1 / 43

Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue

Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue. Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen, Sami Kurki 21.3.2010. Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki. edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita

moesha
Download Presentation

Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen, Sami Kurki 21.3.2010 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

  2. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiSeinäjoki • edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita • tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö • luonnonvarat, elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta, yrittäjyys, luomu ja osuustoiminta • yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella • työntekijöitä noin 80

  3. Tausta • Tehdä perusselvitys niistä metsästyksen kaupallisista toimintamalleista, joita on tällä hetkellä käytössä valtion mailla. • kuvaustaloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta: pienriista, hirvi ja karhu • Väestökehityksen vaikutus paikalliseen metsästyspaineeseen • yhdistämällä kunnittaiset ennusteet metsästäjärekisterin tietoihin • Aluetaloudellisia vaikutuksia • REGFIN –malli

  4. Aineisto • Yrittäjäkysely • postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle • muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut • n=33 kpl • Tutkimusta tukeva muu aineisto: • referenssiryhmä • NorthHunt • metsästysmatkailun sosiaalisen kestävyyden tutkimus • taloudellinen merkitys • Haastattelut metsästyksen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa: • 34 haastattelua, 39 haastateltua • metsästysmatkailuun liittyviä muita keskusteluja 18 kpl ja 99 henkeä • Lupametsästäjäkysely • pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille • n=314 kpl • puhelut 50 kpl

  5. Valtion maiden metsästysmatkailun toimintamallit • Kaupallisen erätalouden toimintamallit • toimijat • markkinointi • asiakkaat • maksut • tuotteet • palveluintensiivisyys • hyödyn jakautuminen • metsästysluvat, jälkimarkkinat

  6. Toimijat Yritykset Seurat Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella ottavat asiakkaita hirvijahtiin myös valtion maille pienriistanmetsästystä myydään seuran yksityismaille • Koko Suomessa on noin 200 metsästys-mahdollisuutta markkinoivaa yritystä: • 8-alueella noin 120 • suurin osa tarjoaa majoitusta metsästäjille • osa on tuotteistanut metsästyksen palveluvalikoimaansa ja tarjoavat mm. opaspalveluita

  7. Markkinointi & Asiakkaat • Markkinointi • suusta suuhun • internet • lehti-ilmoitukset • Asiakkaat • sekä kotimaisia että ulkomaisia

  8. Toimintamallit • Hirvi: 4 toimintamallia • valtion maat ja yksityismaat usein yhdessä • Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa • Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa • Seurat toimivat yksin • asiakkaat otetaan mukaan hirviporukan jahtiin • Yritykset myyvät yksin • asiakkaille haetaan oma alueosoitus ja kaatoluvat • Pienriista: 2 toimintamallia • Asiakkaat ostavat itse luvan Villi Pohjolalta • Yritys hankkii asiakkailleen luvat Villi Pohjolalta • Karhu: 2 toimintamallia • Myydään karhukontaktia • Metsästetään myös hirvijahdin yhteydessä

  9. Hirvi

  10. 100% valtion maalla • teoreettinen 8-alueella • yleisin malli • seura hoitaa itse kaiken • seura ali-hankkii matkailu-palvelut • yrityksellä useitakin seuroja Itse lupaa ei ole kaupallistettu missään mallissa MUTTA lupaa ei saa ilman palvelua eli hirvenmetsästys on tuotteistettu niin, että metsästysmahdollisuus on kytketty palveluun.

  11. Hirvenmetsästysmahdollisuuden mahdolliset hintakomponentit poislukien matkailulliset kulut kuten sauna ja matkat. Majoitus saattaa joissain tapauksissa sisältyä hintaan.

