Professori mikko h rm inhimillinen ty osaamiskeskus ty terveyslaitos
Download
1 / 25

Professori Mikko Härmä Inhimillinen työ - osaamiskeskus Työterveyslaitos - PowerPoint PPT Presentation


  • 114 Views
  • Uploaded on

Vuorotyö – mikä on terveellistä?. Professori Mikko Härmä Inhimillinen työ - osaamiskeskus Työterveyslaitos. Vuorotyön terveyshaitat (verrattuna päivätyöhön) . Riski Näyttö unettomuus ja univaje 1-2 korkea sepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkea rintasyöpä 1.3 -1.6 korkea

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Professori Mikko Härmä Inhimillinen työ - osaamiskeskus Työterveyslaitos' - moya


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Professori mikko h rm inhimillinen ty osaamiskeskus ty terveyslaitos

Vuorotyö

– mikä on terveellistä?

Professori Mikko Härmä

Inhimillinen työ - osaamiskeskus

Työterveyslaitos


Vuoroty n terveyshaitat verrattuna p iv ty h n
Vuorotyön terveyshaitat(verrattuna päivätyöhön)

Riski Näyttö

unettomuus ja univaje 1-2 korkea

sepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkea

rintasyöpä 1.3 -1.6 korkea

vatsakatarri 1-2 kohtalainen

metabolinen syndrooma 1.6 -1.7 kohtalainen

lihavuus 1-2 kohtalainen

kuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainen

lievät työtapaturmat 1.2 kohtalainen

raskauden keskeytyminen <2 kohtalainen

tyypin II diabetes ? kohtalainen

aivoveritulppa ? matala

mielenterveyden häiriöt, reuma ? matala

Mikko Härmä /


Vuoroty n vaikutukset uni valvetilaan
Vuorotyön vaikutukset uni-valvetilaan

Yövuoro - päivällä nukuttaessa vaikeudet ylläpitää unen jatkuvuutta

- unen pituuden lyheneminen keskimäärin 2 tunnilla

- väsymys

Aamuvuoro - vaikeudet nukahtaa riittävän aikaisin

- vaikeudet herätä

- unen pituuden lyheneminen keskimäärin 2 tunnilla - väsymys

Mikko Härmä /


Unen säätely

Mikko Härmä





Vuorokausirytmin jakso on keskimäärin24,2 tuntia

Mikko Härmä /


Yötyöhön sopeutuminenKirjelajittelijat, n=20

Härmä ym. 1994

Mikko Härmä /


Peräkkäisiin yövuoroihin sopeutuminen hidastuu ikääntyessä

nuoret

ikäänt.

ikääntyneet

ikäänt.

nuoret

ikääntyneet

Härmä ym. 1994

Mikko Härmä /


Vaiheviive lisää väsymystä aamuvuoroissa ikääntyessä

Mikko Härmä /


Fysiologinen vuoroty h n sopeutuminen
Fysiologinen vuorotyöhön sopeutuminen ikääntyessä

  • elimistön vuorokausirytmi on eristysolosuhteissa keskimäärin 24,5 tuntia: viivästäminen on helpompaan kuin aikaistaminen

  • yövuoroihin sopeutuminen tapahtuu vaiheviiveen avulla

  • yksilölliset erot suuria: noin kolmasosa viivästää rytmiä merkittävästi, muilla ei merkittäviä muutoksia tahdistumisessa

  • aamuvalo estää käytännössä yötyöhön sopeutumisen

  • => tulee pyrkiä vuorojärjestelmiin, joissa vaiheviivettä muodostuu mahdollisimman vähän

    = nopeasti eteenpäin kiertävät vuorojärjestelmät

Mikko Härmä /


Miten palautumista vuoroty ss voidaan edist
Miten palautumista vuorotyössä voidaan edistää? ikääntyessä

1. peräkkäisiä yövuoroja kolmivuorotyössä mahdollisimman vähän (1-2 kpl)

2. työvuorojen välit tulisivat olla riittävän pitkiä(väh. 10-12 tuntia)

(1 + 2 = ns. nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä)

3. työvuorot eivät saisi olla liian pitkiä (ei yleensä yli 10 tuntia)

4. vuorolistan tulee olla mahdollisimman säännöllinen

5. vapaajaksojen tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä

Työterveyslaitos/mh


Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä

Noe

Usein tai jatkuvasti

Harvoin tai ei koskaan

AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - -

Härmä ym. 2006

Työterveyslaitos/mh


Univajeen v ltt minen vuorosuunnittelussa
Univajeen välttäminen vuorosuunnittelussa vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä

  • Säännöllinen, katkeamaton kolmivuorojärjestelmä

  • aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin

  • kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata

  • vuorojen kiertosuunta myötäpäivään

  • Epäsäännöllinen vuorojärjestelmä (jaksotyö)

  • - aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin

  • - kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata

  • (esim. ilta-aamu –yhdistelmiä tulisi välttää)

  • Säännöllinen 12-tunnin kaksivuorojärjestelmä

  • vaihtoehto toimimattomalle 8-tunnin kolmivuorojärjestelmälle

  • käyttöä harkittava tapauskohtaisesti

  • Säännöllinen yötyö

  • - vaihtoehto silloin, kun tekijät ovat vapaaehtoisia ja soveltuvia

  • Pitkät työajat

  • - ≥ 16 t/päivä ja ≥ 55 tuntia/viikko aiheuttavat selvästi univajeen kasautumista ja väsymystä

Työterveyslaitos/mh


S nn llisyys ty vuoroluettelo ennen
Säännöllisyys vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä: työvuoroluettelo ennen...

... ja jälkeen ergonomisen vuorosuunnittelun

D=aamuvuoro, A=iltavuoro, N=yövuoro, tyhjäruutu=vapaapäivä

ilta-aamu-siirtymät punaisella, ykkösvapaat oranssilla

Työterveyslaitos/mh


Vaikutusmahdollisuudet ty aikoihin liittyv t sairaspoissaoloihin kunta alalla ty terveyslaitos 2004
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla (Työterveyslaitos 2004)

  • Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004)

  • Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset

  • Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ja edistävät sairaslomalta työhön paluuta (Vahtera ym. 2010)

Mikko Härmä /


Ty aika autonomia hankkeen vaikutukset hyvinvointiin hoitoty n 255

Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255

Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005):

%

Mikko Härmä /


Vuoroty mik on terveellist
Vuorotyö – mikä on terveellistä? itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

Mitä itse voi tehdä?

Mikko Härmä


Unihygienian merkitys korostuu vuoroty ss
Unihygienian merkitys korostuu vuorotyössä itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

  • elämäntapa

    • kofeiinin, nikotiinin, alkoholin, raskaan ruuan, runsaan juomisen, raskaan liikunnan ja virkistävän/stressaavan tekemisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa

    • stressin purkuhetki ennen nukkumaanmenoa

  • nukkumisympäristö

    • meluttomuus, pimeys, viileys, vuode

  • Työterveyslaitos/mh


    Jaksaminen vuoroty ss uni valverytmi
    Jaksaminen vuorotyössä: uni-valverytmi itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

    • nokoset mahd. lähellä ennen 1. yövuoroa (mikäli pystyy nukahtamaan)

    • yövuorojen välissä

      • päiväunen pidentäminen

      • päiväunen viivästäminen tai nukkuminen kahdessa jaksossa (hidas vuorokierto)

    • viimeisen yövuoron jälkeen

      • rajoitettu päiväuni (n. 3 h)

    • suunnitellut nokoset yövuorossa

      • 30 min nokostauko vaikuttaa

    • aikainen aamutyö

      • heräämisajan varhaistaminen viim. vuorokautta ennen aamuvuoroa

      • jatkuva aamutyö: hyvin säännöllinen unirytmi + kirkas aamuvalo

      • nokoset aamuvuoron jälkeen

    Mikko Härmä


    Nokoset yötyössä itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

    Mikko Härmä


    Vireyden ylläpito univajeessa / yöllä itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

    - nokoset, kofeiini, työn virikkeisyys

    % havaintolipsahduksia

    ei nokosia

    30 tai 50 min

    nokoset klo 01 tai 04

    Yövuoron alussa tai lopussa otetun 30 tai 50 min nokostauon

    vaikutus valppauteen yövuoron lopussa.

    Sallinen et al., Journal of Sleep Research, 1998, 7, 240-247

    Mikko Härmä


    Nokostauko on suositeltava tapa v hent univajetta ja v symyst y vuorossa
    Nokostauko on suositeltava tapa vähentää univajetta ja väsymystä yövuorossa

    Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon voimalaitoksessa

    on otettu käyttöön valvomolepo.

    %

    %

    Kuva 3. Valvomolevon (30 min) koetut vaikutukset vireyteen, toimintakykyyn,

    ajamiseen ja päivällä nukkumiseen yövuorojen yhteydessä. N=34.

    Mikko Härmä


    Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta

    www.ttl.fi

    Työterveyslaitos/mh


    ad