miten taloustiede muuttuu finanssikriisin j lkeen n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen? PowerPoint Presentation
Download Presentation
Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 12

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen? - PowerPoint PPT Presentation


  • 111 Views
  • Uploaded on

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?. Esitelmä VATT:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.10.2010 Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. Kriisit syyt.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?' - midori


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
miten taloustiede muuttuu finanssikriisin j lkeen

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?

Esitelmä VATT:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.10.2010

Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa.

kriisit syyt
Kriisit syyt
  • Erittäinsuotuisetmakrotaloudellisetjarahoituksellisetolosuhteet
    • Vahvataloudellinenkasvu, matalainflaatio,
    • Runsaastilikviditeettiätarjolla
    • rahoitusmarkkinoillapoikkeuksellinenvakausjamatalatriskipreemiot
  • Merkittäviärahoituksenepätasapainojapeittyinäkyvistä
    • Voimakkaastinousevatkiinteistöhinnat, arvopaperistaminenjarajuvelkaisuudenkasvu
    • Vaihtotaseidentasapainottomuudetolivatglobaalistikestämättömiäpitkänpäälle.
    • Matalatkorot, paremmantuotonetsintäglobaalistijariskienalihinnoittelujohtivatliialliseenriskinottoon.
slide3

Virheet finanssimarkkinoilla ja -instituutioissa

    • Kannustinjärjestelmien heikkoudet mm. palkkiorakenteissa ja luotonottajien ominaisuuksien arvioinnissa
    • Finanssi-innovaatiot olivat useasti liian monimutkaisia
    • Riskienhallintametodien puutteet, vastapuoliriskien aliarviointi
    • Pankkien sääntelyjärjestelmien puutteet
perusopetuksia
Perusopetuksia
  • Rahoitusjärjestelmän epävakaisuudella on joskus suuria vaikutuksia reaalitalouteen. Implikaatiot:
    • Finanssijärjestelmä voi aika ajoin olla tärkeä lähde reaalitalouden häiriöille.
    • Rahoitusjärjestelmän vakauden saavuttaminen on tärkeää reaalitaloudelliselta kannalta.
    • Epälineaarisuus: rahoitustekijät eivät aina ole tärkeitä.
      • ”Tavallisia” suhdannevaihteluja syntyy muista syistä.
  • Makrotalouspolitiikka onnistui estämään uuden suuren lamakauden.
    • Edellytti hyvää kansainvälistä yhteistyötä yhtäältä eri maiden hallitusten ja toisaalta keskuspankkien kesken.
    • Kriisi ei ole ohi, julkisten talouksien velkaongelmien ratkaisu vie vuosia.
opetuksia taloustieteelle
Opetuksia taloustieteelle
  • Hyvin harvat ekonomistit pystyivät ennakoimaan kriisin.
    • Kriisi on itsetutkiskelun paikka ekonomisteille, rahoitustutkijoille ja finanssimatemaatikoille.
  • Kriisi on ennen kaikkea tuonut esille puutteita talouden ohjausmekanismeissa ja sääntelyssä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
  • Kriisi ei varsinaisesti ole itse taloustieteen kriisi.
    • Mielestäni vaatimukset taloustieteen perusteellisesta uudistamisesta ovat yliampuvia.
      • Taloustiede vaikuttaa kuitenkin ohjausmekanismien kehittämiseen.
slide6

Havaitut rahoitusjärjestelmän ongelmat antavat suuren joukon tutkimuskohteita.

    • Lähtökohtana ei voi olla hypoteesi, että sääntelemättömät rahoitusmarkkinat toimivat hyvin, sääntelyä tarvitaan.
    • Informaation vajavaisuudet ovat tärkeä lähtökohta ja epävarmuudet kärjistyvät kriiseissä.

=> esim. laumakäyttäytyminen ja paniikit

    • Informaation epäsymmetrisyydet ja moraalikato

=> esim. ”too-big-to-fail” –ongelma

  • Makrotalous:
    • Globaalit tasapainottomuudet kertovat kansainvälisen finanssijärjestelmän toiminnan ongelmista.
    • Rauhallisten ajanjaksojen ei tulee antaa hämätä tutkijoita ja päätöksentekijöitä.
slide7

Opetuksia makrotaloustieteelle:

