Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: nälkää, häpeää ja selviytymistä - PowerPoint PPT Presentation

Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: nälkää, häpeää ja selviytymistä

Allianssi-risteily 12.-13.3.2008

Juha Mikkonen <juha.mikkonen [AT] helsinki.fi>

EAPN-Fin (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto)

Reetta Ruokonen <reetta.ruokonen [AT] elamantapaliitto.fi>

Elämäntapaliitto

http://www.eapn-fin.org/

http://www.koyhyyskirjoitukset.org/

• Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä

-kirjoituskilpailu ja aineisto (Juha)

• Lapsiperheiden köyhyys tilastojen valossa (Juha)
• Perheellisten köyhyyskokemukset (Reetta)
• EAPN-Finin toimenpide-ehdotukset lapsiköyhyyden vähentämiseksi (Juha)

• Kesällä 2006 järjestettiin vapaaehtoistyönä valtakunnallinen kirjoituskilpailu köyhyydestä
• Järjestäjänä Tiede, taide ja köyhä kansa ry(Työryhmä: Anna-Maria Isola, Meri Larivaara, Juha Mikkonen)
• Kirjoituskilpailuhankkeen tavoitteet:

1. Monipuolistaa ymmärrystä koetusta köyhyydestä:

”Tilastotietojen tuolle puolen"

2. Tuoda julkiseen keskusteluun köyhäksi itsensä kokevien näkökulma heidän itsensä kertomana: ”Köyhän kansan ääni"

• Tavoitteena tuoda esiin toisenlainen nyky-Suomi.
• 1. VÄITE: Suomi on tällä hetkellä vauraampi ja menestyvämpi kuin koskaan.
• 2. VÄITE: Suomessa ei esiinny todellista köyhyyttä ja suhteellinen köyhyys johtuu ihmisestä itsestään.
• Taloudellinen menestystarina jättää herkästi varjoonsa tarinan toisesta, köyhtyvästä Suomesta.
• Haluttiin tarjota kanava, jonka kautta köyhäksi itsensä tuntevat ihmiset voivat saada äänensä kuuluville ja kertoa oman erilaisen tarinansa nyky-Suomesta.

• Ohjeistus kirjoittajille:

(1) Miten köyhyys tuli elämääsi?

(2) Mitä keinoja käytät pärjätäksesi arjessa?

(3) Mihin aikaan kokemuksesi sijoittuvat?

(4) Kirjoitusten tyyli vapaa: omaelämäkerrallinen tarina, essee, runo, novelli ...

(5) Pituus enintään 20 sivua

• Palkintorahat tukijajärjestöiltä:

Elämäntapaliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Mielenterveyden Keskusliitto (MTKL), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Suomen Mielenterveysseura (SMS), Suomen Punainen Risti (SPR), Suomen setlementtiliitto, Takuu-Säätiö, Isolta Networks, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö, Kustannusosakeyhtiö Avain, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö (TVY), Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto sekä Y-Säätiö.

• Tiedotus:

- tukijajärjestöjen tiedotuskanavat (mm. lehdet, sähköpostilistat, verkkosivut)

- mediatiedote (mm. STT:n jakelu, paikallislehdet, Kelan sanomat )

- sosiaali- ja työvoimatoimistojen ilmoitustaulut

Verkkosivut: www.koyhyyskirjoitukset.org

Kävijöitä verkkosivuilla:

yht. 4,107 (huhti-syyskuu 2006, kilpailun käynnissäoloaika)

yht. 21,331 (27.4.2006–15.2.2008)

• Kilpailuaika 13.6.2006 - 15.9.2006 (~3kk).
• Yhteensä n. 850 tekstiä
• Pituus 1-20 sivua, keskimäärin 4-5 sivua
• Noin neljäsosa miesten kirjoittamia
• Pääosa omaelämäkerrallisia kuvauksia  vahvasti läsnä arjessa selviytyminen ja sen uhat

