ilmastotoiminta n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Ilmastotoiminta PowerPoint Presentation
Download Presentation
Ilmastotoiminta

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 44

Ilmastotoiminta - PowerPoint PPT Presentation


  • 65 Views
  • Uploaded on

Ilmastotoiminta. Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius. Esityksen sisältö. Kansainvälinen tilanne Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan EU:n ilmasto- ja energiapaketti

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Ilmastotoiminta' - neola


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
ilmastotoiminta

Ilmastotoiminta

Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008

Ilmastovastaava Leo Stranius

esityksen sis lt
Esityksen sisältö
  • Kansainvälinen tilanne
    • Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC
    • Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan
    • EU:n ilmasto- ja energiapaketti
  • Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka
    • Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
    • Tulevaisuusselonteko
    • Liikennepoliittinen selonteko
    • Ydinvoima, Vuotos, turve..
  • Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2008 painopistealueet energia- ja ilmastotoiminnassa
kansainv linen tilanne
Kansainvälinen tilanne
  • Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC
  • Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan
  • EU:n ilmasto- ja energiapaketti
ipcc n nelj s arviontiraportti
IPCC:n neljäs arviontiraportti

Ilmastoherkkyyttä kuvaava taulukko (TS.5) osoittaa, että lämpötilan rajoittaminen alle kahden asteen edellyttää ilmakehän kasvihuonekaasu-pitoisuuden pitämistä alle 450 ppm (parts per million).

ipcc n nelj s arviointiraportti
IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.
  • Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
  • Globaalien päästövähennysten oltava vähintään:- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

balin ilmastokokous
Balin ilmastokokous
  • Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
  • Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020
  • Lisäksi neuvottelupaketissa mukana
    • Teknologian siirto
    • Metsäkadon hillitseminen
    • Sopeutumisrahasto
komission ilmasto ja energiapaketti 23 1 2008
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
  • Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):
    • Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta
    • Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta
      • Suomen osuus: -16%
  • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta
    • Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä
  • Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä
  • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
eurooppa neuvosto 14 3 2008
Eurooppa-neuvosto 14.3.2008
  • Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen.
  • Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa.
  • Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.
  • Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.
lis tietoja
Lisätietoja

IPCC:

http://www.ipcc.ch/

Päästötilastot (World Resources Institute)

http://cait.wri.org/

YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/

YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.int

Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

www.ilmasto.org

slide15

Vuoden 2020 khk-tavoitteet verrattuna BKT/capitaan

BKT/capita 2005 (1000 eur)

Vähennys verrattuna v. 2005 (%)

