuotiaanlapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – ainakin kerran viikossa - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa.

Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista. Valtaosa uskoo, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostustakoulussa (60 %).

Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi.

Noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman. Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa, onko aihetta käsitelty koulussa.

Yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista. Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan.

8

| |

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

keskeiset tulokset 3 5
Keskeiset tulokset 3(5)

Vanhempien mielestä koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (kaksi kolmesta).

Joka toinen (49 %) katsoo, että lapsen koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Yhtä moni (48 %) myös uskoo, että lapsen koulussa on myös riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa.

Joka toista (48 %) 10-16-vuotiasta lasta on kiusattu koulussa. Kiusattujen määrä voi olla vielä tätäkin suurempi, sillä vanhemmista 8 % ei tiedä onko lasta kiusattu vai ei.

Vanhemmat saavat tiedon lapseen kohdistuvasta kiusaamisesta yleensä lapselta itseltään (83 %). Hyvin harvoin tieto tulee muuta kautta, kuten esim. lapsen koulun opettajan kautta tai lapsen sisarelta (6 %/5 %).

Kiusatuista lapsista (n=582) joka kymmenes kokee kiusaamista päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ja 7 % noin kerran viikossa. Suurinta osaa (69 %) kiusataan kuitenkin tätä harvemmin. Kiusaamista tapahtuu enimmäkseen koulun välitunneilla (85 % kiusatuista).

Kiusatut kohtaavat useimmin haukkumista ja nimittelyä (71 %). Noin kolmannes on kokenut porukasta poissulkemista, juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana tai fyysistä väkivaltaa (esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista).

Kiusatuista 15 %:n osalta kiusaaminen jää selvittämättä. Yleensä kiusaaminen kuitenkin selvitetään (85 %). Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusatun lapsensa (88 %) tai lapsen opettajan kanssa (85 %). Joka neljäs keskustelee asiasta myös rehtorin, kiusaajan/kiusaajien vanhempien tai itse kiusaajan/kiusaajien kanssa.

9

| |

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

keskeiset tulokset 4 5
Keskeiset tulokset 4(5)

Kiusaamisen selvittäminen koulussa kannattaa, sillä joka toisen 10-16-vuotiaan kiusatun lapsen kohdalla vanhemmat pitävät selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka kolmannen kohdalla (35 %) tuloksiin ollaan osittain tyytyväisiä.

Kiusatun lapsen opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Useimmiten opettaja keskustelee asiasta kiusatun vanhemman kanssa (56 % kohdalla) tai opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (49 %). Joka kolmannen kohdalla opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa yhdessä tai opettaja keskustelee kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa. Usein kiusattua lasta kehotetaan myös kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin (45 %).

Vanhemmat tukevat kiusattua lastaan yleensä niin, että lasta kehotetaan kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu, tai että vanhemmat kuuntelevat kiusattua lastaan ja ovat lähellä (lähes yhdeksän kymmenestä).

Kiusaamisen selvittely tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (94 %) se ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (58 % tapauksista). Noin joka kolmannen kohdalla kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan. Vain 6 %:n osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehoa millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Kenenkään kohdalla kiusaaminen ei ole ainakaanlisääntynyt selvittämisen jälkeen.

Lapsen kohtaamaa kiusaamista ei selvitetä useimmin sen vuoksi, että kiusattu lapsi ei halua, että asiasta puhutaan (28 % niistä, joiden kiusaamista ei selvitetty).

Joka viidennen (19 %) 10-16-vuotias lapsi on kiusannut muita oppilaita. Määrä voi olla vielä suurempi, sillä vanhemmista joka neljäs (27 %) ei tiedä, onko lapsi kiusannut muita.

10

| |

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

keskeiset tulokset 5 5
Keskeiset tulokset 5(5)

Vanhemmat saavat tiedon oman lapsensa muiden kiusaamisesta useimmin lapsen opettajalta (44 %) tai kiusaajalta itseltään (33 %).

Kun lapsi kiusaa muita, kiusaaminen selvitetään hyvin usein (93 %). Kiusaamista jää selvittämättä 7 %:n kohdalla. Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusaavan lapsensa (90 %) tai lapsen opettajan kanssa (72 %). Kaksi viidestä (41 %) keskustelee asiasta myös kiusatun lapsen vanhempien kanssa ja joka neljäs (28 %) kiusatun lapsen/kiusattujenlapsien kanssa.

Kiusaamisen selvittäminen koulussa tuottaa tuloksia, sillä valtaosa (74 %) kiusaamista selvittäneistä vanhemmista (n=142) pitää selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka viides on tuloksiin osittain tyytyväinen.

Kiusaajan opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Tässäkin tapauksessa toimitaan useimmin niin, että opettaja keskustelee asiasta kiusaajan vanhemman kanssa (50 % kohdalla). Seuraavaksi yleisintä on se, että opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (42 %) tai yhdessä (38 %).

Vanhemmat tukevat kiusaavaa lastaan useimmin kuuntelemalla lastaan ja olemalla lähellä (72 %) tai antavat ohjeita lapselle kiusaamisen lopettamiseksi (61 %).

