Download
1 / 18
E N D
Erilaiset tilastot ja selvitykset osoittavat, että syrjäytyneitä tai syrjäytymisriskissä olevia lapsia ja nuoria on Imatralla enemmän kuin Suomen kaupungeissa keskimäärin. Imatran kaupunki käytti rahaa lasten ja perheiden ongelmien hoitoon paljon ja kustannukset kasvavat vuosi vuodelta. Tästä mittavasta panostuksesta huolimatta lasten ja perheiden hyvinvointi ei lisääntynyt, sillä kustannuksilla yritettiin korjata ongelmia.
Ratkaisuksi imatralaisten lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja häiriöpalvelumenojenkustannusten hallitsemiseksi käynnistetään Imatralla hyvinvointineuvolatoiminta keväällä 2009. Hyvinvointineuvola on toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta. Perheen ongelmiin pyritään antamaan apua mahdollisimman varhain. Toiminnan tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaa perheiden ongelmia konkreettisen, ensisijaisesti perheiden kotona toteutettavan tuen keinoin. Tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen tunnistaminen ja auttaminen sekä lasten ja perheiden palvelujen ja tukitoimien kokonaiskustannusten alentaminen vähentämällä häiriöpalvelumenojen kustannuksia. Oikein suunnatun ja oikeaan aikaan järjestetyn tuen avulla voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä.
Hyvinvointineuvolan toiminnan suunnittelua oli tehty jo muutaman vuoden ajan ennen toiminnan päätöstä toiminnan aloittamisesta Suunnittelutyöryhmässä oli jäseniä eri toimialoilta Hyvinvointineuvola toiminta alkoi 14.4.2009
Imatran hyvinvointineuvolapalvelulla tarkoitetaan sekä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, että neuvolan perhetyöntekijöiden palveluja. Tavoitteena on asiakasperheiden hyvinvoinnin edistäminen
Neuvolatyön periaatteita ovat asiakas- ja perhekeskeisyys, tasavertaisuus ja voimavaralähtöisyys. Toimintaa ohjaavat valtakunnalliset asetukset.
Imatralla neuvolatoiminta on järjestetty väestövastuisesti niin, että kukin terveydenhoitaja vastaa sekä äitiys- ja lastenneuvolapalveluista. Neuvolan terveydenhoitajat työskentelevät tiimissä perhetyöntekijöiden kanssa
Hyvinvointineuvolassa on 6 terveydenhoitajaa ja 6 perhetyöntekijää( 2 sosionomi AMK,2 sosiaalikasvattaja ja 2 psykiatriaan suuntautunutta sairaanhoitajaa). Terveydenhoitajat tekevä lähes kokopäiväisesti äitiys- ja lastenneuvolaa. Imatralla on 2 neuvolaa.
Toiminta Perustaso, kaikille äitiysneuvolan asiakkaille ja neuvolaikäisten lasten perheille. Perhetyöntekijä on äitiysneuvola vastaanotolla mukana 3-4. neuvolakäynnillä. Tällä käynnillä sovitaan perhetyöntekijän kotikäynti rv 22-26.
perhetyöntekijän kotikäynti kun lapsi on n 2 kk ikäinen. kotikäynti kun lapsi on n 18 kk ikäinen. vuoden 2011 alusta kotikäynti niille 4-vuotiaille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten laajaan hyvinvointitarkastukseen osallistuu varhaiskasvatus perheen laaja hyvinvointitarkastus toteutuu neuvola-asetuksen mukaisesti
Työssä käytettävät mittarit Kaikki perheet: Voimavarakartoitus (lasta odottavan perheen, vauvaperheen ja pikkulapsiperheen sekä perhenavigaattori) Väkivallan seula äidille AUDIT, 10 kysymystä alkoholista mol. vanhemmille EPDS, synnytyksen jälkeinen masennus äidille
Perhetyö Perhetyö aloitetaan, jos työntekijälle, perheelle tai jollakin muulla syntyy jokin huoli. Perhetyö periaatteena on varhainen puuttuminen ja varhainen tuki. Perhetyötä toteutetaan suunnitelman mukaisesti perheen omia voimavaroja tukien, suunnitelmaa tarkistetaan välillä.
Perhetyön aloituksen syitä perheessä päihdeongelma äidin / isän mieliala varhaisen vuorovaikutuksen pulmat arjen sujumisessa ongelmia parisuhteessa ongelmia perheen jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa pulmia vanhemmuuden stressi elämän laatu jne
Matalan kynnyksen konsultaatio perhetyöntekijällä on mahdollisuus konsultoida perheen asioista perheen luvalla muita asiantuntijoita säännölliset asiantuntijatiimin palaverit, joissa käsitellään perheen luvalla nimellä asioita asioita voidaan myös käsitellä nimettöminä, jos tarvitaan ohjausta työn etenemiseen perheneuvola, päihdeklinikka, psykiatrinen akuuttityöryhmä, mielenterveyskeskus, lastensuojelu, lääkäri, varhaiskasvatus ym.
Hyvinvointineuvolan toimintaan liittyvien arviointimenetelmien suunnittelu ja käyttöönotto Työntekijöiden työn oikea kohdentaminen Toiminnan jatkuva kehittäminen Toiminnan seuranta ja arviointi Vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla häiriöpalvelumenojen kehitystä Perheiden subjektiivinen kokemus omien voimavarojensa vahvistumisesta on merkittävä vaikutus
Osavuosikatsauksiin ja tilinpäätökseen kerättäviä tilastoja Perhetyön asiakasperheiden lukumäärä Perustyön peittävyys verrattuna kohderyhmään Perhetyön aloituksen syy (tässä aloitetaan ICPC-2 luokituksen käyttö) Hyvinvointineuvolapalvelujen ulkopuolelle jäävät lapset / perheet Käyntimäärät Häiriöpalvelumenot
Hyvinvointineuvolatoiminnan aloittamisen jälkeen Imatran kaupungin häiriöpalvelumenojen kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt jopa laskusuuntaan. Hyvinvointineuvolatoiminta on osoittanut uuden ajatusmallin omaksumisen kaupungissa ja sitä kautta Imatralla on voitu kiinnittää huomio kokonaisuuksien hallintaan. Hyvinvointineuvolatoiminnan aloittamisen jälkeen lastensuojelussa alle kolmevuotiaiden lasten osuus on vähentynyt, sekä perheneuvolan jonot ovat poistuneet lähes kokonaan.