    • Taloushistorian asema taloustieteen opetuksessa tulee olla nykyistä vahvempi.
    • Makrotaloustieteessä otaksuttiin keskeisten häiriöiden tulevan reaalitaloudesta ja aliarvioitiin rahan ja luottojärjestelmän merkitystä.
      • Finanssijärjestelmän tulee olla keskeinen osa makromalleja.
  • Kriisistä toipuminen korostaa soveltavien tutkimusalueiden merkitystä. Esimerkkejä:
    • Työttömyyden ja työmarkkinoiden toiminnan analyysit
    • Julkinen talous:
      • eri menokohteiden taloudellinen arviointi,
      • verojärjestelmän ominaisuudet,
      • Finanssi- ja rahapolitiikka ”stressitilanteessa”.
muuttuuko taloustieteen metodologia
Muuttuuko taloustieteen metodologia?
  • Kriisillä on suuri vaikutus tutkimuspainotuksiin.
    • Reaktiona kriisiin ekonomistit ovat kehittämässä uusia teorioita ja malleja.
    • Niistä suuri osa rakentuu perinteiseen metodologiaan.
      • Makrotaloustieteessä DSGE-mallit eli dynaamiset, stokastiset tasapaino-mallit.
  • Myös ”valtavirtataloustieteen” ulkopuoliset tutkimussuunnat ovat kriisin myötä aktivoituneet.
    • Jotkut ovat viitanneet Keynesin uuteen relevanssiin.
    • Kokonaisia laitoksia on perustettu, esim. Sorosin rahoittama ”Institute for New Economic Thinking”.
  • Tarkastelen seuraavassa makrotaloustieteen uusia suuntia käyttäen hyväksi DSGE-malleja koskevaa keskustelua.
dsge mallit
DSGE-mallit
  • Kaksi peruslähtökohtaa:
    • Makrotaloudellisten mallien tulee olla ”mikroperusteisia”:
      • Taloudenpitäjät ratkaisevat dynaamisen optimointiongelman
      • Makrotalouden tila mallitetaan dynaamisena tasapainona.
    • Taloudenpitäjien odotukset ovat ”rationaalisia”.
      • Taloudenpitäjät tuntevat täysin (malli-)talouden rakenteen, pl. yllättävät satunnaishäiriöt.
  • Kritiikki I: peruslähtökohdat
    • Ovatko taloudenpitäjät dynaamisia hyödyn maksimoijia, jotka tuntevat talouden rakenteen?
    • Odotusten rationaalisuus:
      • Empiirinen tutkimus ennusteaineistoista viittaa ongelmiin.
      • Kriisitilanteissa mahdotonta muodostaa edes subjektiivisia todennäköisyyksiä.
slide10

Kritiikki II: empiria

    • Puhdas mikroperusteinen makromalli aliarvioi hintojen ja palkkojen sopeutumisen hitauden.
      • Teorian ulkopuolinen inertia ei riittävää empiiriseltä kannalta.
      • DSGE-malleihin lisättiin monia satunnaistekijöitä ja niille viiverakenteet.

=> Tuleeko dynamiikka teorian ulkopuolisesta inertiasta ja häiriöiden viiverakenteista vai rationaalisten taloudenpitäjien käyttäytymisestä?

  • DSGE-mallit sivuuttavat keskeisiä ilmiöitä talouden vaihteluissa:
    • Optimismin ja pessimismin aallot (”animal spirits”)
    • Taloudenpitäjien heterogeenisuus ja koordinaatio-ongelmat
slide11

Uudet tutkimussuunnat korostavat rationaalisuuden rajoja suhteessa tietämykseen ja todellisuuteen.

    • Kognitiivinen yhdenmukaisuus: taloudenpitäjät eivät ole viisaampia kuin empiriaa analysoivat taloustieteilijät
      • Pyrkimys oppia talouden rakenne ajan myötä
      • Päätöksenteko perustuu estimoituihin rakenteisiin
      • Ei ole ristiriidassa rationaalisuuden kanssa vakaissa olosuhteissa
    • Behavioristinen taloustiede korostaa päätöksentekoa suhteessa monimutkaiseen todellisuuteen
      • Rajoitettu rationaalisuus: heuristiset säännöt reaktiona ympäristön monimutkaisuudelle.
      • Miten valita käyttäytymissääntö tai vaihtaa se?
  • Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä siitä, miten mallintaa ”rajoitettu rationaalisuus”.
lopuksi
Lopuksi
  • Toisen suuren taantuman jälkeen tilanne taloustieteessä ”kuplii”:
    • Kriisin seurauksena valtavirtataloustiede on suunnannut uusiin tutkimuskohteisiin.
    • Uusia lähestymistapoja kehitetään.
  • 1930-luvun lamakausi johti vallankumoukseen makrotaloustieteessä.
    • En lähde ennakoimaan sitä, edistyykö makrotaloustiede evoluution vai revoluution kautta tulevina vuosina.