Kiusaamisen selvittely kiusaavan lapsen näkökulmasta kannattaa, sillä lähes kaikkien kohdalla (98 %) selvittäminen ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (82 % tapauksista). Joka kuudennen kohdalla (16 %) kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

11

| |

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

vastaajajoukon taustatiedot
VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT

Vastaajista selvitettiin seuraavat taustatiedot:

Talouden 10-16–vuotiaiden lasten…

Määrä, sukupuoli, ikä

Kouluaste (ala- vai yläkoulu) ja luokka-aste

Luokan oppilasmäärä

Kieli, jota puhutaan enimmäkseen kotona (suomi, ruotsi, viro, venäjä, muu)

Internetpaneelista saatiin suoraan seuraavat tiedot:

Vastaajan sukupuoli

Vastaajan ikä

Koulutus

Ammatti/asema

Talouden rakenne (yksinäistalous, lapseton pari, muu aikuistalous, lapsitalous)

Talouden henkilömäärä

Talouden bruttotulot vuodessa

Asuinlääni ja –paikkakunta

Asunto (omakoti-, rivi-/paritalo vai kerrostalo)

12

7.5.2009

T-1933, KMi/mn

kouluymp rist ja viihtyvyys

Kouluympäristö ja viihtyvyys

Lomakkeella ja saatekirjeessä vastaajille kerrottiin, että tutkimuksella kartoitetaan vanhempien näkemyksiä 10-16-vuotiaiden lastensa kouluhyvinvoinnista. Vanhempia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin heidän tämän hetken tietämyksen perusteella ja korostettiin, etteivät he esittäisi lapselle tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi selvennettiin, että Lapsella 1 tarkoitetaan perheen vanhinta 10-16 -vuotiasta lasta, Lapsella 2 toiseksi vanhinta lasta jne.Kouluympäristö ja viihtyvyysosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.

19

kouluun liittyv t v itt m t
Kouluun liittyvät väittämät

Aluksi kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun koskeviin väittämiinasteikolla5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä.

Lapseni viihtyy koulussa hyvin

Lapseni koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä

Lapseni koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä

Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin (täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa). Joka kymmenennen lapsi (9 %) viihtyy koulussa huonosti.

Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %). Noin joka kymmenes (12 % ja 13 %) on hieman eri mieltä väitteiden kanssa ja muutama prosentti täysin eri mieltä.

20

huoli kouluymp rist n ja viihtyvyyteen liittyvist asioista 1 2
Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 1(2)

Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Oletteko huolestunut seuraavista lapsenne kouluun liittyvistä asioista?Asteikolla 4-1, jossa 4 = erittäin paljon, 3 = paljon, 2 = jonkin verran ja 1 =ei lainkaan

Kiusaamisesta koulussa

Kiusaamisesta netissä    

Väkivallasta      

Seksuaalisesta häirinnästä      

Kouluympäristön turvallisuudesta      

Koulumatkan turvallisuudesta    

Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta      

Valvonnan riittävyydestä    

Kouluterveydenhuollon resurssien puute      

Oppilashuollon resurssien puute (terveydenhoitaja, koulukuraattori)      

Koulu-uhkailusta (esim. ampumisuhkailut, pommiuhkaukset)

22

huoli kouluymp rist n ja viihtyvyyteen liittyvist asioista 2 2
Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 2(2)

Vanhemmat ovat kaikkein eniten huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista:

”Kouluterveydenhuollon resurssien puute”

”Oppilashuollon resurssien puute (th, kuraattori)”

”Valvonnan riittävyydestä”

”Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta”

Vähiten vanhempia huolestuttaa seuraavat asiat:

”Seksuaalinen häirintä”

”Kiusaaminen netissä”

23

huoli kouluun liittyvist asioista avoin kysymys
Huoli kouluun liittyvistä asioista: Avoin kysymys

Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Oletteko huolestunut lapsenne kouluun liittyvistä asioista vielä jostain muusta, mitä edellisessä kysymyksessä ei mainittu?

Suurin osa vanhemmista ei ole huolissaan muista asioista. Eniten kommentteja kirvoittaa koulutoimeen sijoitettujen kokonaisresurssien niukkuus ja kunnan koulutoimeen kohdistettavat jatkuvat säästöt:

Opettajien ja opetusta tukevan henkilökunnan niukkuus

Liian suuret luokkakoot aiheuttavat levottomuutta, työrauha kärsii, samoin opetus

Kouluruokailu: taso ja riittävyys

Erityistarpeiden huomioon ottaminen ja tukiopetuksen resurssit

Osaa huolettaa opettajien jaksaminen ja vaihtuvuus sekä opettajien kyky turvata tuntien turvallisuus ja rauhallisuus.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

25

kaverisuhteet

Kaverisuhteet

Kaverisuhteet osioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.

26

onko lapsella hyvi yst vi
Onko lapsella hyviä ystäviä

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Onko lapsellanne ainakin yksi hyvä ystävä?

kyllä, koulussa

kyllä, mutta ei koulussa

ei ole

en tiedä

Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna alakoululaisilla tämä yksi hyvä ystävä on keskimääräistä useammin koulukaveri (92 %), kuten myös ei-kiusatuilla lapsilla (91 %) ja niillä lapsilla, joiden koulussa on huolehdittu vanhempien mielestä riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä (91 %).

27

kaverisuhteisiin liittyv t v itt m t 1 3
Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 1(3)

Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten koulukaverisuhteisiin koskeviin väittämiinasteikolla 5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä.

Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita

Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki

Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa

Lapseni on välitunneilla yksinäinen

Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan  

Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä

Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä  

Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään

29

kaverisuhteisiin liittyv t v itt m t 2 3
Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 2(3)

Kaikkein useimmin (täysin tai jokseenkin) samaa mieltä ollaan seuraavien väitteiden kanssa:

Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (85 %)

Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (81 %)

Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa (79 %)

Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai (68 %) koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään

Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki(65 %)

Useimmin eri mieltä (hieman tai täysin) ollaan seuraavien väitteiden kanssa:

Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut (91 %) samoista asioista hänen kanssaan

Lapseni on välitunneilla yksin (84 %)

Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää ilman kavereita (27 %)

30

kaverisuhteisiin liittyv t v itt m t 3 3
Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 3(3)

Vanhempien arvioiden mukaan 10-16-vuotiaiden lasten kaverisuhteet koulussa näyttävätkin suurimmalla osalla olevan kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan.

Joka neljäs vanhemmista (27 %) ei usko, että lapsen koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita.

Vanhemmista 13 % ei varsinaisesti pidä lapsensa kouluhenkeä hyvänä ja noin joka kymmenes ei usko, että lapsi kokisi luokan tai koulun vaihtamista ikävänä.