• 1990-luvun alun laman jälkeen mittavin laadullinen aineisto suomalaisesta köyhyydestä
• Vuonna 1993 kerätty Nälkä-aineisto kattaa noin 200 kirjoitusta (Heikkilä ym. 1994, 59–60)
• Suomen Kirjallisuuden Seuran 1.2.1993 - 31.5.1993 keräämä Työttömän tarina –aineisto sisältää 1120 kirjoitusta

• Kirjoittajat edustavat:

- lapsiperheitä, yksinhuoltajia, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaissairaita, pienituloisia työntekijöitä, pienyrittäjiä, velkaantuneita, pitkäaikaistyöttömiä ja eläkeläisiä.

• Köyhyydelle annettuja syitä mm.:

- työttömyys, pitkäaikaissairaus, lapsuuden perheolot, velkaantuminen, avioero…

• Tiedotus- ja palkintojenjakotilaisuus järjestettiin 16.3.2007
• Palkittiin 3 kirjoitusta + 1 runopalkinto
• Jaettiin 5 kunniamainintaa
• Tekstejä luettavissa: www.koyhyyskirjoitukset.org

Syksyllä 2007 noin kymmenesosa teksteistä julkaistiin kirjassa: Isola, Anna-Maria - Larivaara, Meri - Mikkonen, Juha (toim.) (2007). Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Kustannusosakeyhtiö Avain. Otavan Kirjapaino, Keuruu 2007.

• Yksilöllistä tilannetta peilataan ympäröivään yhteiskuntaan ja köyhyyden määritelmiin
• Polut köyhyyteen ja oma elämänkaari
• Arjen kuvaukset
• Arjen selviytymisstrategiat
• Vertailu kanssaihmisiin

• Lapsia (0-17-vuotiaat) 1 100 000,

20,8 % koko Suomen väestöstä

• Lapsiperheitä 590 000
• Äiti, isä ja lapsi/lapset perheitä 71 %
• Yksinhuoltajaperheitä 20 %
• Uusperheitä (perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi) 9 %

Lähde: Tilastokeskus, koonnut Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

• Tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta (Eurostat, Euroopan unionin tilastokeskus)
• Pienituloisuuden raja (köyhyysriskiraja) Suomessa, euroa/kulutusyksikkö vuonna 2005: 12 160€ (1013€/kk, määritelmä: käytettävissä olevat tulot).

Määrittelyssä käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkömääritelmää:

• Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
• 14 vuotta täyttäneet (muut aikuiset ja 14-17-vuotias lapset) saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3

Lähde: Tilastokeskus, koonnut Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

Lapsiperheköyhyyden (pienituloisuusaste, kotitalouden tulot alle

60 % kotitalouksien mediaanituloista) kasvu on ollut voimakasta

Lapsiköyhyysaste oli 11,6 %vuonna 2005,

kun se vuonna 1995 oli vain 5,0 %

Eniten pienituloisuus on kasvanut

• alle 3-vuotiaiden lasten perheissä ja
• yksinhuoltajaperheissä

Pienituloisia 638 000 henkilöä (2005)

Pienituloisissa kotitalouksissa127 800 lasta(2005)

Lähteet: Tilastokeskus tulonjakotilasto, Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

• Suhteellisella mittaustavalla pienituloisuus kasvaa väestöryhmissä, joiden tulokehitys ei pysy keskitulokehityksen vauhdissa.
• Tuloerot kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja näyttävät 2000-luvulla vakiintuneen 1970-luvun alun tasolle (Tilastokeskus 2007)
• Pienituloisuus kasautuu yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin.
• Lapsiperheiden suurimmat kulutusmenoerät kohdistuvat asuntoon, liikenteeseen ja ruokaan.
• Erityisesti yksinhuoltajaperheissä korostuvat välttämättömät asuminen ja syöminen

Lapset tuloviidenneksen mukaan ja pienituloisuusrajan alittaneet 1990-2005.Lähde: Tilastokeskus

