1 / 7

Tammenoksa järvenrannalla

Tammenoksa järvenrannalla. Osittain kuvitteellinen tarina siitä miten Ekqvistin suku rantautui Isojärven rannalle. Elettiin vuotta 1815 meren rannalla Lyttylässä, Iisakki Iisakinpoika Ekqvist syntyi .

nodin
Download Presentation

Tammenoksa järvenrannalla

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tammenoksa järvenrannalla Osittain kuvitteellinen tarina siitä miten Ekqvistin suku rantautui Isojärven rannalle

  2. Elettiin vuotta 1815 meren rannalla Lyttylässä, Iisakki Iisakinpoika Ekqvist syntyi • Elettiin vuosia 1811-1840. Kapteeni Frans Fredrick Wallenstråhle, merenkulkija ja liikemies, omisti Lyttylän kartanon. Kun hänen harjoittamansa ulkomaankauppa alkoi vilkastua, eivät saatavilla olleet laivat enää pystyneet hoitamaan kaikkia kuljetuksia. Niinpä hän perusti oman laivaveistämön. • Lyttylän Varvin laivaveistämössä käytetty puutavara hankittiin pääasiassa linjalta Noormarkku, Pomarkku, Kankaanpää, jonka pitkä- ja kitukasvuiset puut olivat omiaan laivanrakennuksessa. • Voi vain kuvitella niitä hevoskaravaaneja, joita talvisin Pomarkun ja Lyttylän väliä kulki. Ainoa ja suorin tie satamaan kulki silloin Noormarkusta Kellahden kautta Lyttylään. • Lyttylän Varvi valmisti vuosittain Suomen suurimmat alukset. Mutta ne kaikki haaksirikkoutuivat ja paloivat, kunnes vuonna 1841 oli jäjellä enää fregatti Pollux. Kalastaja Isac Ekqvist oli vienyt nuorikkonsa Cathrina Johansdottirin vihille marraskuun alussa vuonna 1810 Lyttylän kylässä. Seuraavana vuonna heille syntyi elokuun lopussa tytär, joka sai kasteessa nimekseen Maria. Kuvitteelliseen tarinaamme voidaan nyt lisätä, että kirkonkirjojen mukaan Lyttylässä on syntynyt 10.10.1815 Isaac Isaacinpoika Ekqvist. Kastetodistusta ei löydy, mutta tämä mies muutti Pomarkkuun 17.11.1841 , rengiksi hänet on muuttotodistukseen merkitty. Iisakki Iisakinpoika oli jo vanha mies muuttaessaan Pomarkkuun, sillä ikää oli jo 26 vuotta.Voisimme kuvitella että hän oli ehtimyt kulkea merillä tuon Lyttylän laivaston merimiehenä jo vuosikausia, mutta alusten tuhouduttua oli löydettävä elantoa muualta. Silloinen valtatie kulki tosiaan Pomarkku – Lyttylä välillä

  3. Sillä välin Pomarkun suunnalla Kesäkuun alussa vuonna 1832 on Pomarkussa, Salmuksen talossa pestattu palvelukseen piika Caisa Greta Iisakintytär. Kaisa on syntynyt 5.4.1815. Hän muutti Pomarkkuun Hvitbofjerdistä, missähän sekin lienee. Maaliskuun lopussa 1840 on Salmuksen talon piialle Caisa Greta Isaacsdottirille syntynyt avioton lapsi Carolina Adolfiin. Caisa on aika vanha jo lapsen saamiseen, onhan hän jo 25 vuotias.

  4. Iisakki Iisakinpoika Ekqvist ja Caisa Greta, Salmuksen piika astuvat avioon Kuulutukset Caisa Gretalle ja Iisakille luettiin toukokuun lopussa 1842 ja heidät vihittiin avioliittoon Pomarkussa heinäkuun alussa samana vuonna. Iisakki oli silloin Pyrstöjärvellä. Heille syntyy Kloppilan talossa tytär Caisa Lovisa Joulupäivänä samana vuonna. Joten Caisa Greta on ollut jo pieniin päin kävellessään kirkonkäytävää miehensä vieressä. Tai ehkä aviottoman lapsen saanutta ja taas raskaana olevaa naista ei vihittykkään kirkossa. Kirkkovihkiminen ei silloin ollutkaan yleisenä tapana. Olisiko mahdollista, että Iisakki Iisakinpoika Ekqvist oli tosissaan rakastunut Kaisaansa, ehkä se Kaisan avioton lapsikin löysi isänsä ? Kuviteellinen tarinamme jatkuu, sillä nyt on silloisten elämäntilanteiden mukaan todella vanha pari joka astuu avioon. 1815 syntyneet ja avioituvat 1842. 27 vuotiaat ovat todella vanhoja ensimmäiseen avioliittoonsa.

  5. Perhe kasvaa ja Tuffa syntyy Iisakki Iisakinpoika ja vaimonsa Kaisa Kreetta jatkoivat yhdessäoloaan – liekö jotain pientä välivillystä ollut, sillä kirkonkirjojen mukaan on Iisakki merkitty isäksi myös Caisa Greta Jacobin tyttären lapselle Johan , reilut pari vuotta vihkimisen jälkeen.(1845) Vihitty vaimohan oli Kaisa Iisakin tytär. Joka tapauksessa heille syntyivät Caisa Lovisan lisäksi lapset Isak (11.12.1847), Maria (5.10.1850) ja sitten viimeinkin Johannes (6.12.1853 ) Johannes, eli Juho Ekqvist on Franssin isä, eli Pentti Papan isoisä. Juho on Tuffa.

  6. Tuffa Kiilholmassa Tuffa siis syntyi 1853 Marraskuun alussa 1864 löytyy muuttomerkintä, että renki Iisak Ekqvist on muuttanut Noormarkusta Pomarkkuun, Kiilholmaan. Ensimmäinen merkintä Kiilholman suuntaan. Voimme siis taas kuvitteellisesti ajatella, että Tuffan isä ja äiti ovat viettäneet hyvinkin liikkuvaa elämää. Pakkokin oli, koska he eivät olleet itsellisiä, vaan palkollisia.

  7. Ja Tuffa löysi vaimonsa Juho Ekqvist on mennyt naimisiin lokakuussa 1880. Vaimo löytyi Isosalmen suvusta, Sofia. (syntyi 9.3.1859) Juhoko perusti sen ensimmäisen rakennuksen Isojärven rannalle ? Oliko siellä jo sitä ennen hänen vanhempiensa perustama kalamaja ? Heille syntyivät sitten lapset: Iida, Arvid, Frans Jaakko (s. 1888) Lyydi,Oskari. Oskari muutti Reposaareen. Iida ja Lyydi muuttivat Ameriikkaan. Arvidkin meni Ameriikkaan ja palasi yhtenä harvoista haaksirikosta seliytyneistä. Se haaksirikko oli uhrimäärässä jopa suurempi kuin Titanic. Frans Jaakko jatkoi tilaa ja meni Alinan kanssa naimisiin.

More Related