31

onko koulussa tukioppilaita
Onko koulussa tukioppilaita

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Onko lapsenne koulussa tukioppilaita (tai kummioppilaita)?

kyllä, ja tiedän keitä he ovat

kyllä, mutta en tiedä keitä he ovat

Kyllä, lapseni itse on tukioppilas

ei tietääkseni

en osaa sanoa

Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Tosin vajaa puolet (44 %) ei tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä.

Vanhemmista joka viides (19 %) arvelee, että lapsen koulussa ei ole tuki- tai kummioppilaita.

33

kiusaaminen yleens

Kiusaaminen yleensä

Kiusaamisosioon liittyvät yleiset kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.

35

mit koulukiusaaminen tarkoittaa avoin kysymys
Mitä koulukiusaaminen tarkoittaa: Avoin kysymys

Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi:

Mitä koulukiusaaminen mielestänne tarkoittaa?

Kiusaaminen on vanhempien mielestä henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, syrjintää, joukosta eristämistä, toisen huomiotta jättämistä, alistamista, arvostelua, vähättelyä. Saa kohteelleen pahan mielen, epämukavan ja turvattoman olon. Se kohdistuu usein tiettyyn henkilöön tai henkilöihin, on usein toistuvaa ja jatkuvaa. Monesti ryhmäilmiö: kiusaaja provosoi muita mukaan kiusaamiseen, muut oppilaat saattavat hiljaisesti hyväksyä tapahtumat, eivätkä tue kiusattua. Voi tapahtua niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta (silmätikuksi joutuminen, simputus, vähättely, aliarvioiminen, oppilaiden epätasa-arvoinen kohtelu).

Kiusatuksi voi joutua jonkin persoonallisen tai yksilöllisen ominaisuuden takia (ulkonäkö, vaatteet, luonteenpiirre, lahjakkuus, jne.), jonka vuoksi poikkeaa joukosta. Myös lapsesta riippumattomat syyt saattavat ärsyttää (esim. kotiolot, syntyperä, harrastukset). Erilaisuuden sietäminen puuttuu.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

36

arvio kiusaamisen yleisyydest lapsen koulussa
Arvio kiusaamisen yleisyydestä lapsen koulussa

Vastaajille määritettiin, että kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelevät.Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Miten usein olette kuullut lapsenne koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta?

joka päivä

vähintään kerran viikossa

vähintään kerran kuussa

harvoin en ole kuullut, että lapseni koulussa olisi kiusattu

Enemmistö vanhemmista (61 %) on kuullut vain harvoin lapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – kerran viikossa tai vielä useammin - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa.

37

mink laista kiusaamista lapsen koulussa esiintyy
Minkälaista kiusaamista lapsen koulussa esiintyy

Niiltä vastaajilta, jotka ovat kuulleet, että 10-16-vuotiaan lapsensa koulussa kiusataan (n=891), kysyttiin:

Minkälaista kiusaamista lapsenne tai hänen sisarensa/sisarustensa koulussa esiintyy?

haukkumista ja nimittelyä

porukasta poissulkemista

juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana

fyysisiä tekoja, esim. lyömistä, tönimistä tai potkimista

toisen omaisuuden vahingoittamista, piilottamista tai varastamista

kännykän kautta tapahtuvaa kiusaamista

nettikiusaamista, esim. ilkeitä viestejä tai kuvien manipulointia

muuta, mitä?

en tiedä/en osaa sanoa

lapseni/hänen sisaruksensa koulussa ei tietääkseni esiinny kiusaamista

Kaikkein useimmin tapahtuu toisen haukkumista ja nimittelyä (75 %). Seuraavaksi yleisintä on porukasta poissulkeminen (54 %) sekä juoruilu, valehtelu tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen selän takana (48 %).

39

kouluun ja kiusaamiseen liittyv t v itt m t
Kouluun ja kiusaamiseen liittyvät väittämät

Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun ka koulukiusaamiseen koskeviin väittämiinasteikolla5-1,jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä.

Lapseni koulussa ei hyväksytä koulukiusaamista

Lapseni koulussa voi saada arvostusta kiusaamalla toisia

Lapseni täytyy varoa, tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi      

Jos lapseni koulussa joutuu kiusatuksi, opettaja puuttuu tilanteeseen    

Lapseni koulussa ei joudu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi

Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista (88 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Valtaosa uskoo myös siihen, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostustakoulussa (60 %).

Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi.

41

kiusaamisen ehk iseminen

Kiusaamisen ehkäiseminen

Kiusaamisen ehkäisemisosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.

43

informointi kiusaamisen k sittelyst koulussa
Informointi kiusaamisen käsittelystä koulussa

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Oletteko nähnyt lapsenne koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman?

Onko lapsenne koulussa viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa?

Vanhemmista noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman.

Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukisaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tosin puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa onko aihetta käsitelty koulussa.

44

oman lapsen neuvominen kiusaamiseen liittyviss asioissa
Oman lapsen neuvominen kiusaamiseen liittyvissä asioissa

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Oletteko itse keskustellut tai neuvonut lastanne kiusaamiseen liittyvistä asioista?

Millä tavalla tai miten olette neuvonut lastanne?

olen kysynyt lapseltani kiusataanko häntä

olen kysynyt lapseltani kiusaako hän muita

olen pyytänyt lastani puolustamaan kiusattua oppilasta

olen pyytänyt lastani kuuntelemaan kiusatun oppilaan huolia

olen pyytänyt lastani kertomaan minulle kiusaamisesta

olen pyytänyt lastani kertomaan kiusaamisesta opettajalle tai muulle koulun työntekijälle

jollain muulla tavalla, miten?

Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut 10-16-vuotiasta lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista.

Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan.

46

koulukiusaamista v hent v t keinot
Koulukiusaamista vähentävät keinot

Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi:

Mitkä keinot mielestänne vähentävät koulukiusaamista parhaiten?Valitkaa mielestänne kolme tärkeintä.

Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisenvastainen opetus koulussa

Valvonnan lisääminen

Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen

Luokkakokojen pienentäminen

Koulujen ja kotien välisen yhteistyön lisääminen

Tuki-/kummioppilastoiminnan lisääminen

Koulukuraattorin palveluiden parempi saatavuus

Koulupsykologin palveluiden parempi saatavuus

Kouluterveydenhoitajan palveluiden parempi saatavuus

Koululääkärinpalveluiden parempi saatavuus

Jokin muu tapa, mikä?

Koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (vanhemmista kaksi kolmesta tätä mieltä).

49

arviot koulun toimenpiteist kiusaamisen ehk isemiseksi
Arviot koulun toimenpiteistä kiusaamisen ehkäisemiseksi

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Onko lapsenne koulussa huolehdittu mielestänne riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä?

Onko lapsenne koulussa mielestänne riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa?

Joka toinen (49 %) katsoo, että lapsen koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Joka kolmas ei osaa sanoa tai tiedä asiasta.

Joka toisen mielestä (48 %) lapsen koulussa on riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa. Kaksi viidestä ei osaa sanoa tai tiedä asiasta.

51

ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehk isyty st 1 3
Ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehkäisytyöstä 1(3)

Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi:

Voitte kertoa tähän mitä kiusaamisen ehkäisemisessä on mielestänne tehty hyvin tai huonosti, sekä antaa ideoita siitä, miten koulun ja vanhempien yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi tulisi mielestänne kehittää?(Avoin kysymys)

Osa vanhemmista on tyytyväisiä siihen, miten lapsen koulussa hoidetaan esille tulleet kiusaamistapaukset. Ongelmiin puututaan heti ja pyritään selvittämään ne parhaalla mahdollisella tavalla. Näissä kouluissa on ns. nollatoleranssi kiusaamiseen sekä joissain myös toimivat järjestelmät ja ohjelmat kiusaamis-tapauksia varten (esim. Wilma, Kiva koulu -hanke, kiusaamisen vastaiset projektit, anti-mobbing-ryhmät, vertaissovittelut, varhainen puuttuminen, verso-toiminta, NO Excuse-arvokasvatushanke). Kiusaamisen ehkäisemistoiminnasta myös tiedotetaan hyvin vanhemmille, pidetään kiusaamisaiheisia tiedotustilaisuuksia ja vanhempainiltoja, tehdään kiusaamisaiheisia kyselyjä kotiin vanhemmille ja koululaisille. Eli kaiken kaikkiaan suhtautuminen koulukiusaamiseen on hyvin avointa ja aktiivista.

55

ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehk isyty st 2 3
Ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehkäisytyöstä 2(3)

Osa vanhemmista ei taas tiedä ollenkaan, miten koulussa pyritään ehkäisemään kiusaamista, sillä koulu ei ole informoinut vanhempia aiheesta. Nämä vanhemmat toivovat koululta lisää informaatiota aiheesta, enemmän vuorovaikutusta koulun ja vanhempien välille, lisää aikaa erityisesti vanhempien ja opettajien väliselle yhteistyölle. Seuraavia ideoita nousee esille:

Tieto koulun omasta kiusaamista ehkäisevästä toimintaohjelmasta ja projekteista vanhemmille

Luokkakohtaisia yhteisiltoja opettajien ja perheiden kesken (ei koko koulun vanhempainiltoja pelkästään). Vanhemmat tutustuisivat myös muihin vanhempiin sekä muihin oppilaisiin.

Pienemmät luokkakoot tiivistäisivät opettajan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta

Tiedotustilaisuuksia ja kiertäviä luentoja vanhemmille ja oppilaille

Kiusaamiskyselyjä kotiin vanhemmille ja koululaisille, joita täytetään nimettömänä. Tulokset analysoidaan koulussa. Tuloksista, tehdyistä ratkaisuista ja seuraamuksista informoidaan vanhempia.

56

ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehk isyty st 3 3
Ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehkäisytyöstä 3(3)

Joissain kouluissa kiusaamisongelmia vähätellään, eikä koulu reagoi vanhempien valituksiin lastensa kiusaamistapauksissa.

Muita kiusaamista ehkäiseviä ideoita:

Valvonnan lisääminen kouluissa (esim. välituntivalvonta)

Kouluhengen ja luokkahengen parantaminen

Vuorovaikutustaitojen opettaminen oppilaille sekä opettajille

Opettajille lisää ”eväitä ja keinoja” säilyttää luokkarauha, havaita kiusaamista ja puuttua kiusaamistapauksiin (lisäkoulutusta). Myös erilaisten käytöshäiriöiden tunnistaminen olisi tärkeää.

Kannustettaisiin oppilaita puuttumaan kiusaamiseen ja ”kantelemaan” niistä opettajille (monesti kiusaaminen on niin hienovaraista, että opettajat eivät yksinkertaisesti huomaa sitä)

Järjestää oppilaille mielekästä tekemistä välitunnilla

Vanhempien tavoittaminen ja saaminen mukaan vanhempainiltoihin ja erilaisiin tapahtumiin

Yhteiset tapahtuma, teemaviikot niin oppilaille kuin vanhemmillekin

Asennekasvatus, esim. erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen

Kiusaamistapauksista - niistä pienimmistäkin - tieto kotiin

Kiusaajan vanhempien mukaanotto kiusaamisen selvittelyyn

Toimintaohjeet ja neuvot kiusaavan lapsen vanhemmille

57

lapsen koulukiusaamiskokemukset

Lapsen koulukiusaamiskokemukset

Oman lapsen kiusaamiskokemukset -osioon liittyvät kysymykset on kysytty vastaajan kaikista 10-16-vuotiaista lapsista.

58

onko oma lapsi kokenut koulussa kiusaamista
Onko oma lapsi kokenut koulussa kiusaamista

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Onko lastanne tai lapsianne kiusattu koulussa?