18

19

• Työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöllisyys ja näistä johtuva pienituloisuus
• Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvon rapautuminen (ja niihin 1990-tehdyt leikkaukset)
• Lapsiperheiden korkea verorasitus (mm. perhepoliittisten verovähennysten poisto, arvonlisäveron korkea taso, pääomatulojen suosinta verotuksessa ansiotuloihin nähden)
• Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso
• Asumiskustannusten kalleus

Lähde: Lapsiköyhyysraportti, 2007, EAPN-Fin

• Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso
• Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku
• Yksinhuoltajien heikko työllisyys; syrjitäänkö työmarkkinoilla yksinhuoltajia?
• Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus sekä sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset
• Maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste

Lähde: Lapsiköyhyysraportti, 2007, EAPN-Fin

• Minkälaista on elää köyhyydessä varakkaassa suomalaisessa yhteiskunnassa?
• Minkälaisia kokemuksia köyhyydestä suomalaisilla perheillä on ja mitä seurauksia köyhyydestä on heille?
• Mitä moraalisia emootioita köyhyyteen liittyy?
• Minkälaisia selviytymiskeinoja kirjoittajat käyttävät?

• Psyykkiset selviytymiskeinot

- Miten henkilö selviytyy uhkaavista tilanteista henkisesti?

• Taloudelliset selviytymiskeinot

- Millä keinoin tulojen puutetta voi kompensoida?

Jaettu em. luokkiin aineistolähtöisesti.

• Erityisen sosiaalisia emootioita (Fischer & Tangney, 1995.)
• Oletetaan edistävän moraalista käyttäytymistä ja estävän moraalisääntöjen rikkomista (Tangney, 1995).
• Henkilön minä tulee tietoiseen tarkasteluun ja sitä arvioidaan yhdessä muiden kanssa. (Fischer & Tangney, 1995.)
• Tarjoavat välittömän rankaisun tai palkinnon toiminnalle (Tangneyn, Stuewigin ja Mashekin 2007)
• Tärkeä osa moraalijärjestelmäämme(Mt.)

• Nousevat esiin tunteesta, että käyttäytymisemme tai jokin luonteenpiirteemme on ristiriidassa moraalisten standardiemme tai moraalisten ajatustemme kanssa: olemme tehneet jotain väärää tai epäonnistuneet jossain. (Tangney, 1995.)
• Syyllisyydessä kadutaan jotain tekoa tai epäonnistumista teossa.
• Häpeässä tunteen kohteena on koko minä.

(Tangney, Wagner, Fletcher & Gramzow, 2001; Ferguson & Stegge, 2001; Lindsay-Hartz, Rivera, & Mascolo, 2001.)

• Syyllisyydessä minä pysyy vahingoittumattomana ja kykenee edelleen toimintaan, häpeä puolestaan motivoi katoamiseen ja piiloutumiseen.
• Häpeä voi motivoida myös vihaa, erityisesti tietyntyyppistä vihamielistä nöyryytettyä raivoa. Syyllisyyttä kärsivä käsittelee vihan tunteensa rakentavammin. (Tangney ym. 2001.)

• Ylpeys seuraa siitä, että henkilö on vastuussa sosiaalisesti arvostetusta teosta tai on sosiaalisesti arvostettu henkilö.
• Ylpeys palvelee itsetunnon kohottamista ja erityisesti kannustaa käyttäytymään tulevaisuudessa sosiaalisten standardien mukaan saavuttaakseen meriittejä ja arvokkuutta. (Mascolo & Fisher 1995.)
• Saavutetaan, kun lopputulos on positiivinen ja odotettu ja se täyttää tai ylittää normatiiviset tai moraaliset standardimme. Lisäksi täytyy kokea olevansa vastuussa tapahtuneesta. (Kornilaki & Chlouverakis 2004; Harris 1989)

• Nousee esiin tietyn tyyppisissä vihaa aiheuttavissa tilanteissa, joita ovat tekijän tai norminrikkojan toimiminen moraalisten standardien vastaisesti.
• Tilanteiden ei tarvitse olla itse koettuja. (Tangney ym., 2007.)
• Esiin usein silloin, kun se loukkaa niin sanottua autonomian etiikkaa, eli yksilön oikeuksia. (Rozin, Lovery, Imada & Haidt, 1999)
• Oikeutettu viha voi toimittaa moraalista tehtävää siten, että se voi motivoida ulkopuolista, kolmatta osapuolta, tarttumaan toimeen parantaakseen havaitsemansa epäoikeudenmukaisuuden (Tangney ym., 2007).

