PÄIHDEONGELMA - PowerPoint PPT Presentation

p ihdeongelma n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
PÄIHDEONGELMA PowerPoint Presentation
Download Presentation
PÄIHDEONGELMA

play fullscreen
1 / 50
PÄIHDEONGELMA
263 Views
Download Presentation
mercedes-soto
Download Presentation

PÄIHDEONGELMA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. PÄIHDEONGELMA Jukka Oksanen Pekka Salmela Seppä, Alho & Kiianmaa 2010 Suomi juo 2010

  2. Päihdettä on käytetty kauan Yhteys tuonpuoleiseen. Uskonnolliset rituaalit. Lääkkeinä. Rikastuttamaan sosiaalista kanssakäymistä. Alkoholi: 6000 v ekr, oopiumi 4000 v ekr, kannabis 2000 v ekr, kokalehti 1300 ekr, amfetamiinin synteesi 1897 jne.

  3. Alkoholi on Suomen päihde Suomalaisten pääpäihde on alkoholi. Huumeet ja lääkkeet marginaalissa verrattuna alkoholiin (5%). Kun väestön alkoholin kulutus kasvaa 30%, samalla alkoholin ongelmakäyttö kasvaa 50%.

  4. Miten juotu alkoholi jakaantui juojien kesken Suomessa vuonna 2008?

  5. Miksi Jeppe juo? Alkoholinkäytön ensisijaisena syynä pidetään sen virkistäviä, positiivisia tunnetiloja ja mielihyvää tuottavia vaikutuksia? Sietokyvyn lisääntymisen kanssa samaan aikaan tapahtuu herkistyminen, joka lisää alkoholin mielihyvävaikutuksia.

  6. Päihdevaikutus Seurassa oleminen helpottuu. Mielihyväkokemus (euforia, sedaatio). Toimintakyvyn parantaminen (stimulaatio). Psyykkisten olojen helpottaminen. Tajunnan laajentaminen. Vieroitusoireiden lievittäminen. Itsetuntokokemus.

  7. Päihteenkäytön tasot (WHO) 1.Päihdekokeilut 2.Funktionaalinen: - Satunnaiskäyttö (juhlat, rituaalit). - Viihdekäyttö (bailaus, irrottautuminen). 3. Dysfunktionaalinen: - Säännöllinen käyttö (joka viikonloppu). 4. Haitallinen käyttö 5. Riippuvuus

  8. Huumausaineet Suomessa Ylikangas 2009 Käyttö lääkkeenä ja piristeenä: 1800- lopulla: oopiumi, kokaiini, heroiini. 1920-luku: kokaiini muotihuumeeksi. 1930-luku: Suomi laillisen heroiinin kärkimaa (kansainvälinen huomautus). 1940-luku: laaja heroiinin, morfiinin ja pervitiinin (amfetamiini) käyttö. 1950-luku: laaja huumeiden käyttö.

  9. Huumausaineet Suomessa Käyttö rikoksena: 1960-luku, (I huumeaalto): kannabis, amfetamiini, LSD. Lainsäädäntö tiukkenee. 1990-luku, (II huumeaalto): viihdekäyttö-ongelmakäyttö. Huumeidenkäytön normalisoituminen. Alkoholikorvikkeiden käyttö 1960-70 huipussaan. EU vapautti viinantuonnin.

  10. Huumeet (kannabis) Kannabis - monivaikutteinen (sedatoiva, stimuloiva, hallusinogeeninen) - marihuana, hashis, kannabisöljy. - silmien verestys, suun kuivuminen, rytmihäiriöt, ruokahalu kasvaa (makea). - THC kertyy elimistöön.

  11. Huumeet (stimulantit) Amfetamiini ja kokaiini - pulveri, kapseli, tabletti, ruisku. - amfetamiini, metamfetamiini, crack, kokaiini, free-base, coca-base, kati. - Amfetamiini > unettomuus, ruokahaluttomuus, lisääntynyt psykomotorinen aktiivisuus, paniikkitilat, vainoharhat, aggressiot mahdollisia.

  12. Huumeet (hallusinogeenit) Hallusinogeenit: LSD, ekstaasi, MDMA, hallusinogeeninen amfetamiini, sienet ja erityisesti suippomadonlakki, Gamma ja Lakka. Joukko erilaisia synteettisiä aineita tai kasvien aineosia. Harha-aistimukset, harhaluulot ja kuvitelmat, muutokset ruumiinosissa, hidastunut ajantaju. Vaarana flash-back.

