Vuorovaikutusdraama

1. Vuorovaikutusdraama 23.11.2012 Katri Karasma

2. Hamletin lukemisen alkumotivointi Jake kävi seitsemän viikon ajan näytelmän tekstin läpi sanasta sanaan keskittyen lingvistisen refleksiivisyyden käsitteisiin ja modernismin kysymyksiin. Hän antoi tehtäväksi yksinpuheluiden syväanalyyseja ja tekstiotteiden ulkoa opiskelua. Jake käsitteli näytelmää niiden virikkeiden pohjalta, mitä hän oli saanut opiskeluaikanaan yliopistossa.

3. Steven • Steven ei kertonut, mitä kirjaa käsiteltäisiin • Hän pyysi oppilaita kuvittelemaan tilannetta, jossa heidän vanhempansa ovat juuri eronneet ja heidän äitinsä on ottanut itselleen uuden miehen. • Uusi mies on saanut itselleen heidän isänsä työpaikan ja on huhuttu, että hänellä on jotain tekemistä isänne syrjäyttämisen kanssa

4. Steven • Steven pyysi oppilaita ajattelemaan tilannetta, joka saisi heidät niin vihaiseksi, että he harkitsisivat toisen ihmisen tappamista. • Vasta kun oppilaat olivat pohtineet näitä asioita ja laatineet joitakin kirjoitelmia niiden pohjalta, Steven esitteli näytelmän, jonka he lukisivat. • Stevenin motivointi suuntautui lukijan eläytymiseen. (Bransford et al. 2000, 46.)

5. Kolmas tapa: Vuorovaikutusdraama • Opettaja kirjoittanut roolihenkilöt erillisille lapuille (4-8 roolia) • Teksti luetaan ääneen ryhmässä. Kukin oppilas • lukee sivun. • Roolihenkilöt arvotaan. • Opettaja jakaa roolihenkilöille haastattelijat • (1-3).

6. Haastattelijat suunnittelevat n. 10 kysymystä • jotain lehteä varten • Roolihenkilöt eläytyvät rooliinsa • Valmistautumista n. 10 min • Opettaja kutsuu roolihenkilön ja haastattelijat • luokan eteen. Haastattelijat esittävät kysymyksensä ja roolihenkilö vastaa.

7. Oppimispäiväkirjat • ”Minusta tuntui hyvältä saada pohtia ajatuksiani maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyen. Se oli hyvä tehdä samaistumalla kirjan roolihenkilöön. Silloin se ei tuntunut liian ahdistavalta, pakottavalta tai hyökkäävältä, mutta se oli kuitenkin puhuttelevaa. Samoin tuntui puhuttelevalta kuulla toisten samalla tavoin samaistuvan muihin roolihenkilöihin ja avaavan heidän mahdollisia ajatuksiaan. Omia ajatuksiaan oli varsin hedelmällistä peilata näiden ajatuksiin.”

8. Oppimispäiväkirjat • ”Mielestäni tällainen draaman kautta oppiminen toimii jokaisessa ikävaiheessa. Draama ei ole vain ala- ja yläkoululaisten juttu. Harjoituksen kautta tuli selvästi esille, että vielä yliopisto-opinnoissakin draamalla olisi selvästi sijansa. Se sopi erinomaisesti keskustelun herättelijäksi.”

9. Oppimispäiväkirja • Harjoitus oli mielenkiintoinen siksikin, että aiheeseen saatiin haastattelujen avulla syvyyttä ja roolit olivat tutunoloisia; mikään näkökulmista ei ollut vieras tai yllättävä; useimmille lienee helppoa osoittaa tuttavapiiristään henkilöitä, jotka voisivat olla vastineita kirjan henkilöille. Tällä tavalla ajateltuna henkilöt ovat jopa hieman stereotyyppisiä, ja tämä käsitys vain vahvistui haastattelujen aikana.

10. Arviointi 1—5 • Luokanopettajaopiskelijoilla (n 90) oli 2005 • satujakso monialaisten opintojen yhteydessä. • He arvioivat työtapojen ja tehtävien hyödyllisyyttä • PROSESSIDRAAMA sai keskiarvon 4 • Katri Sarmavuori: Luokanopettajaopiskelijoiden satukurssilla koettua. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 35, 2006, 79-100

11. Mielenkiintoinen, hauska tapa prosessoida tekstiä. Tulen varmasti käyttämään omassa opetuksessani. • Oli hauskaa. • Todella mielikuvitusta kehittävää ja avartavaa! Toteutus oli hauskaa. • Tulevan opettajan on mielestäni pystyttävä heittäytymään tämäntyyppisiin tilanteisiin täysillä! Tärkeää harjoitusta.

13. Satavuotisjuhlakirja

14. Satavuotisjuhlakirja • TULE KIRJOITTAMAAN! • Tienviittoja opetus- ja kasvatustieteisiin