• Perheellisten aikuisten kirjoittamia tekstejä. Pyrin rajaamaan kirjoitukset vain perheisiin, joissa on kirjoitushetkellä alle 18-vuotiaita lapsia.
• Menneen ajan lapsiperheistä kertovat on jätetty pois, tavoitteena tutkia nykypäivän köyhyyttä.
• Kirjoitustyyliltään ei-fiktiiviset (ei novelleja/runoja)
• Analyysiin yhteensä 54 kirjoitusta, kirjoittajista 47 oli naisia ja 7 miehiä, noin 160 sivua.
• Teoriasidonnainen laadullinen sisällönanalyysi

• Saadut tulot eivät riitä koko kuukaudeksi
• Tarkka taloudensuunnittelu välttämätöntä
• Aina kaikkia laskuja ei voi maksaa kerralla, muuten raha ei riitä ruokaan
• Useat kirjoittajista velkaantuneita (köyhyyden syy vai seuraus?),

lainanotto usein keino hoitaa köyhyyttä

• Palvelut kalliimpia

• Yllättäviin kuluihin ei voi varautua, talous sortuu

- kodinkone hajoaa, pakko kulutusluottoon – velkakierre valmis

• Huonolaatuisen tavaran ostaminen tulee kalliimmaksi
• Rajoittaa ystävien tapaamista, osallistumista
• Elämänlaadun muuttuminen pelkäksi selviytymiseksi

• Useat kirjoittajat joutuvat päivittäin tinkimään ruoasta; sen raaka-aineista ja laadusta. Vaikka ruokaa olisi tarpeeksi, se ei ole tarpeeksi ravitsevaa ja monipuolista.
• Ruoasta säästäminen ainoa vaihtoehto tehdä kuluttamiseen liittyviä valintoja. Ruoka ainoa asia, mistä voi tinkiä, kun muusta on jo luovuttu.
• Kirjoittajien mielestä halvin ruoka epäterveellistä
• Ruoan korkea hintataso
• Juhlapyhät kauhistus, kun rahaa ei saa yhtään enemmän, mutta parempaa ruokaa pitäisi olla.
• Tärkeää, että lapset saavat tarpeeksi syödäkseen. Lapsille pyritään tarjoamaan parasta mahdollista ruokaa, vaikka vanhemmat jäisivät kokonaan ilman.

• Useat kertovat kuinka köyhyys on vaikuttanut heidän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteensä.
• Monet kirjoittaneista kertovat olevansa masentuneita. Kirjoituksissa masennuksen ja köyhyyden välinen yhteys tuodaan esiin suorana; köyhyys ja sen seurannaisvaikutukset tuovat helposti mukanaan paljon huolia, jotka voivat johtaa masennukseen.
• Terveyden heikkeneminen voi ajaa yhä syvempään köyhyyteen.
• Väsymys yleistä. Haluttomuus ja fyysinen väsymys
• Lasten hyvinvoinnin takia yritetään pitää omaa mielialaa korkealla.

