1 / 15

Hypoteesin testeistä

Hypoteesin testeistä. Testin valinta perustuu aina tutkimusongelmaan ja kuvailuun (joka perustuu mitta-asteikoihin) Testaus ei koskaan ole itsenäinen, vaan liittyy aina kuvailuun Testeissä nollahypoteesi on yleensä muotoa ”ei riippuvuutta” tai ”ei eroa”. Testin vaiheet. Hypoteesit Oletukset

mira
Download Presentation

Hypoteesin testeistä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hypoteesin testeistä • Testin valinta perustuu aina tutkimusongelmaan ja kuvailuun (joka perustuu mitta-asteikoihin) • Testaus ei koskaan ole itsenäinen, vaan liittyy aina kuvailuun • Testeissä nollahypoteesi on yleensä muotoa ”ei riippuvuutta” tai ”ei eroa”.

  2. Testin vaiheet • Hypoteesit • Oletukset • Testisuure • Merkitsevyystaso • Johtopäätös • Näitä vaiheita ei ole aina pakko noudattaa, mutta lista muistuttaa testiin kuuluvista osista

  3. P-arvon tulkinnasta • Hypoteesin testin tulos p = riski tehdä väärä johtopäätös, kun H0 hylätään • P-arvo ei anna varmuutta oikean johtopäätöksen tekemiseen. Sitä varten on laskettava testin voimakkuus • Merkitsevyystaso voidaan tulkita kuvailun jatkeena: mitä selvempi ero tai riippuvuus sitä pienempi p-arvo.

  4. 2 - testistä • H0 : ei riippuvuutta • Oletus: odotetuista frekvensseistä korkeintaan 20% alle 5 • Testisuure 2 saadaan ristiintaulukon frekvenssien erosta riippumattomuusmalliin • Mitä enemmän riippuvuutta (tai ryhmien eroa), sitä suurempi 2 näin myös sitä pienempi p.

  5. Korrelaatiokertoimen testistä • H0 : ei riippuvuutta • Oletus: muuttujat likimain normaalijakautuneita • Testisuuressa jaetaan korrelaatiokerroin keskivirheellään • SPSS:ssä saat korrelaatiokertoimelle luottamusvälin regressioanalyysistä, kun ensin standardoit muuttujan

  6. Keskiarvotesteistä • H0 : keskiarvot ei eroa perusjoukossa • Oletus: jatkuva muuttuja likimain normaalijakautunut • Testisuure riippuu ryhmien lukumäärästä ja mittausten riippuvuudesta. Mitä enemmän keskiarvot eroavat, sitä suurempi testisuure ja sitä pienempi p-arvo.

  7. Riippumattomien ryhmien t-testistä • Testisuure on ryhmäkeskiarvojen erotus jaettuna keskivirheellään, jolle löytyy kaksi erilaista kaavaa. • Varianssien yhtäsuuruus (ja t-testin rivi) valitaan Levenen testin perusteella: • Jos Levenen p > 0.05 => voidaan olettaa yhtäsuuret varianssit.

  8. Verrannollisten parien t-testistä • Idea on laskea muutosmuuttuja (Paired Differences), jonka keskiarvoa verrataan nollaan. • Testisuure on yksinkertaisesti muutosmuuttujan keskiarvo jaettuna keskivirheellään (keskihajonta/neliöjuuri n).

  9. Varianssianalyysistä • Nimestään huolimatta varianssianalyysi on keskiarvotesti. • Tunnusluvuksi lasketaan ryhmäkeskiarvoista varianssi, joka jaetaan ryhmien sisäisen vaihtelun tunnusluvulla. • F on sitä suurempi, mitä enemmän ryhmäkeskiarvot eroavat. • Oletuksena on normaalijakauma ja varianssien yhtäsuuruus (Levenen testi)

  10. ANOVAn jatkotarkasteluista • Jatkotarkasteluja tehdään, kun keskiarvot eroavat ja halutaan tietään tarkemmin, mitkä ryhmät eroavat. • Post Hoc -testit vertaavat aina kahta ryhmää keskenään. Näistä käytetyin on Tukeyn testi. • Tehokkaimpaan jatkotarkasteluun päästään, jos ryhmien keskiarvojen erosta voidaan sovellusalan teorian pohjalta esittää malli, jonka sopivuutta testataan käyttämällä kontrasteja.

  11. Oletustarkasteluista • ”Klassiset” hypoteesin testit olettavat jatkuvat muuttujat likimain normaalijakautuneiksi perusjoukossa • Koska oletus koskee perusjoukkoa, ei havaintoaineiston tarvitse olla gaussimainen, jos tutkija muuten pystyy (esim. kirjallisuuteen nojautuen) todistamaan oletuksen oikeaksi • Likimain-sana tulee keskeisestä raja-arvolauseesta: mitä suurempi otoskoko, sitä vähemmän tarvitsee kantaa huolta normaalijautuneisuudesta

  12. Normaalijakaumatarkasteluista • Helpoin menetelmä on katsoa näyttääkö histogrammi kellokäyrämäiseltä • On myös muita graafisia tarkasteluja • Vinous- ja huipukkuustunnusluvut vertaavat jakaumaa normaalijakaumaan • Kolmogorov-Smirnov-testillä voidaan testata muuttujan normaalijakautuneisuus

  13. Jakaumasta riippumattomia testejä • Edellä esitettyjen testien vastineita, jotka eivät oleta jatkuvien muuttujien normaalijakautuneisuutta • Perustuvat järjestyslukujen kombinatoriikkaan • Näitä kannattaa käyttää vasta, jos muuttujaa ei saa muutetuksi normaalijakautuneeksi muuttujamuunnoksella

  14. korrelaatiokertoimen merkitsevyystesti riippumattomien ryhmien t-testi verrannollisten parien t-testi 1-suuntainen ANOVA järjestyskorrelaation merkitsevyystesti Mann-Whitneyn testi Wilcoxonin testi Kruskall-Wallisin testi Vastinparit

  15. Tulkinnasta • Jakaumasta riippumattomien testien tulkinta menee samoin kuin vastineidensa tulkinta • Näiden testien yhteydessä ei ole kiellettyä käyttää kuvailuna keskiarvoja, mutta jos muuttujan jakauma poikkeaa paljon normaalijakaumasta, ei keskiarvo ole paras keskiluku • Näissä testeissä p-arvot ovat usein hieman suurempia kuin jakaumasta riippuvissa vastineissa

More Related