  13. Huumeet (opiaatit) Raakaoopiumista: morfiini, kodeiini ja papaveriini. Heroiini on semisynteettinen morfiinivalmiste. Muita synteettisiä: dekstropropoksifeeni, petidiini, oksikoni, bubrenorfiini, metadoni ja fentanyyli. Euforia, analgesia (kiputuntemus vähenee), sedaatio. Silmän mustuaiset pienet, verestävät silmät

  14. Muuntohuumeet ovat laillisia Kemiallisista raaka-aineista valmistettu aine, joka vaikuttaa keskushermostoon ja/tai psyykkisiin toimintoihin(=päihdetarkoitus). Kemiallista rakennetta on muutettu siten, ettei voimassaoleva huumausainelainsäädäntö säätele sen myyntiä tai käsittelyä. Molekyylit joko muistuttavat läheisesti valvonnan alla olevaa huumausainetta tai rakenne voi olla täysin poikkeava ja vain subjektiiviset vaikutukset muistuttavat valvottua huumausainetta. Muuntohuumeita syntyy myös kun huumemarkkinoille tulee kokonaan uusia aineita tai olemassa olevia aineita otetaan uuteen käyttöön. Esimerkiksi vanhat, alun perin lääketeollisuuden kehittämät molekyylit, joita ei ole otettu lääkekäyttöön, saavat uuden elämän muuntohuumeena. Niitä aletaan kaupitella laillisina päihdyttävinä aineina.

  15. Lääkkeet Lääkkeisiin jäädään kiinni usein hoitavan annoksen omalla lisäyksellä. Lääkettä käytetään päihteenä ja päihdettä lääkkeenä. Addiktio syntyy, kun ei voi enää mennä sosiaalisiin tilanteisiin ilman lääkettä tai ei saa enää unta ilman lääkettä. Rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) , unilääkkeet ja morfiinijohdannaiset aiheuttavat pitkässä käytössä riippuvuutta.

  16. Alkoholin ongelmakäyttö 1. Riskikäyttö 2. Haitallinen käyttö 3. Alkoholiriippuvuus Henkilö ei voi kuulua kerrallaan useampaan luokkaan. Siirtymistä tapahtuu luokasta toiseen.

  17. Riskikäyttö Riskikäytön rajat ylittyvät: - miehillä 24 annosta/viikko (7 kerta-annosta). - naisilla 16 annosta/viikko (5 kerta-annosta). Alkoholiin suhtaudutaan suopeasti ja juodaan enemmän kuin kohtuukäytössä. Merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut, mutta käyttö sisältää huomattavan vaaran haittoihin. Henkilö pystyy vähentämään käyttöään.

  18. Haitallinen käyttö Henkilöllä selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholinkäytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja. Ei alkoholiriippuvuutta, mutta henkilö ei vähennä käyttöään haitoista huolimatta. Krapulapäivät, onnettomuudet, väkivalta, myrkytykset, ympäristön huoli (työ/koti). Pitkäaikaishaittoina erilaiset alkoholin aiheuttamat sairaudet ja mielenterveyden ongelmat.

  19. Alkoholiriippuvuus Oireyhtymä, jonka oireet tai piirteet painottuvat eri tavoin eri henkilöillä. Ilmenee käyttäytymisen pakonomaisuutena. Oireyhtymä on seurausta alkoholin aiheuttamista muutoksista aivoihin ja henkilön tavassa havainnoida, tuntea ja ajatella. Ennen kaikkea kyse on psyykkisestä riippuvuudesta, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena käyttää alkoholia myös vieroitusoireiden mentyä ohi = kertyvä juomishalu.

  20. Alkoholiriippuvuus ICD-10 Esiintyy voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia. Kyky hallita juomisen aloittamista, lopettamista tai käytettyjä määriä on heikentynyt. Esiintyy vieroitusoireita alkoholinkäytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä.

  21. Alkoholiriippuvuus ICD-10 Kyky sietää alkoholia (toleranssi) on kasvanut. Keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun, ja aika kuluu alkoholin käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. Alkoholinkäyttö jatkuu haitoista huolimatta

  22. Päihderiippuvuuteen vaikuttavat tekijät • Yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät. • Perimä. • Psyykkiset ja kasvuun liittyvät tekijät: - kehityspsykologiset (persoonallisuus) - oppimispsykologiset (ajatusmallit) - vuorovaikutukselliset (ihmissuhteet) • Päihde eli aineen kyky saada toistuvassa käytössä aikaan muutoksia aivojen toiminnassa. Pekka Salmela (2008)

  23. Ongelmakäytön vaikutus terveysriskeihin Terveysriskien lisääntyminen: (tapaturmat, sukupuolitaudit). Sairaus- ja oirealttiuden lisääntyminen: (sydämen rytmihäiriöt, kohonnut verenpaine, unihäiriöt, ahdistus, masennus, impotenssi, vatsavaivat, ihottumat, useat syövät).