Jos kiusattu: Ketä lapsistanne on kiusattu?

Joka toisen (48 %) 10-16-vuotiasta lasta on kiusattu koulussa. Määrä voi olla tosin suurempi, sillä vanhemmista 8 % ei tiedä onko lasta kiusattu.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna sukupuolella ei näytä olevan vaikutusta siihen onko lapsi kohdannut kiusaamista vai ei. 10-16-vuotiaista kiusauksen kohteeksi joutuvat keskimääräistä useammin 10- ja 13-vuotiaat koululaiset (heistä 56 % ja 54 %), alakoulua käyvät (51 %) tai oppilasmäärältään pienissä, alle 20 oppilaan luokissa opiskelevat oppilaat (56 %).

59

slide61

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan, kuinka yleistä kiusaaminen on eri taustaryhmissä. Esimerkiksi vastanneiden vanhempien kaikista 10-vuotiaista lapsista 56 prosenttia on kiusattu.

61

tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta
Tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta (n=582) kysyttiin:

Mitä kautta saitte ensi kertaa tiedon lapseenne kohdistuvasta kiusaamisesta?

Omalta lapseltani

Lapsen sisarelta

Lapsen kaverilta

Kiusaajan vanhemmilta

Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta

Lapsen koulun opettajalta

Lapsen koulun rehtorilta

Oppilashuollolta (terveydenhoitaja, koulukuraattori)

Muulta koulun työntekijältä

Poliisilta

Joku muu, kuka?

Vanhemmat saavat tiedon lapseensa kohdistuvasta kiusaamisesta yleensä lapselta itseltään (83 %). Hyvin harvoin tieto tulee muuta kautta, kuten esim. lapsen koulun opettajan kautta (6 %) tai lapsen sisarelta (5 %).

63

kiusaamisen yleisyys ja tapahtumapaikka
Kiusaamisen yleisyys ja tapahtumapaikka

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

Kuinka usein lastanne on kiusattu kuluneen vuoden aikana?

päivittäin tai lähes päivittäin - useita kertoja viikossa - noin kerran viikossa – harvemmin - en tiedä tarkkaan/en osaa sanoa

Missä lastanne on kiusattu?

koulumatkoilla

oppitunnilla

välitunnilla

netissä

kännykällä

jossain muualla, missä?

Kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista (n=582) joka kymmenes kokee kiusaamista päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ja 7 % noin kerran viikossa. Suurinta osaa (69 %) kiusataan kuitenkin tätä harvemmin.

Kiusaamista tapahtuu enimmäkseen koulun välitunneilla (85 % kiusatuista).

65

kiusaamistapa
Kiusaamistapa

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

Millaista kiusaaminen on ollut?

haukkumista ja nimittelyä

porukasta poissulkemista

juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana

fyysisiä tekoja, esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista

toisen omaisuuden vahingoittamista, piilottamista tai varastamista

kuvien manipulointia ja levittämistä netissä

muuta, mitä?

Kaikkein useimmin kiusatut koululaiset kohtaavat haukkumista ja nimittelyä (71 %). Noin joka kolmas on kokenut porukasta poissulkemista, juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana tai fyysistä väkivaltaa (esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista).

69

syy kiusaamiseen 1 3
Syy kiusaamiseen 1(3)

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

Voisitteko kertoa tarkemmin, miksi uskotte kiusaajan/kiusaajien valinneen kohteekseen juuri teidän lapsenne?(Avoin kysymys)

Lasta, joka erottuu joukosta jollain tavalla, kiusataan muita herkemmin. Myös heikompia ja pienempiä on helppo sortaa. Seuraavat lapsen ominaisuudet ovat vanhempien mielestä aiheuttaneet kiusaamista:

Erilainen ulkonäkö (lihava, pienikokoinen, isokokoinen, ihonväri, fyysinen vamma, liikunnallisesti kömpelö, erikoisen kaunis, hörökorvat, punaiset hiukset)

Lapsi erottuu joukosta mielipiteidensä vuoksi (vahva lapsi, johtaja-luonne, jolla omia mielipiteitä, ei mukaudu ryhmän ”pomojen” mielipiteisiin ja tekoihin)

Luonteeltaan ujo, hiljainen tai kiltti lapsi – helppo kohde, ei puolustaudu herkästi

Temperamenttinen, herkkä, tunteellinen (itkee helposti) kuohahtava lapsi, kipakka, suuttuu helposti – muita hauskuuttaa nähdä hänen reaktionsa kun ärsytetään

Erikoinen puhe (murre, muu äidinkieli kuin Suomi, r-vika tai muu puhevika)

Outo, sulkeutunut luonne, syrjäytyvä, ei kovin sosiaalinen

Erikoinen pukeutuminen, meikkaaminen

71

syy kiusaamiseen 2 3
Syy kiusaamiseen 2(3)

Lapsi erilainen, jatkuu…

Erikoinen etu- tai sukunimi

Silmälasit

Jokin vika tai sairaus: Luki- tai hahmotushäiriö, oppimisvaikeus, ADHD, astma (ei pärjää liikunnassa), kommunikointivaikeuksia, kuulovamma, silmien karsastus

Seksuaalinen suuntautuminen samaan sukupuoleen

Valtaväestöstä poikkeava uskonto

Etninen tausta

Ikäisekseen lapsellinen

Kiusaamista aiheuttaa myös kateus:

Opettajan tai jonkun muun ihaillun henkilön suosikki (suosio saa muut kateelliseksi)

Lapsi muiden suosiossa, lapsella paljon ystäviä

Lapsella jokin sairaus, saa erivapauksia (esim. diabeetikko, saa poistua välillä tunnilta)

Vanhempien asema tai muu ”erikoisuus” (esim. vanhemmat naimisissa, muiden vanhemmat eronneita tai avoliitossa)