• Lasten tarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa. Lisäksi yltäkylläinen ympäristö aiheuttaa kohtuuttomiakin vaatimuksia.
• Monien vanhempien mielestä lasten kärsimys tuntuu pahimmalta. Vanhemmat saattavatkin jättää monia omia tarpeitaan tyydyttämättä, jotta saisivat lapsilleen jotakin.
• Koulu vie monien kirjoittajien mielestä aivan liikaa rahaa.
• Lasten tarjoama konkreettinen apu
• Lapset oppivat köyhyydestä, arvostamaan muuta kuin rahaa (rakkaus, läsnäolo), oppivat ymmärtämään rahan ja työn arvon

• Muiden suhtautumiseksi koetaan usein:
• Jokainen on oman onnensa seppä
• Köyhä on automaattisesti laiska ja syypää köyhyyteensä
• Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia.
• Sääli. Sääliin suhtautumista pidetään vaikeana ja tämä saattaa myös lisätä eristäytymistä.
• Ahdistavat kommentit: ”Miten noin vähäisillä varoilla voi edes elää?” tai: ”Mitä sä teet tällä hetkellä?”
• Muiden negatiivinen suhtautuminen saa monet kirjoittajista välttelemään muita ihmisiä.

• Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen parantamiseksi.
• Neuvojen kuvitellaan soveltuvan kaikille
• Ei huomioida henkilökohtaisista rajoitteita, jotka estävät toteuttamasta esimerkiksi yleispäteviksi säästämisohjeiksi tarkoitettuja neuvoja.
• Kirjoittajat kokevat usein neuvot ikävinä: ihmiset, jotka eivät tunne heidän tilannettaan, esittävät neuvoja, jotka eivät tilanteeseen välttämättä sovi.
• Kateus
• Työtön: saa olla kotona
• Yksinhuoltaja: yhteiskunta tukee

• Aineistossa kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta
• Luettelevat useita keinoja, miten köyhyydestä selviydytään
• Perhe on selviytymisen subjekti
• Ilman lapsia luovuttaisivat

Keinoja lievittää stressiä ja pärjätä (to cope) tilanteessa. Psyykkisiksi selviytymiskeinoiksi luokiteltu myös asiat, jotka eivät sinällään aktiivisia toimia, vaan esimerkiksi sellaisia hyviä asioita, jotka edesauttavat jaksamista (esim. asiat, jotka tuottavat kirjoittajalle iloa).

• Sosiaaliset suhteet
• Usko ja toivo
• Konkreettinen tekeminen
• Tunteiden säätely

• Perhe, puoliso ja lapset tärkeitä
• ”Rikas rakkaudesta”
• Läheisimmät suhteet saattavat kompensoida muita suhteita. Heikkoutena suuri riippuvuus tästä läheisimmästä suhteesta (Kortteinen ja Tuomikoski , 1998, 167, 63–69)
• Suvun tuki
• Hyvien ystävien tärkeyttä korostaa harva
• Näyttääkin siltä, että ystävyyssuhteista eristäydytään, eikä esim. kehdata kertoa köyhyydestä.
• Eristäytyminen voi olla selviytymiskeino (Breakwell, 1986, 109–110), ei kohtaa muiden oletettuja neg. reaktioita. Selviytymiskeinona kuitenkaan harvoin toimiva.

• Useat kirjoittajat uskovat kaikesta huolimatta huomiseen ja toivovat parempaa elämää.
• Monille haaveilu paremmasta tuo lohtua ja auttaa jaksamaan. Pitää elämän koossa.
• Erittäin monet kirjoittajat painottavat sitä, että on tärkeä elää yksi päivä kerrallaan. Toisilla tämä liittyy kristilliseen maailmankatsomukseen.
• Uskonto ja hengellisyys ovat monille kirjoittajille asioita, jotka antavat voimaa.
• Toiset haaveilevat rahasta ja kulutushyödykkeistä.

Aktiivinen toiminta, jolla helpotetaan psyykkistä oloa:

• Harrastukset ja liikunta
• Luonnossa kävely, sen muutosten seuranta
• Kirjaston palvelujen käyttäminen
• Jne.

Aktiivinen omien tunteiden muokkaus siten, että vallitseva elämäntilanne tuntuu helpommalta.

Kassajonossa - - minä tunnen omalaatuista ylväyttä tilanteesta. Minulla on sittenkin varaa ja kanttia kieltäytyä. Oikeasti minua tietenkin harmittaa se, etten voi ostaa herkkuja, mutta olen oppinut ovelasti kääntämään asiat muuksi kuin ne ovat. (15.)

