1 / 26

Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin

Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin. M.A.Just & P.A.Carpenter, The intensity dimension of thought pupillometric indices of sentence processing. Canadian Journal of Experimental Psychology 47, 2 (1993), 310-340. Tutkimuksen tarkoitus.

montana
Download Presentation

Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin • M.A.Just & P.A.Carpenter, The intensity dimension of thought pupillometric indices of sentence processing. Canadian Journal of Experimental Psychology 47, 2 (1993), 310-340

  2. Tutkimuksen tarkoitus • Tutkia kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiä kielen ymmärtämisen aikana • Tutkia metodeja intensiteetin kuvaamiseksi • Liittää nämä CC Reader malliin

  3. Taustaa • Monimutkaiset lauseet 1. Vievät enemmän aikaa prosessoida kuin yksinkertaiset ja ne on helpompi ymmärtää väärin 2. Vaativat enemmän kognitiivista intensiteettiä • intensiteetti = mentaalisten resurssien kulutus ja/tai informaation pysyminen aktiivisena työmuistissa

  4. Taustaa • Intensiteettiä ei ole helppo mitata • Muutokset pupillin koossa korreloivat kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin (Kahneman 1973, Ahern & Beatty 1979, Beatty 1982)

  5. Taustaa • Pupilli on herkkä reagoimaan kielenprosessoinnin resurssivaatimuksiin (mm. Ahern 1978, Beatty & Schuroff 1982, Schluroff 1982) - tutkimukset kyseenalaisia • Pupilliresponssi voi olla herkkä yksilöiden välisille taitoeroille (resurssien määrä) (Ahern & Beatty 1979) • Tärkein kuvaaja pupillin laajenemisen peak -arvo, 1200 ms(Ahern & Beatty 1979, Janisse 1977)

  6. Taustaa Uudistuksia pupillometriaan: 1) Pupilliresponssi mitattiin trialin sisällä yhden lauseen lukemisen ja ymmärtämisen aikana - apuna katseenseuranta 3) analysointiin yhdistetään myös lukuaika ja virheiden määrä

  7. Hypoteesit • Lauseita luettaessa ymmärtäminen tapahtuu sana sanalta(Just & Carpenter 1980, 1987, King & Just 1991) => Pupilliresponssi alkaa nousta 1. vaikean verbin aikana, koska sen kohdalla on suurin kuormitus • Pupillin koko nousee suuremmaksi vaikeammissa lauseissa (Ford 1983, Holmes & O’Regan 1981) • Pupillin koko on riippuvainen työmuistin kapasiteetista(King & Just 1991) - kapasiteettia mitattiin Reading Span Test (Daneman & Carpenter 1980)

  8. Koe1 > menetelmät • Lukemisen vaikeutta säädeltiin kahdella kieliopillisesti eritasoisella lauseella • 1) The reporter that the senator attacted admitted the error (objektilause) • 2) The reporter that attacted the senator admitted the error (subjektilause)

  9. Koe 1 > menetelmät The news media like to cover political events extensively The reporter that the senator attacted admitted the error publicly after the hearing The reporter attacted the senator (väärin)

  10. Koe 1 > menetelmät • 60 tehtävää, joista 36 koetehtävää, 24 muita tehtäviä • kaikki koelauseet 12-17 merkkiä pitkiä • koehenkilöinä 40 opiskelijaa, lukutaidoiltaan erilaisia (5 hylättiin) • Iscan Model RK-426 + DEC VAXstation 3200

  11. Koe 1 > menetelmät • Lauseet jaettiin alueisiin analysointia varten The (reporter that the senator) (attacted) (admitted)(the error) (publicly after) the hearing The (reporter that attacted the) (senator) (admitted) (the error) (publicly after) the hearing 1 2 3 4 5

  12. Koe 1 > menetelmät • Pupillidatan mittauskohta määriteltiin katseenseurannan avulla • Laskettiin maksimiarvot verbin kohdalta (kohta 3), verrattiin baselineen: minimi aiheeseen johdattelevan lauseen keskeltä • Lukuajat ja virheet • Dataa filtteröitiin digitaalisesti

  13. Koe 1 > tulokset • Vaikeampia lauseita luettaessa suurempi muutos pupillin halkaisijassa • Lukutaidoilla ei merkittäviä eroja • pupilliresponssin aaltokuvio ja maksimiarvo n. 1200 ms kohdalla