  12. Tuote: hirvi - sosiaalinen kestävyys seuran kanssa yhteistyössä yritys toimii yksin Sosiaalisesti kestämätöntä vapaan metsästysoikeuden alueella yritys kilpailisi sekä paikallisten metsästäjien että ulkopuolisten, omatoimisten seurueiden kanssa samoista alueista ja luvista Malli on käytössä 8-alueen ulkopuolella • Ei nähdä tuomittavana koska seurat käyttävät rahat yhteiseen toimintaan • Lihat jäävät seuralle • Asiakkaan kaatama hirvi tulee seuran ”kiintiöstä” • Hirveä pidetään pyyntiluvan saamisen jälkeen seuran hirvenä • Hirven ”pystyyn” myyntiä pidetään jälleenmyyntinä • Asiakas on seurueen mukana eikä omin päin

  13. Kaupallisen hirvenmetsästyksen ongelmakohdat • Ilman hirvilupaa jääviä seurueita toistaiseksi vähän, mutta paineen koettiin olevan kasvussa • ulkopuolisia seurueita ei ole kuultu tässä selvityksessä • tämä ryhmä todennäköisesti vastustaa kaupallisia järjestelyitä • Metsästyksen järjestelyistä vastaavat asiantuntijat ovat ristiriitaisten vaatimusten edessä yrittäessään toteuttaa lain kirjainta ja joustavia järjestelyitä

  14. Missä ongelma: lait ja säädökset

  15. Onko muutostarvetta?

  16. Johtopäätökset hirveä koskien • Kaupallisen toiminnan kieltäminen veisi sen todennäköisesti maan alle: • valtiolta jäisi saamatta 42 euron metsästysoikeusmaksu ja tieto siitä, ketkä hirvimetsillä kulkevat • toiminnan väitettäisiin rajoittuvan yksityismaihin • asiakkaan ja vieraan välisen rajanvedon valvominen olisi mahdotonta • Asiakkaiden kieltäminen seurueissa pakottaisi yritykset hakemaan asiakkailleen omaa hirvenmetsästysaluetta ja kaatolupia • sosiaalisesti kestämätöntä 8-alueella koska tällöin kaupallinen toiminta kilpailee paikallisten kanssa samasta hirvisaaliista ja seurat jäisivät ilman hyötyä! • Asiakasseurueita olisi vaivatonta muodostaa ulkomaisistakin metsästäjistä, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta • paikallisen vastustuksen voidaan odottaa olevan suurta

  17. pienriista

  18. Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus

  19. Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat

  20. Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

  21. Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä: yrittäjäkiintiön salliminen 54,8 % 39,7 % • Nähdään mustavalkoisesti kannatettavana tai vastustettavana asiana • peilaavat aiempaan järjestelmään • peilaavat omiin metsätysmahdollisuuksiinsa • Puolustajat • vetoavat alueen elinkeinomahdollisuuksiin • näkevät järjestelmän helpottavan omia lomasuunnitelmiaan • Vastustajat • katsovat lupien olevan suoraan pois omatoimimetsästäjiltä • pelkäävät mökkihintojen ja metsästyslupien kallistumista • kantoivat huolta riistakantojen kestävyydestä • olettavat ”kaikenmaailman liikkujien” ja ruuhkan lisääntyvän

  22. Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

  23. Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta: ”kytkykauppa” 58,4 % Metsästysmatkailuyrityksillä tulee olla mahdollisuus kytkeä metsästylupa pakettiinsa myös valtion maalla • Ristiriitaisia näkemyksiä: • pakettien tulisi olla halpoja • lupia pitäisi myydä kaikille yrittäjille • lupa mökin kanssa • Palvelee vanhoja ja taidottomia metsästäjiä • On asiakasystävällisempää • Mahdollistaisi suunnittelun • Pelkona: yrittäjien kautta luvat menevät ”rikkaille turisteille”

  24. Miksi kriisiytyy? • Ongelmana Metsähallituslain tulkinta, jonka mukaan viranomaispäätöksiä ei voi siirtää yrityksille • Lupametsästäjät ihmettelevät miksei lakia noudateta, eli luvansaannissa ei katsota onko muuta metsästysmahdollisuutta

  25. Missä ongelma: pienriista

  26. Missä ongelma: lait ja säädökset

  27. paikallisten metsästäjien määrän muutos

  28. Koko 8§ paikallisten metsästäjien määrä

  29. 8§-alueen mies- ja naismetsästäjien osuus väestöstä

  30. Metsästäjämäärän muutos P-Pohjanmaan vapaan metsästysoikeuden kunnissa Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski  muutos -25 %

  31. metsästys-matkailun alue-taloudelliset vaikutuksetesimerkkinä itä-lapin seutukunta