Tyttö leikkii poikien kanssa tai poika tyttöjen kanssa

Lapsi ”parempi muita” jollakin tavalla, esim. fiksu, menestyvä, hyvä liikunnassa

Lapsella tavaroita tms. joista muut kateellisia

Lapset kilpailevat jostain asemasta (esim. oppilaskunnan paikasta) tai kavereista

72

syy kiusaamiseen 3 3
Syy kiusaamiseen 3(3)

Muita syitä:

Kiistoja ja kilpailua ystävyyssuhteissa

Kolmas pyörä-kuvio (kaksi lasta taistelee kolmannen suosiosta)

Lapsi, joka ei halua ”apinoida” muiden tekemisiä, esim. polttaa tupakkaa

Uusi lapsi, uusi koulu

Lapsen erilaiset harrastukset

Joskus kiusaaminen on hyvin satunnaista, kiusaaja kiusaa ketä sattuu. Aina ei varsinaista syytä löydy.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

73

millaista kiusaaminen oli
Millaista kiusaaminen oli

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

Voitte halutessanne kertoa, millaista kiusaaminen oli?(Avoin kysymys)

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

74

onko kiusaamista selvitetty kenenk n kanssa
Onko kiusaamista selvitetty kenenkään kanssa

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin (n=582):

Oletteko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

Kiusatuista 15 prosentin kohdalla kiusaaminen jää selvittämättä, joten kiusaaminen selvitetään hyvin usein (85 %).

Taustaryhmittäin tarkasteltuna, ne vanhemmat, jotka ovat nähneet koulun kiusaamisen ehkäisynsuunnitelman, selvittävät kiusaamista keskimääräistä useammin (heistä 91 %).

75

kenen kanssa selvitti kiusaamista
Kenen kanssa selvitti kiusaamista

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

Kenen tai keiden kanssa selvititte kiusaamista?

lapseni kanssa

kiusaajan/kiusaajien kanssa

kiusaajan/kiusaajien vanhempien kanssa

opettajan kanssa

rehtorin kanssa

terveydenhoitajan kanssa

kuraattorin kanssa

koulupsykologin kanssa

tukioppilaan/kummioppilaan kanssa

poliisin

joku muu, kuka?

Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusatun lapsensa (88 %) tai lapsen opettajan kanssa (85 %). Joka neljäs keskustelee asiasta myös rehtorin, kiusaajan vanhempien tai itse kiusaajan kanssa.

77

tyytyv isyys selvitt misen seurauksiin
Tyytyväisyys selvittämisen seurauksiin

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty koulussa (n=447) kysyttiin:

Olivatko seuraukset toivomanne kaltaisia?

Kyllä

Osittain

Ei

En osaa sanoa

Kiusaamisen selvittäminen koulussa kannattaa, sillä joka toisen kiusatun lapsen kohdalla (51 %) vanhemmat pitävät selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina, joka kolmannen kohdalla (35 %) tuloksiin ollaan osittain tyytyväisiä.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna miehet ovat naisia useammin tyytyväisiä selvittämisen seurauksiin, kuten myös vanhemmat, jotka ovat nähneet koulun kiusaamisen ehkäisynsuunnitelman tai joiden mielestä koulussa on riittävät toimintamallit/ohjeet kiusaamistapauksissa tai vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä, että koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä.

79

toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1 2
Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1(2)

Niistä kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiin?

Ei mitään

Opettaja keskusteli asiasta kanssani

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä

Opettaja keskusteli kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa

Järjestettiin vanhempien tapaamisia ja yritettiin selvittää mitä oli tapahtunut

Kiusaamista selviteltiin vertaissovittelussa

Kiusaajaa/kiusaajia rangaistiin (esim. jälki-istunnolla)

Kiusaajaa/kiusaajia tuettiin muuttamaan käytöstään

Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua

Kiusaaja vaihtoi luokkaa tai koulua

Koulun aikuiset tukivat lastani

Tukioppilaat olivat lapseni tukena

Koulun muut oppilaat tukivat lastani

Lapselleni opetettiin puolensa pitämistä

Lastani kehotettiin kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin

Muuta, mitä?

81

toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 2 2
Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 2(2)

Kiusatun lapsen opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Useimmiten opettaja keskustelee asiasta kiusatun vanhemman kanssa (56 % kohdalla) tai opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (49 %). Joka kolmannen kohdalla opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa yhdessä (35 %) tai opettaja keskustelee kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa (32 %).

Usein kiusattua lasta kehotetaan myös kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin (45 %).

82

lapsen tukeminen kiusaamisen j lkeen
Lapsen tukeminen kiusaamisen jälkeen

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

Miten itse tuitte lastanne?

En tehnyt muuta

Kuuntelin lastani ja olin lähellä

Kysyin lapseltani, mitä hän toivoisi seuraavaksi tapahtuvan

Kehotin lastani kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu

Otin yhteyttä kiusaajaan tai kiusaajien vanhempiin

Opetin lastani puolustautumaan

Muuta, mitä?

Vanhemmat tukevat kiusattua lastaan yleensä niin, että lasta kehotetaan kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu, tai että vanhemmat kuuntelevat kiusattua lastaan ja ovat lähellä (lähes yhdeksän kymmenestä).

Seuraavaksi yleisintä on, että vanhemmat kysyvät kiusatulta lapseltaan, mitä lapsi toivoisi seuraavaksi tapahtuvan (43 %), tai että vanhemmat opettavat kiusattualastaan puolustautumaan (33 %).

84

kiusaamiseen puuttumisen seuraukset
Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset

Niistä kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

Mitä kiusaamiseen puuttumisesta seurasi?

Kiusaaminen loppui

Kiusaaminen väheni, mutta ei loppunut kokonaan

Kiusaaminen jatkui kuten ennenkin

Kiusaaminen lisääntyi

Kiusaamisen selvittely tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (94 %) se ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (58 % tapauksista). Noin joka kolmannen kohdalla kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

Vain 6 %:n osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehoa millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Kenenkään kohdalla kiusaaminen ei ole ainakaanlisääntynyt selvittämisen jälkeen.

