1 / 11

Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan?

Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan?. Historiateorian kysymyksiä Luento 10 Kl. 2014 Matti Peltonen Helsingin yliopisto. Kaksi uutta kirjaa esillä…. Philosophy of History After Hayde White. Ed. Robert Doran (Bloomsbury 2013) (ilm. tammikuun 6, 2013);

norm
Download Presentation

Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Millaista ”käännettä” historiateoriassa nyt haudotaan? Historiateorian kysymyksiä Luento 10 Kl. 2014 Matti Peltonen Helsingin yliopisto

  2. Kaksi uutta kirjaa esillä…. • Philosophy of History After Hayde White. Ed. Robert Doran (Bloomsbury 2013) (ilm. tammikuun 6, 2013); • Presence: Philosophy, History, and Theory for the Twenty-First Century. Ed. Ranjan Ghosh & Ethan Kleinberg (Cornell University Press, 2013) (ilm. marrask. 12, 2013)

  3. Uusi ”käänne” tekeillä 2000-luvun alussa? Ehdokkaita ovat: • Practice Turn (käytännöllinen käänne), luopuminen diskurssien ylivallasta. • Spatial Turn (tilallinen käänne), vähän vaisumpi ehdotus tilan (space) tärkeydestä yhteiskunnassa. • Presence Turn (läsnäolon käänne), ”merkityksellistämisen” ylivaltaa vastaan.

  4. Miksi ”tekstianalogia” oli uskottava (ainakin Amerikassa)? • Hayden Whiten konteksti Kylmän Sodan vaiheessa, jossa politiikan ja talouden tutkimus oli tahrinut kätensä; uutta tiedettä peliin! (Harry Harootunian); • Valistuksen ja tieteen epäonnistuminen (myös kontinentaali filosofia) erit. Natsi-Saksan valossa) (Gabrielle Spiegel); • Historian ja totuuden etnistäminen multikulttuurisessa yhteiskunnassa (valkoisen miehen tarina on vielä yhtä hyvä kuin muidenkin!)

  5. (Menneisyyden) läsnäoloon havahtuminen 2000-luvun alussa • teemanumero History and Theory-lehdessä 2006; • Hans Ulrich Gumbrecht: Production of Presence: What Meaning Cannot Convey (2004); - lähtökohdat: Martin Heidegger, Jacques Derrida (siis vanhat tutut naamat!) - näkymättömissä toistaiseksi tässä keskustelussa Paul de Manin avaus 1996 tekstin ”materiaalisuudesta” (liittyykö edes?)

  6. Kirjallisuudentutkimuksen materiaalisuus keskustelu myös merkityksellistämistä vastaan/ohitse. • Taustalla Paul de Manin postuumi esseekokoelma Aesthetic Ideology (1996), jossa käytti käsitettä ”materiality”. • way of seing, ”as the poets do it”; • ”the materiality of the letter”; • ”the materiality of actual history”. • Katso: Material Events: Paul de Man and the Afterlife of Theory. Ed.Tom Cohen et al (2001)

  7. Nyt (helmikuussa 2014): • Marraskuussa 2013 ilmestyi monitieteellinen artikkelikokoelma Presence: Philosophy, History, and Cultural Theory for the Twenty-First Century (ed. Ranjan Ghosh & Ethan Kleinberg) • Ethan Kleinberg on History and Theory-lehden päätoimittaja. • Teemoja historia, valokuva, runous, kulttuurinen kohtaaminen (läsnäolo) • Esiin nostetut historiateoreetikot hollantilaisia (F. R. Ankersmit, Eelco Runia, jopa Johan Huizinga mainitaan)

  8. Läsnäolon teoreetikot historiantutkimuksen piirissä • F. R. Ankersmit ja hänen ”historiallisen kokemuksen” käsitteensä (esitteli jo ennen presence-keskustelua); • Historiantutkija ja psykoanalyytikko Eelco Runia (aihepiiristä useita artikkeleita); • Kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga (tässä yhteydessä vain triviaalisti esillä legitimoimassa hanketta?).

  9. Onko lähtökohdassa selvä jatkuvuus? • Klassinen historismi ei hyväksynyt lainkaan historiallisten tapahtumien tulkitsemista (selittämistä); • Tropologia kyseenalaisti samaten menneiden tapahtumien tulkinnan fiktioina, joiden totuudellisuutta ei voi koetella; • Läsnäolon teoreetikot hylkäävät ”merkityksellistmisen” yksipuolisena ja inhimillistä kokemusta latistavana ”läntisenä” ajattelumallina.

  10. Henkilökohtainen kommentti läsnäolo-keskustelun lähtökohtaan • Mitä merkitsee ”tympääntuminen” merkityksellistämiseen? • Missä menee raja tietämisen ja ei-tietämisen välillä? Tuleeko tieto vasta siitä kun merkityksellistäminen tapahtuu kielen kautta? • Mieleen tulee Walter Benjaminin essee ”Mimeettisestä kyvystä” ja hänen käsitteensä ”ei-aistimellisesta samanlaisuudesta” – kieli samastetaan mimeettisyyden käsitteen kautta kuvaan, musiikkiin tai vaikkapa tanssiin.

  11. Mitä ajattelimme ”historiallisesta kokemuksesta” ennen presence-keskustelua? • satunnaisena esimerkkinä Alan Megillin artikkelikokoelma Historical Knowledge, Historical Error (2008, esipuhe tammik. 2006); • Loppuluku ”Against Current Fashion”; • Menneisyyden suora ja elämyksellinen kokeminen tuolloin arkiajattelun käsite, kustantajien kirjamainosten teema;. • Megillin mielipiteen mukaan historiallinen kokemus ”toiseuden” (eron tai rajan) kokemuksena mielekkäämpi käsitys. (vrt. freudilaisuuden toistamisen/työstämisen erottelu (acting out/working through).

More Related