  24. Ongelmakäytön vaikutus terveysriskeihin Sairauksien kehittymisalttiuden lisääntyminen: Elimelliset: alkoholimaksasairaus, alkoholihaimatulehdus, kardiomyopatia, alkoholin aiheuttamat keskushermosto- ja ääreishermostovauriot, sikiöriskit (FASD). Psyykkiset: riippuvuus, muistihäiriöt, alkoholidelirium, alkoholihallusinoosi.

  25. Ongelmakäytön vaikutus terveysriskeihin Sairauksien hoidon vaikeutuminen: (diabetes, verenohennushoito, ihottumat, masennus). Alkoholiriippuvuus Suomessa: miehet 8 % = noin 160 000 henkilöä. naiset 2 % = noin 40 000 henkilöä. 60-70% alkoholiriippuvaisista käy töissä. Liiallisesti alkoholia käyttäviä 800 000.

  26. Varhainen puuttuminen Vaikeus on siinä, että haitat eivät ole riskikäytössä vielä näkyvissä (vrt.ylipaino). Tulevat haitat täytyy tuoda esiin uskottavasti ja tämä koetaan helposti ”saarnaamisena”. Riskikäytön oma tunnistaminen testien ja asiallisen keskustelun avulla voi auttaa.

  27. Puheeksioton periaatteita Puhutaan vain tosiasioista. Käytetään omavastuista viestintää. Kiinnitetään huomiota oman kehon viestintään. Neutraalisuus: ei vihjailla, ei syytellä, ei leimata, ei moralisoida. Käytetään avoimia kysymyksiä: mitä ajattelet, miten toimit, mitä tapahtuu jos…?

  28. Miten toimia? Kerro, että välität, olet huolissasi. Kerro mitä olet nähnyt, kuullut, haistanut. Kerro miltä sinusta tuntuu. Kuuntele aktiivisesti. Kysy miten hän näkee asian. Anna tietoa ja palautetta. Jätä johtopäätökset asianomaiselle: havainto-tulkinta-johtopäätös

  29. Riskikäytön tunnistaminen Audit ja Audit-C Mini-interventio Laboratorioarvot (maksa ym.) Keskustelu käyttömääristä. Keskustelu elämäntilanteesta (perhe, työ). Keskustelu alkoholin tai päihteiden käyttötilanteista ja osuudesta elämään.

  30. Mini-interventio Tee testi (Audit) Kerro riskirajojen ylitys. Kannusta muutokseen. Sovi vähentämistavoite. Anna tietoa ja esitteitä. Käy yhdessä tietoa läpi. Sovi uudesta tapaamisesta.

  31. Käynnit A-klinikalla Selvitetään hoitoonohjauksen sisältö ja tarve katkaisu- tai kuntoutushoitoihin. Tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma: (hoidon tavoitteet, sisältö ja kesto). Sovitaan työterveyden kanssa yhteistyöstä ja seurannasta (verikokeet). Järjestetään tarvittaessa yhteispalaveri.

  32. Käynnit A-klinikalla Psykososiaalinen muutostyöskentely: Keskustelua elämäntilanteesta. Solmukohtien selvittelyä. Tavoitteeseen pääsyn tukemista. Seurantakeskustelut, joissa arvioidaan tavoitteiden vakiintumista. Käynnit noin 1 krt/kk.

  33. ”Tahdon ja en tahdo muuttua”.

  34. Motivointikeskustelu Rakennetaan yhteys toiseen ihmiseen. Pidetään yllä yhteyttä ja rohkaistaan toista kertomaan itsestään. Kuunnellaan, vahvistetaan ja tehdään yhteenvetoa ristiriidoista. Heijastetaan osa kuulemasta takaisin. Luodaan hahmo henkilön tilanteesta ja maltetaan kuunnella toisen oma näkemys.

  35. Periaatteet Myötätunnon ilmaiseminen. Toiminnan ja arvojen välisen ristiriidan voimistaminen muutoksen suuntaan. Väittelyn ja painostamisen välttäminen. Herätetään pätevyyden tunne ja puhutaan vastuuntuntoiselle aikuiselle. Henki: muutosvalmiuden edellytykset ovat ihmisessä itsessään.

  36. Itsemääräämisteoria (Ryan & Deci 2000) Sisäinen motivaatio: Itsemääräämisen tarve= henkilö voi itse päättää toiminnastaan eikä ole kohde. Sosiaalisen yhteyden tarve = henkilö kokee saavansa ajatuksilleen ja tunteilleen tukea. Pätevyyden tarve = henkilö tuntee, että osaa ja omalla toiminnalla on vaikutusta.