  32. Aineisto ja menetelmät • Lupametsästäjäkysely lupametsästäjien rahankäytöstä • pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille • n=314 kpl (Itä-Lapissa käyneet, n=90) • puhelut 50 kpl • Yrittäjäkysely • postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle • muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut • n=33 kpl • Luotu tyyppiyritykset alhaisen ja korkean jalostustason yrityksille, joita käytetty REGFIN-mallissa esimerkkeinä • Lupamäärät, kesto ja hinnat: Metsähallituksen tietokannat

  33. Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen • Lupametsästäjät (n= 90), kulutus maakunnan alueella/reissu: • Majoitus: 219,96 €/hlö • Kuljetuskustannukset: 140,24 € /hlö • Ruoka- ja vähittäistavarat: 150 €/hlö • Kahvila- ja ravintolapalvelut: 50 €/hlö • Metsästyspalvelut: 60 €/hlö • Muut ohjelmapalvelut: 10€/hlö • Muut ostot ja matkamuistot: 50 €/hlö • Keskimääräinen viipymä 5 pv • Ryhmän koko, ka 3,26 hlö:ä • Keskimääräinen matka metsästysalueelle: 710 km (120-1200 km)

  34. Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen Low kulutus High kulutus Yritykselle maksettu osuus 870 €/reissu (sis. majoitus, ruokailut, maastokuljetukset, metsästys- ja muut ohjelmapalvelut) Kuljetuskustannukset: 84,14 € /hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 30 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 30 €/hlö Viipymä: 3 pv • Yritykselle maksettu osuus 225 €/hlö (sis. majoitus, osuus ruokailuista, yht. 50 €/pv) • Kuljetuskustannukset: 126 € /hlö • Ruoka- ja vähittäistavarat: 67,5 €/hlö • Kahvila- ja ravintolapalvelut: 45 €/hlö • Metsästyspalvelut: 54 €/hlö • Muut ohjelmapalvelut: 9 €/hlö • Muut ostot ja matkamuistot: 45 €/hlö • Viipymä: 4,5 pv

  35. Aluetaloudelliset vaikutukset: suora kulutus • Itä-Lapin seutukunta • 3490 lupametsästäjää ja 12 yritystä (joista 8 matalan jalostusasteen ”low” ja 4 korkean jalostusasteen ”high”) • Lupametsästäjät kuluttivat kohdealueella noin 680 euroa per reissu -> 138 €/pvä • ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat 570 euroa per reissu  127 €/pvä • ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat 1015 euroa per reissu  338 €/pvä

  36. Aluetaloudellisten vaikutusten nykytila (2008): suora, välillinen ja aiheutettu vaikutus • Lupametsästäjät kuluttivat alueella noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, kokonaisvaikutukseksi aluetaloudelle muodostui 4,97 miljoonaa euroa • Lupametsästäjien alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,1 €. • ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 177 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 424 000 euroa • ”Low”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,4 € • ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 169 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 472 000 euroa • ”High”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,8 €. • Laskettu RegFin-mallilla • huomioi suoran vaikutuksen lisäksi kokonaistaloudellisen vaikutuksen

  37. Alustavia johtopäätöksiä • Metsästysmatkailun taloudellinen vaikuttavuus merkittävä jo tällä hetkellä, johtuen lupametsästäjien määrästä • Aluetaloudellisesti ajatellen korkeatasoisten yritysten kautta Itä-Lappiin tuodut eurot kertaantuvat paremmin kuin lupametsästäjien kautta tulleet eurot

  38. NorthHunt • selvittää metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia pohjoisilla syrjäseuduilla • ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys • 2008-2010 • Suomi, Ruotsi, Islanti, Skotlanti ja Kanada • osa Northern Periphery –ohjelmaa (NPP), jonka tavoitteena on syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä luonnon resurssien kestävä käyttö • http://www.north-hunt.org/fi/

  39. Kysymyksiä? • Toimintamallit • hirvi • pienriista • Pienriista, lupajärjestelmä • paikalliset • lupametsästäjät • yritykset • Aluetaloudelliset vaikutukset • Paikallisten metsästäjien määrän muutos • Muuta

  40. Kiitos • Susanna Keskinarkaus • Anne Matilainen • Sami Kurki • Hannu Törmä • Hanna Kasari • http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Julkaisuja18.pdf

More Related