86

kiusaamiseen puuttumisen seuraukset avoin kysymys
Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset: Avoin kysymys

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

Voitte halutessanne kertoa tarkemmin, miten tilanne helpottui tai vaikeutui?

Suurimmalla osalla tilanne helpottui, kun vanhemmat puuttuivat kiusaamiseen ja kiusaamista alettiin selvittää koulussa. Hyvin monessa tapauksessa kiusaaja ymmärsi tekonsa vääryyden ja seuraukset . Kiusaaminen loppui tai ainakin vähentyi. Myös kiusaajan saama kielteinen huomio ja asioihin puuttuminen edesauttaa asiassa. Jotkut vanhemmat päätyivät vaihtamaan lapsensa koulua kiusaamisen takia.

Joillain vanhemmilla on ollut ongelmia saada koulu tai opettajat yhteistyöhön asian selvittämiseksi. Kaikki vanhemmat eivät myöskään usko tai hyväksy, että oma lapsi kiusaa, eivätkä suostu puuttumaan asiaan.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

88

kiusaamisen selvitt misen j tt minen
Kiusaamisen selvittämisen jättäminen

Niiltä, jotka eivät selvittäneet kiusaamista (n=85) kysyttiin:

Miksi ette selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

lapseni ei halunnut, että asiasta puhutaan (muiden painostus/koki vaikeaksi)

mielestäni lapset saavat selvittää keskenään omat kiistansa

en tiennyt kenen kanssa asiaa pitäisi selvittää

selvittäminen olisi voinut pahentaa tilannetta

selvittäminen on hyödytöntä koska se ei johda mihinkään

asia on niin tuore, etten ole ennättänyt keskustella kenenkään kanssa

vielä jokin muu syy, mikä?

Lapsen kohtaamaa kiusaamista ei selvitetä useimmin sen vuoksi, että kiusattu lapsi ei halua, että asiasta puhutaan (28 %).

Joka neljäs vanhemmista sanoi jonkin muun kuin listassa olevan syyn: Kiusaaminen ei ollut jatkuvaa, eikä tuntunut vakavalta, lapsi ei itse kokenut tulleensa kiusatuksi tai ei välittänyt asiasta, lapsi vaihtoi koulua, vanhemmat saivat tietää asiasta vasta myöhemmin, tai että kiusaaminen selvitettiin koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan.

89

slide90

Muu syy: Kiusaaminen ei ollut jatkuvaa, eikä tuntunut vakavalta, lapsi ei itse kokenut tulleensa kiusatuksi tai ei välittänyt asiasta, lapsi vaihtoi koulua, vanhemmat saivat tietää asiasta vasta myöhemmin, tai että kiusaaminen selvitettiin koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan.

onko oma lapsi kiusannut muita oppilaita
Onko oma lapsi kiusannut muita oppilaita

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

Onko kukaan lapsistanne kiusannut toisia oppilaita?

Jos kiusannut: Kuka tai ketkä lapsistanne on kiusannut muita oppilaita?

Joka viidennen (19 %) 10-16-vuotias lapsi on kiusannut muita oppilaita. Määrä saattaa olla vielä suurempi, sillä vanhemmista joka neljäs (27 %) ei tiedä, onko lapsi kiusannut muita.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna pojat kiusaavat muita tyttöjä useammin (pojista 25 % kiusannut, tytöistä 15 %). Myös 10-11-vuotiaat kiusaavat muita keskimääräistä useammin (heistä 25 %).

91

slide94

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan, kuinka yleistä lapsen muiden kiusaaminen on eri taustaryhmissä. Esimerkiksi vastanneiden vanhempien kaikista 10-vuotiaista lapsista 25 prosenttia kiusaa muita oppilaita.

94

tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta lapsi kiusannut muita
Tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta (lapsi kiusannut muita)

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta (n=208) kysyttiin:

Mitä kautta saitte ensi kertaa tietää tapahtuneesta kiusaamisesta?

Omalta lapseltani

Lapsen sisarelta

Lapsen kaverilta

Kiusatun vanhemmilta

Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta

Lapsen koulun opettajalta

Lapsen koulun rehtorilta

Oppilashuollolta (terveydenhoitaja, koulukuraattori)

Muulta koulun työntekijältä

Poliisilta

Joku muu, kuka?

Vanhemmat saavat tiedon lapsensa muiden kiusaamisesta useimmin lapsen opettajalta (44 %) tai kiusaajalta itseltään (33 %).

96

onko kiusaamista selvitetty lapsi kiusannut muita
Onko kiusaamista selvitetty (lapsi kiusannut muita)

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta (n=208) kysyttiin:

Oletteko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

Kun 10-16-vuotias lapsi toimii kiusaajana, kiusaaminen selvitetään hyvin usein (93 %).Kiusaamista ei selvitetä 7 %:n osalta.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna, naiset näyttävät selvittävän oman lapsensa muiden kiusaamasta hieman miehiä useammin. Myös alakoululaisten keskuudessa tällaista kiusaamista selvitetään useammin kuin yläkoulussa.

98

kenen kanssa selvitti kiusaamista lapsi kiusannut
Kenen kanssa selvitti kiusaamista (lapsi kiusannut)

Niiltä, joiden kiusaamista selvitettiin (n=193) kysyttiin:

Kenen tai keiden kanssa selvititte kiusaamista?

lapseni kanssa

kiusatun/kiusattujen kanssa

kiusaajan/kiusaajien vanhempien kanssa

opettajan kanssa

rehtorin kanssa

terveydenhoitajan kanssa

kuraattorin kanssa

koulupsykologin kanssa

tukioppilaan/kummioppilaan kanssa

poliisin

joku muu, kuka?

Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusaavan lapsensa (90 %) tai lapsen opettajan kanssa (72 %). Kaksi viidestä (41 %) keskustelee asiasta myös kiusatun/kiusattujen vanhempien kanssa ja joka neljäs (28 %) kiusatun/kiusattujen kanssa.