suomen ilmasto ja energiapolitiikka1
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka
  • Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
  • Tulevaisuusselonteko
  • Liikennepoliittinen selonteko
  • Ydinvoima, Vuotos, turve...
liikennepoliittinen selonteko
Liikennepoliittinen selonteko
  • Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
  • Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
  • Auto- ja ajoneuvoverouudistus
  • Vähän liikennöityjen junanratojen henkilöliikenteen kannattavuuden parantaminen
  • Liikennebiokaasun jakeluverkoston edistäminen
  • Meluntorjuntaan kiinnitettävä huomiota ennen uusien väylien rakentamista
  • Kevyen liikenteen strategia kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi
  • Lentoliikennettä ei tule tukea
  • Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä
joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
  • Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero
  • Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi.
    • Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica).
  • Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä
  • Kattonopeuksien asettamiskokeilut
  • Autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan.
  • Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus.
    • Minkään Eurooppalaisen metropolin menestys ei perustu siihen, että siellä voi liikkua helposti henkilöautolla.
auto ja ajoneuvoverouudistus
Auto- ja ajoneuvoverouudistus
  • Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa.
  • Sinänsä myönteinen tavoite ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan ja CO2-päästöjen lisääntymiseen.
  • Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi:
    • Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero. Polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra.
    • Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km.
    • Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi.
    • Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus.
teesit ydinvoimakeskusteluun
Teesit ydinvoimakeskusteluun
  • TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos
  • TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat
  • TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat
  • TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen
  • TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta
  • TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3
teesi 1 ydinvoima ja ilmastonmuutos
TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos
  • Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
    • Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana.
    • Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.
teesi 2 ydinvoima ja uusiutuvat
TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat
  • Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen
    • Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön.
  • EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.
teesi 3 uraanikaivosten ongelmat
TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat
  • Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta.
  • Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle.
  • Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia.
  • Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.
  • OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella
teesi 4 ydinaseiden levi minen
TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen
  • Ydinvoima levittää ydinaseita
  • On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen.
  • Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.
teesi 5 ydinj tekysymys ratkaisematta
TEESI 5:Ydinjätekysymys ratkaisematta
  • Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta.
    • Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.
    • Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta.
    • Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä.
  • Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.
teesi 6 onneton olkiluoto 3 1 2
TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2)
  • Kustannukset karanneet käsistä
    • 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa
  • Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta
    • Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7 vuotta.
  • Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen
    • Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.
teesi 6 onneton olkiluoto 3 2 2
TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2)
  • Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
    • Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001) päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa.
    • Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.
  • Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty.
    • Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.
vesivoima
Vesivoima
  • EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä.
  • Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.
    • Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. Altaita vastaava määrä säätövoimaa voidaan saada biokaasulla.
    • Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.
  • Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin.
  • Allasvesivoima ei ole koskaan puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.
turpeen energiank ytt on lopetettava vuoteen 2020 menness
Turpeen energiankäyttö on lopetettava vuoteen 2020 mennessä
  • Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
  • SLL esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti.
  • Turpeen käytöstä luopuminen
    • Lauhdesähkö (7 TWh) korvataan korvataan tuulivoimalla, ehkä osin maakaasulla.
    • Muu käyttö (18 TWh) (esim. kaukolämmön ja teollisuuden vastapaine) korvataan metsätähteillä ja osin ruokohelvellä.
    • Avatut turvekentät käytetään loppuun - turvetta voidaan jättää näin noin 5 TWh (vastaa Ruotsin tasoa)
  • Turpeen ja hiilen käytölle ei tule myöntää enää rakennuslupia.
  • Perustelut:
    • Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja.
    • Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä.
    • Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.
    • Jos turpeen käyttöä jatketaan, muilla sektoreilla (liikenne, teollisuus..), tulee tehdä voimakkaampia toimia.
ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 1 2
Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (1/2)
  • Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyöhön osallistuminen sekä tulevaisuuspoliittiseen selontekoon vaikuttaminen
  • Energiasäästön ja energiatehokkuuden parantaminen
  • Vaikuttaminen Suomen tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä
  • Energiaverotukseen vaikuttaminen
  • Syöttötariffien (takuuhintajärjestelmä) voimaansaattaminen
ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 2 2
Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (2/2)
  • Liikenteen päästöjen vähentäminen
  • Raide- ja muun joukkoliikenteen ja biopolttoaineiden käytön edistäminen sekä uusien näkökulmien esiintuonti
  • Turpeen energiakäytöstä luopuminen
  • Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla
  • Ydinvoiman ongelmista ja paremmista vaihtoehdoista tiedottaminen
hanke ilmasto oikeudenmukaisuuskiertue
Hanke: Ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue
  • Ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue kolmessa yliopistossa (Tampere, Helsinki, Jyväskylä)
    • Tarkoituksena järjestää yhden-kahden päivän pituisen intensiiviseminaarikurssin ilmastopolitiikasta.
hanke eu n ilmasto ja energiapolitiikan kipupisteit maatalous ruoka ja turve
Hanke: EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kipupisteitä - maatalous, ruoka ja turve
  • Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kehittää uusia ideoita EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä tiedottaa aiheesta niin laajalle yleisölle kuin alan asiantuntijoillekin.
  • Ruokakeskustelua käydään yleisöseminaarin, laajalevikkisen lehden sekä verkkosivujen avulla.
    • Seminaaria varten tehdään aihetta käsittelevä juliste.
    • Voima-lehden välissä julkaistaan noin 16-sivuinen tabloid-lehti, joka esittelee napakasti ja raikkaasti EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita maatalouden ja ruuan näkökulmasta.
    • Verkkosivuille kootaan seminaari- ja tiedotusmateriaali, tiedotuslehti sekä muutoksen askeleet ja teesit visuaalisessa muodossa.
    • Teesit voidaan myös videokuvata henkilöiden kautta ja julkaista YouTube -palvelussa.
    • Teemasta tiedotetaan laajasti koko projektin ajan tiedotusvälineiden kautta.
veteraanien ilmastohaastekampanja 1 4
Veteraanien ilmastohaastekampanja (1/4)
  • Vuoden 2008 ilmasto-ohjelmaan kuuluvana osana SLL toteuttaa tänä vuonna kampanjan, jonka teemana on:
  • Pelasta ilmasto – pelastat luonnon:
    • LUOVU TURHASTA KULUTUKSESTA!
haastekampanja 2 4
Haastekampanja (2/4)
  • Kampanjan haastajina ovat neljä emeritusprofessoria: Anto Leikola, Jaakko Paasivirta, Mirja Salkinoja-Salonen ja Veikko Huhta.
  • Lähtölaukaus 25.6. Evolla
    • Luonto-Liiton vuonna 1958 järjestämän nuorison kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön (IYF) kansainvälisen pääleirin 50-vuotis-muistelutilaisuus
  • Haastajat yhdessä muiden leiriläisten kanssa haastavat kaikki oman aikansa luontoliittolaiset, joista nyt oletettavasti useimmat ovat SLL:n jäseniä, luopumaan yhdestä etelänmatkasta, ja antamaan näin säästämänsä summan, 500-1000€, liiton hyväksymään avustuskohteeseen.
  • Kysymyksessä on kiertävä haaste; haasteeseen vastannut voi haastaa edelleen haluamansa henkilöt.
haastekampanjan lahjoituskohteet 3 4
Haastekampanjan lahjoituskohteet (3/4)
  • Ikimetsän ystävät ry
  • Saimaannorppa
  • Soiden ennallistus
  • Kansainvälinen kohde (ehdotukset):
    • Mali. Puuta säästäviä liesiä Sikasson lääniin. Oppia naisille energiatehokkaampien liesien valmistamisesta paikallisista materiaaleista, niiden käytöstä ja merkityksestä.
    • Intia. Mangrove-istutuksia Tamil Nadussa.
kentt kampanja 4 4
Kenttäkampanja (4/4)
  • Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla
  • Liittohallitus haastaa piirit ja paikallisyhdistykset
  • Kampanja koostuu paikallisista tempausluonteisista tapahtumista, jotka yritetään saattaa julkisuuteen tiedotusvälineiden kautta mahdollisimman tehokkaasti
  • Tempausten aiheet ovat paikallisella tasolla vapaasti päätettävissä
  • Paikallisella tasolla voidaan ottaa mukaan yhteistyökumppaneita mahdollisuuksien mukaan
  • Luonto-Liitto piireineen pyritään saamaan mukaan yhteistyöhön
lis tietoja1
Lisätietoja
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit
  • Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a
  • Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf
  • Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050
  • Ilmastonmuutoksesta ja kehityskysymyksistä: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/Ilmastonmuutos%20ja%20kehitys/index_html
slide44

KIITOS!

Leo Stranius

leo.stranius@sll.fi

Puh. 040-754 7371