• Tilanteen kieltäminen. Unohtaa koko taloudellisen tilanteensa ja keskittyy muuhun.
• Positiivisuus tapana suhtautua elämään.
• Huumori

Tavat, joilla yksilö yrittää helpottaa konkreettista köyhyydestä selviytymistä. Eli miten hän mahdollistaa sen, että ruokaa tai rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin kulutustarvikkeisiin olisi enemmän.

• Aktiivinen itse tekeminen
• Ulkopuolinen apu
• Säästäminen

• Työttömillä: aktiivinen työnhaku tai kouluttautuminen
• Työssäkäyvillä: lisätyöt
• Ruoan valmistaminen alusta loppuun itse
• Terveelliset elämäntavat (ei juo/polta)

• Taloudellinen tai materiaalinen apu
• Epävirallisista tai virallisista lähteistä
• Ruokapankit
• Läheisiltä lainaaminen, saaminen ja vastavuoroisuus
• Kouluruokailu

Sukulaisilta tai muilta läheisiltä saaminen on sidoksissa siihen, miten läheiset suhteet ovat.

• Ruokaostoksilla punaisten lappujen etsintä
• Valintojen tekeminen (lapset etusijalle)

- Vanhemmat saattavat karsia omasta syömisestään, jotta lapsille saataisiin tarpeeksi ravintoa.

Kyllä lapsille on aina ruoka saatu, vaan itse aikuisina olemme tekevinämme ruokailun ajan jotain muuta, etteivät lapset huomaisi, ettei isi ja äiti mitään syöneetkään. (42.)

• Ei passiivista, vaan aktiivista strategista toimintaa selviytymisen edistämiseksi (Krok, 2007).

• Kärsimyksen ja onnettomuuden tunteet (näköalattomuus ja menetetty usko huomiseen)
• Epävarmuus ja huolet sekä katkeruus
• Ahdistus
• siitä, ettei pärjää
• ei voi tarjota lapselle, mitä haluaisi
• ei saa tehdä töitä
• Onnellisuus köyhyydestä huolimatta

• Kirjoituksissa nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää.
• Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä.
• Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan.
• Työttömyys koetaan hävettävänä (esim. kaupassa käyminen keskellä päivää).

• Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä
• Häpeälliset ja nöyryyttävät kokemukset liittyen avun saamiseen virallisilta tahoilta, kuten sosiaalitoimistoista.
• Kirjoittajat joutuvat vakuuttelemaan itselleen, että esim. toimeentulotuki on tehty sellaisia vaikeita taloudellisia tilanteita varten, joissa he ovat.
• Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia – eristäytyminen
• Lasten kokema häpeä

• Ylpeys liittyy kiinteästi häpeään.

- Ei voi asioida sosiaalitoimistossa tai ainakaan ruokapankissa häpeän takia

- Ruokapankissa asioiminen vie ylpeyden

• Myös köyhyys sinällään voi kirjoittajien mukaan viedä ylpeyden.
• Ylpeys lapsista
• Ylpeys terveistä elämäntavoista

• Vihaa tunnetaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai siitä, että koetaan, että saadaan vähemmän kuin ansaitaan.
• Järjestelmää, päättäjiä tai virkamiehiä kohtaan (stt:n epäoikeudenmukainen ttt-päätös)
• Kehotetaan toimimaan omien oikeuksien puolesta, eikä nielemään toimintaa pureksimatta
• Tällaista moraalista vihaa ei kuitenkaan esiinny kuin pienessä osassa perheellisten kirjoituksia.

• Tulosten yleistämisessä aineiston ulkopuolelle tulee olla hyvin varovainen; tutkimusjoukko on hyvin valikoitunutta.
• Tinkiminen ravinnosta
• Köyhyyden ja masennuksen yhteys

- yksilölle oikeutettu viha olisi ehkä ”parempi” tunne, mahdollistaisi toiminnan?

