AVAINASIA SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

1. URHEILUN JA KOULUN YHDISTÄMINEN PERUSKOULUSSA Lajin tahtotila, rooli ja kokemuksia so far…Marko Viitanen, nuorisopäällikkö

2. AVAINASIA SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ • Yli 60 seuraatekeejalkapallon ja koulunvälistäyhteistyötä • Ikäryhmittäisessä tarkastelussa tulee esille 1-3. –luokkalaisten kerhotoiminnan aktiivisuus ja yläkoulujen lisäharjoitusmahdollisuudet Aktiivinen kouluyhteistyö on hyvä perusta myös koulu-urheilulle!

3. AVAINASIA SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ • Seurojen on tärkeää arvioida realistisesti mahdollisuudet sitoutua koulu-urheilun yhteistyöhön, vaikka intohimoa on paljonkin! • Askel kerrallaan ja pitkäjänteisesti… • Koulu-urheilu osaksi seurojen kirjattua valmennuslinjaa • SPL:nvalmennuslinjassa painoarvo on nousussa…

4. Ohjatun yksilöharjoittelun määrää lisää kouluyhteistyöllä

5. Harjoittelun viikkorakenne esimerkki ~12-15v Henkilökohtainen harjoittelu (sopivat välit) Ohjattu, yksilöllinen harjoittelu Joukkuetapahtuma

6. LAJILIITTO KOKOAA JOUKKOJA Pääkaupunkiseudulla on edettykaupunkikohtaisiinkeskusteluihin. Esim. 22.5. yli 20 osallistujaa seuroista, Urheasta ja koulupuheenvuoro Pukinmäestä. Alla esimerkki 22.5 tilaisuuden avainkysymyksistä: • Mikä on seuran nykytila koulu-urheilussa? Tahtotila syksy 2013 ja pidemmälle tulevaisuudessa? Resurssit saavuttaa tavoitteet? • Viestintä mahdollisuuksista nuorille ja perheille. Urhean, seuran ja koulun yhteistyö. • Seurojen mahdollisuus ja halu tehdä yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi. Mahdollisuudet yksilövalmennuksessa käytännössä yli seurarajojen. • Kaupunkikohtaiset jatkotapaamiset. Milloin?

7. SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖHavaintoja so far… ! • Seuran, koulun ja kodin välinen yhteistyö = tutustuminen, vuorovaikutus, yhteinen tavoite! • Seuran vastuuhenkilöt (valmennuspäällikkö ja käytännön valmentajat) • Koulun vastuuhenkilöt (rehtori ja urheilijaopiskelijoista vastaavat opettajat) • Vanhemmat tärkeä osa tiimiä nuoren ympärillä. Vanhempainillat ja muu vuorovaikutus huomattavan tärkeää. • Pukinmäki kokemus – Vanhemmilla paljon kysymyksiä ja odotuksia toiminnasta! • Poissaololuvat; lisätunnit, leirit ja muut kutsutapahtumat kyvykkäälle nuorelle! • Onnistunut viestintä – kohtaamisia kasvokkain! • Toiminnan alussa tärkeää kirjallisesti ja kasvokkain • Vanhempien keskinäinen pohdiskelu  viidakkorumpu paukkuu! • Vuorovaikutuskanavat toiminnan edetessä tärkeitä

8. SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖHavaintoja so far… ! • Kouluvuoden jaksottelu – lajitoiminnan jaksottelu • Tarvitaan yksinkertaisia ja konkreettisia suunnittelun työkaluja sekä kohtaamisia koulun ja seuran vastuuhenkilöiden välillä. • Harjoittelun sisällöt ja fyysinen kuormittavuus tärkeä osa yhteistä suunnittelua. Jalkapallossa korostuu pelipaikkakohtainen taito ja yksilölliset kehitysohjelmat. • Yksilölle olisi tärkeää olla lukuvuodelle 1-3 pääteemaa, joissa kehitystä tavoitellaan! • Koulu voi olla erittäin tärkeä osa Terve urheilija –tavoitteessa • Yleistaito – liikkuvuus ja lihastasapainon harjoitteet toimivat jo monessa koulussa. Urhea ! • Terveyden huollon ammattilaiset ja terveystieto suuri, mutta vajaakäytetty voimavara?

9. SEURAN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖHavaintoja so far… ! • Nuoren motivaatio ratkaisee! • Lisääntyvä harjoittelun määrä, lisääntynyt vastuu huolehtia ravinnosta, levosta ja koulutöistä kokeilee nuoren motivaatiota! • Vain sisäisesti motivoituneet yksilöt, järkevästi rytmitetty toiminta ja riittävä tuki ympäriltä tuovat toivottua kehitystä ja lisäävät intoa!  Nuorten ja perheiden kiinnostus on tärkeää selvittää alkuvaiheessa, jos toimintaa ei ole ja sitä halutaan kehittää. • Kaupunkien koulu-urheilun lähtötilanteessa ja lajien välillä yllättävän suuria eroja • Osalla paikkakunnista on jo urheilevan koulun perinnettä / verkostoa ja valtaosassa toiminta on alkutekijöissä! • Urheilutilojen laatu ja kustannustaso vaihtelevat yllättävän paljon. • Osalla lajeista on jo pitkä perinne. Meillä on paljon opittavaa.

10. TUKITARVE JA KÄYTÄNNÖN HAASTEETHavaintoja so far… ! • Resurssitarve: toimintaa koordinoivat henkilöt ja valmentajaresurssit! • 38 viikkoa x 2,5 tuntia  Noin 100 tuntia vuodessa valmennusta/ryhmä! • Noin 5-10 tuntia seuran hallinnointia / ryhmä • Kouluissa on monen seuran pelaajia erityisesti isoimmilla paikkakunnilla. • Enemmän valmennusta yhdessä yli seurarajojen. Paljon synergiaa ja lisää laatua. • Urheilevat koulut tulisi sijoittua kaupungeissa sopivin välimatkoin tai keskeisten urheilupaikkojen ympärille. Matkat eivät saisi viedä liikaa energiaa ja resurssia. • Pohdituttaa…välimatkat kouluharjoitukseen vs. alueen huiput / seuran omat pelaajat treenaavat yhdessä?

11. TUKITARVE JA KÄYTÄNNÖN HAASTEETHavaintoja so far… ! • Rehtorin haaste: yksinkertaista, mutta ei helppoa! • Lukujärjestykset aamupäiväharjoittelua mahdollistavaksi. • Haasteena liian aikaiset aamuajat – uni kärsii! • Aamupäivän harjoitukset olisi hyvä saada optimoitua noin klo 10-11 välille! Vrt. Saksa ja Schalke.

12. URHEILEVA KOULU INNOSTAA + Seurat ovat erittäin kiinnostuneita ja toimintaa on jo.  Tarvitaan lisää päätoimisia valmentajia! + Kunnissa ja yhteiskunnassa on tahtoa ja resurssia liikkuvaan kouluun. • Tarvitaan urheilevan ja liikkuvan koulun yhteinen ohjelma! • Tarvitaan lisää yhteistä resursointia kouluvalmentaja/kerho-ohjaaja/seuravalmentaja yhtälöön • Opettajat aktiivisesti mukaan valmennukseen + Urheilun edistäminen myös peruskoulussa on käynnistymässä. Intohimoisia urheilukoulujen edustajia on jo useita.  Avainhenkilöiden tutustuminen on alku monelle kehitystarinalle.