100

tyytyv isyys selvitt misen seurauksiin lapsi kiusannut
Tyytyväisyys selvittämisen seurauksiin (lapsi kiusannut)

Niiltä, joiden kiusaamista on selvitetty koulussa kysyttiin:

Olivatko seuraukset toivomanne kaltaisia?

Kyllä

Osittain

Ei

En osaa sanoa

Kiusaamisen selvittäminen koulussa tuottaa tuloksia, sillä valtaosa (74 %) kiusaamista selvittäneistä vanhemmista (n=142) pitää selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka viides on tuloksiin osittain tyytyväinen.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna yläkoululaisten vanhemmat ovat seurauksiin keskimääräistä tyytyväisempiä, kuten myös vanhemmat, joiden mielestä koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä tai joiden mielestä koululla on riittävät toimintamallit/ohjeet kiusaamistapauksissa. Yllättävää on, että vanhemmat, joiden lapset käyvät koulua pienikokoisissa luokissa (alle 20 oppilasta) ovat taas keskimääräistä harvemmin täysin tyytyväisiä lopputulokseen (58 % sitä mieltä, että seuraukset toivotun kaltaisia).

102

toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1 21
Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1(2)

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, joka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin :

Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiin?

Ei mitään

Opettaja keskusteli asiasta kanssani

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä

Opettaja keskusteli kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa

Järjestettiin vanhempien tapaamisia ja yritettiin selvittää mitä oli tapahtunut

Kiusaamista selviteltiin vertaissovittelussa

Lastani rangaistiin (esim. jälki-istunnolla)

Lastani tuettiin muuttamaan käytöstään

Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua

Kiusattu vaihtoi luokkaa tai koulua

Koulun aikuiset tukivat lastani

Tukioppilaat olivat lapseni tukena

Koulun muut oppilaat tukivat lastani kiusaamisen lopettamiseksi

Lapselleni opetettiin itsehillintää

Muuta, mitä?

104

toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 2 21
Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 2(2)

Kiusaajan opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Tässäkin tapauksessa toimitaan useimmin niin, että opettaja keskustelee asiasta kiusaajan vanhemman kanssa (50 % kohdalla). Seuraavaksi yleisintä on se, että opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (42 %) tai yhdessä (38 %).

105

kiusaavan lapsen tukeminen
Kiusaavan lapsen tukeminen

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, joka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin:

Miten itse tuitte lastanne?

En tehnyt muuta

Kuuntelin lastani ja olin lähellä

Kysyin lapseltani, mitä hän toivoisi seuraavaksi tapahtuvan

Kehotin lastani kertomaan, jos tilanne jatkuu

Otin yhteyttä kiusatun tai kiusattujen vanhempiin

Opetin lastani puolustautumaan

Annoin lapselleni ohjeita kiusaamisen lopettamiseksi

Opetin lapselleni itsehillintää

Vanhemmat tukevat kiusaavaa lastaan useimmin kuuntelemalla lastaan ja olemalla lähellä (72 %) tai antavat ohjeita lapselle kiusaamisen lopettamiseksi (61 %).

Joka toisen kohdalla vanhemmat kehottavat lastaan kertomaan, jos tilanne jatkuu.

107

kiusaamiseen puuttumisen seuraukset1
Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, jonka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin:

Mitä kiusaamiseen puuttumisesta seurasi?

Kiusaaminen loppui

Kiusaaminen väheni, mutta ei loppunut kokonaan

Kiusaaminen jatkui kuten ennenkin

Kiusaaminen lisääntyi

Kiusaamisen selvittely kiusaavan lapsen näkökulmasta tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (98 %) selvittäminen ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (82 % tapauksista). Joka kuudennen kohdalla (16 %) kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

Vain muutaman lapsen osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehonnut millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Muutaman kohdalla selvittely on johtanut kiusaamisen lisääntymiseen.

109

kiusaamiseen puuttumisen seuraukset avoin kysymys1
Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset: Avoin kysymys

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, jonka kiusaamista on selvitetty, kysyttiin:

Voitte halutessanne kertoa tarkemmin, miten tilanne helpottui tai vaikeutui?

Suurimmalla osalla selvittely on auttanut ja kiusaaja on ymmärtänyt tekonsa vääryyden ja lopettanut kiusaamisen. Osalla selvittämisen seurauksena on käynyt ilmi, että kiusaaminen on ollut molemmin puolista (kiusaaja on puolustanut itseään). Joissain tapauksissa kiusaavalla lapsella on havaittu käytöshäiriö ja hän on päässyt terapiaan tai erityisluokalle.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

111

kiusaamisen selvitt misen j tt minen1
Kiusaamisen selvittämisen jättäminen

Niiltä, jotka eivät selvittäneet kiusaamista (n=15) kysyttiin:

Miksi ette selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

lapseni ei halunnut, että asiasta puhutaan (muiden painostus/koki vaikeaksi)

mielestäni lapset saavat selvittää keskenään omat kiistansa

en tiennyt kenen kanssa asiaa pitäisi selvittää

selvittäminen olisi voinut pahentaa tilannetta

selvittäminen on hyödytöntä koska se ei johda mihinkään

asia on niin tuore, etten ole ennättänyt keskustella kenenkään kanssa

jokin muu syy, mikä?

Kiusaajan toimintaa ei ole selvitetty mm. sen vuoksi, että asia on hoidettu koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan tai, että asiaa on puitu ainoastaan kotona oman perheen kesken.

112

muuta kouluhyvinvointiin liittyv asiaa1
Muuta kouluhyvinvointiin liittyvää asiaa

Tuleeko mieleenne vielä jotain sellaista, mitä haluaisitte kertoa kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista edellä käsiteltyjen asioiden lisäksi? (Avoin kysymys)

Eri taustaryhmien antamat erittäin mielenkiintoiset ja runsaat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

114