• Eristäytyminen
• Häpeän taustalla yksinpärjäämisen eetos

• Toimeentulotuen alikäyttö
• Velkakierre
• Uskomus oikeudenmukaisesta maailmasta (belief in a just world), paha saa ansionsa mukaan ja yrittäminen palkitaan - köyhyys omana vikana
• Köyhyys-jatkumo

- Päivittäinen taistelu esim. ruoan hankinnasta vs. luopuminen kaikesta ”ylimääräisestä”

• Selviytyminen-jatkumo
• Positiivinen asenne ja usko huomiseen köyhyydenkin keskellä ja runsas selviytymiskeinojen repertuaari vs. kirjoittajat, jotka menettäneet elämänhalunsa, eivätkä usko parempaan

• Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin yhteistyöfoorumi kaikille köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille (www.eapn-fin.org )
• Perustettu lokakuussa 1994
• Suomen verkoston jäsenenä 33 yhteisöä / järjestöä
• European Anti Poverty Networkin jäsen (www.eapn.org)
• Verkoston tavoitteena on toimia köyhyyttä ja syrjäytymistä vastustavien tahojen yhteistyöelimenä
• Verkosto toimii köyhyydessä elävien, syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhassa olevien kansalaisten aseman parantamiseksi, sosiaalisten oikeuksien ja perusturvan toteutumiseksi ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi

Mitä voidaan tehdä lapsiköyhyyden vähentämiseksi?

• Toimenpide-ehdotukset (yhteensä 43)
• Taustaa lapsiperheiden köyhyydestä
• Raportti sisältää otteita kirjeistä, joita ovat kirjoittaneet perheet, joissa on pitkäaikaissairautta ja/tai vammaisuutta
• Raportti löytyy EAPN-Fin:n www-sivuilta: http://www.eapn-fin.org/

• Lapsiköyhyysraportin toimenpide-ehdotukset (43 kpl) ovat konkreettisia keinoja lapsiköyhyysasteen vähentämiseksi.
• Lapsiperheiden toimeentuloa olisi parannettava yleisesti ja perhepoliittisten tulonsiirtojen ostovoima tulisi turvata
• Erityistä huomiota tulisi kiinnittää syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja lapsiperheiden tilanteen korjaamiseen
• Toimenpiteiden käyttäminen riippuu poliittisesta tahdosta ja rajallisten resurssien jakamisesta
• Lapsiperheiden köyhyyden seuraukset: -> kuinka pitkälle yhteiskunta on valmis katsomaan?

Keinoja on mutta löytyykö tahtoa?

• 1. esimerkki: SATA-komitea: sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa arvioidaan:
• Verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki), ja työttömyysturva uudistaminen
• Tavoitteena yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää
• Selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut
• Varmistetaan, että sosiaaliturvan rahoitus on pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla
• Ensimmäiset esitykset syyskaudella 2008, työ valmiiksi 2009 loppuun mennessä?

Käytetäänkö keinoja lapsiköyhyyden kasvun hillitsemiseksi?

• 2. esimerkki: Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011 (luonnos 4.3.2008, STM)
• Köyhyys ja etenkin lapsiköyhyys on nostettu keskeiseen asemaan MUTTA ainoa toimenpideohjelman köyhyyden vähentämistoimenpide kuuluu:

”Kela arvioi vastuullaan olevat sosiaaliturvaetuudet terveyserojen kannalta ja tekee lainvalmistelijoille esitykset tarpeellisista muutoksista.”

• Missä ovat todelliset toimenpiteet tai toimenpide-ehdotukset? Mitä tarkoittaa ”poliittisesti mahdollinen”?

”Jos köyhyys ei ole aiheutunut luonnonlaeista, vaan johtuu meidän instituutioistamme, on syntimme suuri.”

"If the misery of the poor be caused not by the laws of nature, but by our institutions, great is our sin.”

– Charles Darwin, The Voyage of the Beagle (1839), Chapter XXI