  14. Koe 1 > tulokset • Vaikeimmassa lauseissa tehtiin enemmän virheitä • virheitä tekivät vähiten taitavimmat lukija • Vaikeimmassa lauseissa kokonaislukuaika oli pidempi • Katse pysyi pisimpään vaikeimman sanan kohdalla (kohta 2)

  15. Koe 1 > päätelmät • Pupilliresponssi on sensitiivinen vaikeustasolle kielen ymmärtämisessä • Pupilliresponssi on vähemmän sensitiivinen yksilöiden taitojen välisille eroille kuin virheiden määrä

  16. Koe 2 > menetelmät • Tutkimuksen kohteena erilaiset kieliopillisesti eri vaikeustasoiset lauseet • Lisäksi mukana järjellinen/järjetön tekijä • Lauseiden uskottavuutta/järjellisyyttä arvioitiin • 36 koehenkilöä, eritasoisia lukutaidoiltaan

  17. Koe 2 > menetelmät 1 The confused police didn’t know which leader the rioters followed noisily down the street after the meeting 2 The confused police didn’t know whether the rioters followed the leader noisily down the street after the meeting 3 The confused police didn’t know which leader the blanketfollowed noisily down the street after the meeting 4 The confused police didn’t know whether the rioters followed the blanketnoisily down the street after the meeting

  18. Koe 2 > hypoteesit • Followed kohdalla odotetaan suurimpia pupilliresponsseja (Garnsey, Tanenhaus & Chapman 1989) • Vaikeammassa lauseessa isompi pupilliresponssi kuin helpommassa (1,2) • Järjettömässä suurempi pupilliresponssi kuin järjellisessä (1,3 ja 2,4)

  19. Koe 2 > menetelmät • 4 eri lausetta, 2 faktoria (vaikeus, järjellisyys) • Jokaisesta lausetyypistä 32 erilaista -jaettiin 4 eri listaan jokaisessa 8 lausetta/lausetyyppi + 32 muuta lausetta • Kunkin lauseen kohdalla piti valita uskottava/ei uskottava

  20. Koe 2 > tulokset • Lauseet jaettiin analysointi varten kahteen osaan (ennen followed verbiä jako) • Baseline: minimi lauseen ensimmäisen osan keskeltä • pupillidata kerättiin rivin päätyttyä tai 3 s jälkeen

  21. Koe 2 > tulokset • Pupillin koon muutos suurempi vaikeammassa lausetyypissä • Pupillin koon muutos suurempi järjettömässä kuin järjellisessä • Yhteyksiä järjellisyys ja lausetyyppi mutta ei merkitsevää yhteisvaikutusta • Lukutaidoilla ei merkitystä

  22. Koe 2 > tulokset • Eri vaikeustasoissa lauseissa yhtä paljon virheitä • Järjettömissä enemmän virheitä kuin järjellisissä • Lukutaidon mukaan eroja • Järjettömiä luettiin kauemmin kuin järjellisiä

  23. Koe 2 > päätelmät • Lausetyypin vaikeustasoa ja järjellisyyttä varioidessa molemmissa pupilli reagoi vaativampaan suuremmin

  24. Päätelmiä • Lauseet, joissa on monimutkaiset kielelliset rakenteet ja kognitiiviset prosessit, aiheuttavat suurempia pupilliresponsseja kuin yksinkertaiset • Pupillin koon muutosta pidetään epäsuorana osoituksena ajattelun intensiteetistä • Intensiteetin käsitettä katsotaan tarpeelliseksi selittää mallin avulla

  25. CC Reader • Capasity Constrained Reader -malli (Thibadeau, Just Carpenter 1982) • Jäsentää lauserakenteita ’lukiessaan’ lausetta vasemmalta oikealle - tekee roolijakoja ja semanttisia tulkintoja sana sanalta ihmistä matkien - prosessointikierroksia lasketaan • simulointi on samansuuntainen kuin katseajat

  26. Omia päätelmiä • Tutkimukselle oli tarvetta - hyvät parannukset aiempiin • Tulosten eteen nähtiin tarpeettomasti vaivaa • Mallin merkitys jäi epäselväksi

More Related