  37. Keskustelija Rohkaisee puhekumppania löytämään arvokkaita asioita elämästään. Auttaa katsomaan todellisuutta ja nykyistä toimintaa arvoista käsin (arvokkaat asiat). Auttaa etsimään tavoitteita, joiden avulla nykyistä (puheeksi tullutta) ristiriitaa voidaan vähentää. Auttaa huomaamaan valintatilanteet ja auttaa tekemään valintoja.

  38. Ristiriita ja prosessi • ristiriita on riippuvuudelle ominainen asetelma, jossa toiminta tuottaa toisaalta tyydytystä ja toisaalta aiheuttaa vaikeuksia. • prosessi on päihdeongelmaan kuuluva tapahtumasarja, jossa muutospaineiden ja tavoitteiden tuoma jännite vaikuttaa toimintaan (kts. muutoksen vaihemalli).

  39. MUUTOKSEN VAIHEMALLI (Diclemente & Prochasca 1986, Koski-Jännes ym. 2008) • ESIHARKINTA • HARKINTA • PÄÄTÖS • TOIMINTA • VAKIINNUTTAMINEN • RETKAHDUS

  40. ESIHARKINTA • asiakas ei vielä itse harkitse muutosta ja on haluton tai kyvytön muuttumaan. • ympäristö ja lähi-ihmiset ovat huolissaan. • jännite asiakkaan ympärillä muodostaa esiharkinnaksi sanotun asetelman. • riippuvuustoiminta ei juurikaan muutu.

  41. HARKINTA • asiakas tunnustaa huolensa ja harkitsee muutoksen mahdollisuutta. • asiakas on vielä muutoksen suhteen epävarma ja ambivalentti. • ”toisaalta ja toisaalta”. • riippuvuustoiminta vaihtelee.

  42. PÄÄTÖS • asiakas on päättänyt tehdä muutoksen ja suunnittelee toteuttavansa sen lähiaikoina. • asiakas valmistelee muutosta ja puhuu siitä. • riippuvuustoiminta vaihtelee.

  43. TOIMINTA • asiakas toteuttaa muutosta aktiivisesti. • muutos ei ole vielä vakiintunut. • riippuvuustoiminta on muuttunut oleellisesti.

  44. VAKIINNUTTAMINEN • asiakas on saavuttanut ensimmäiset tavoitteensa ja pyrkii nyt ylläpitämään muutosta. • riippuvuustoiminta on loppunut. • asiakas opettelee uusia selviytymistaitoja.

  45. RETKAHDUS • riippuvuustoiminta on alkanut uudelleen. • asiakkaan täytyy selvitä retkahduksen tuomista tunnetiloista ja seurauksista. • asiakkaan täytyy päättää mitä aikoo tehdä seuraavaksi. • harkinta voi kestää kauan, jona aikana riippuvuustoiminta on epävakaata.

  46. IHMISEN ULOTTUVUUDET • KÄYTTÄYTYMINEN/TOIMINTA • AJATUSMAAILMA • TUNNE-ELÄMÄ • KEHOLLISUUS • SOSIAALISUUS • ARVOMAAILMA • MINÄKUVA

  47. LÄHESTYMISTAPOJA • yhteisöhoidollinen (käyttäytyminen, vuorovaikutus, vertaistuki). • systeeminen (perhe, verkosto, kuuluminen). • logoterapeuttinen (arvot, merkitykset, elämän tarkoitus).

  48. LÄHESTYMISTAPOJA • ratkaisukeskeinen (unelmat, tavoitteet, nykyhetki, voimavarat). • kognitiivinen (ajatukset, havainnot, uskomukset). • psykodynaaminen (tunteet, elämykset, luopuminen). • fysiologinen (lääke, liike, tuntemukset, rentoutus, akupunktio).

  49. TERVEYS JA SAIRAUS KAKSI NÄKÖKULMAA: • Terveyden ja sairauden ero on selvä ja siirtyminen terveestä sairaaksi tapahtuu ylittämällä tietty raja. • Terveyden ja sairauden ero on jatkumo, jonka toisessa päässä on terveyttä ja toisessa sairautta. Välitilat ovat aste-eroja terveyden ja sairauden suhteen.

  50. MÄÄRITELMÄ ”RIIPPUVUUTTA ON KAIKKI SE, JOSTA KOEMME OLEVAMME PAKOTETTUJA VALEHTELEMAAN”. Anja Koski-Jännes: Miten riippuvuus voitetaan (1998).