1 / 17

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET. Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talouspäivät, Finlandia-talo, Helsinki Pentti Rauhala 28.10.2009. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSUUDISTUKSEN TAVOITTEET 2000-LUVUN ALUSSA. Rahoitusperusteiden yksinkertaistaminen Kannustavuuden lisääminen

media
Download Presentation

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN UUDISTUSTARPEET • Ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talouspäivät, Finlandia-talo, Helsinki • Pentti Rauhala • 28.10.2009

  2. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSUUDISTUKSEN TAVOITTEET 2000-LUVUN ALUSSA • Rahoitusperusteiden yksinkertaistaminen • Kannustavuuden lisääminen • Talousarvion laadinnan helpottaminen • Lähentäminen yliopistojen rahoitusperusteisiin

  3. VUODEN 2006 UUDISTUKSEN TOIMINNALLISIA MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA • Kannustaa keskeyttämisen ehkäisemiseen ja läpimenon tehostamiseen, koska 30 % rahoituksesta tulee tutkinnoista • Ylitäyttö on mahdollista ja voi olla hyödyksi tutkintokertymän kasvattajana, mutta opiskelijamäärän kautta sitä ei enää rahoiteta, joten hyöty yksikölle alenee. Täyttöastetta ei tarvitse enää vahtia, kun rahoituskeinottelumahdollisuus ylitäytöllä poistuu. • Lopullinen rahoitus tiedetään budjettia laadittaessa, ts. ennakoitavuus parani. • Ns. kasvattajaseuraongelma helpottui, koska aiempi yksikkö ei menetä rahoitustaan, mutta uusi saa tutkinto-osuuden (30 %) rahoituksen. • Asetti eri toimitilojen hankintamuodot tasavertaiseen asemaan. • Kustannusvastaavuutta paransi indeksitarkistuksen täysimääräisyys, mutta heikentää siirtyminen 4-vuotistarkistukseen.

  4. AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN MUUTOKSIA 2007 JÄLKEEN JA MUUTOSLINJAUKSIA • Toteutetut rakenneuudistuksiin liittyvät muutokset • Varainsiirtoveron palautus anomuksesta kiinteistöluovutuksissa osakkeita vastaan osakeyhtiöiden ja kuntien välillä • Arvonlisäveron kompensaatio kiinteistöjen ja käyttöomaisuuden siirtyessä yksityiselle ylläpitäjälle. (238/2007) • Laki kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta 11§: • Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen

  5. ONKO MERKITTÄVIÄ UUDISTUSTARPEITA? • Kauhuskenaario: ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyisi osaksi yleistä kuntarahoitusta. Ei liene ajankohtainen, joskin nousee ajoittain esiin. • Nykyinen rahoitus toimii kohtalaisen hyvin • Merkittävin muutostarve aiheutuu korkeakoululaitoksen yhdentymiskehityksestä: yliopistojen rahoitus lähenee amk-rahoitusta, sektorirajat ylittävät yhteiset toiminnot vaatisivat yhdenmukaisemman rahoituksen

  6. EPÄKOHTIA NYKYISESSÄ RAHOITUKSESSA • Tutkimus- ja kehitystyön perusrahoitus puuttuu (vrt. yliopistot, joissa se on ilman tohtorikoulutusta n. 25 % koko perusrahoituksesta), joskin opm:n opiskelijamääräpohjainen hankerahoitus on lähellä tätä, mutta nousee vain n. 1,5 %:iin verrattuna yksikköhintarahoitukseen. • T&k-volyymien suhde: amk:t n. 10 % yliopistosektorista

  7. EPÄKOHTIA NYKYISESSÄ RAHOITUKSESSA • Kuuluminen kahteen toisistaan erillään olevaan ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään. • Kuntasektorin rahoitusosuus määrätään 4-vuotiskausittain: kuntien asukaspohjainen rahoitus kasvanut alkuvaiheen 43 %:sta vuosien 2008-2011 58 %:iin. Voidaan nähdä etunakin amkojen kannalta, mutta ei voine jatkua pitkään. Vaikeuttaa uusien tehtävien ottamista ammattikorkeakouluille. • Perusrahoituksen ajatellaan kohdentuu pääosin vain tutkintotavoitteiseen koulutukseen (ulkopuolella osin erikoistumisopinnot, avoin amk, maahanmuuttajakoulutus). Toisaalta rahoitus ei ole korvamerkittyä, vaan amk:n budjettivallan mukaan kohdennettavissa kaikkiin lain mukaisiin toimintoihin. Aikuiskoulutuksen tutkintorahoitus toisaalta myös kompensoi, jos tutkintoajat ovat lyhyet.

  8. TUTKIMUSTOIMINNAN RAHOITUSKYSYMYKSIÄ • Yleinen periaate on, että samaan toimintaan tai kohteeseen ei saa tulla valtionrahoitusta kahdesta eri lähteestä. • TEKES:in kokonaiskustannusmalli hyväksyy henkilösivukustannus- ja yleiskustannuskertoimen • Lienee tulkittava niin, että amk-perusrahoitus on laskennallista, joka ei kohdennu tiettyihin resursseihin, mikä helpottaa em. tulkintoja. Sama tilanne yliopistoilla vielä selvemmin, koska saavat perusrahoitusta myös tutkimustoimintaan. Koska amkien perusrahoituksessa ei ole t&k-elementtiä, voidaan hyvin perustein ajatella, etteivät ne saa muuta t&k-rahoitusta kuin hankerahoitusta. • Tutkimusmenojen ja tulorahoituksen erilainen ajoitus edellyttää tarkempaa maksuvalmiussuunnittelua kuin perinteinen toiminta.

  9. MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA • Vuoden 2008 kustannustietojen mukaan maksullinen palvelutoiminta oli tappiollista 14 ammattikorkeakoulussa. Koko maan tulos 845 000 €. • Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset pidettävä erillään julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista. • Ongelmallista, jos budjettirahoituksella toimiva valtion laitos ostaa palveluita, joita tuotetaan vakinaisilla henkilö- ym. resursseilla. (Valtiontalouden tarkastusvirasto!) • Toisaalta amk ei saa kilpailuneutraliteettisyistä polkea hintoja. • Tilauskoulutuksessa edellytetään, että katetaan kustannukset. Mikä merkitys tulee olemaan nettotulonlähteenä? Mitkä taloudelliset riskit?

  10. ARENE:N TALOUS- JA RAHOITUSRYHMÄN ARVIO ERI RAHOITUSMALLEISTA • 1. Perusrahoitus kokonaan valtiolta • 2. Nykyinen malli • 3. Perusrahoitus valtiolta, mutta kunnat • sitoutuisivat osana kompensaatiota • alueellisen t&k-toiminnan rahoitukseen • (ikäluokkien pieneneminen supistaa • rahoitustarvetta peruskoulussa ja 2. • asteella)

  11. VALTIONRAHOITUS 100 % • Toiminnan ja talouden ohjaus nykyistä selkeämpää • Helpottaisi kuntataloutta avoimen piikin poistuessa • Helpottaisi yliopistoyhteistyötä • Yhden kunnan amkojen ylläpitäjien mahdollisuus ottaa osa yksikköhinnasta pois ammattikorkeakoululta poistuisi (Turku-ilmiö) • Lienee utopistista saada t&k-rahoitusta ja samalla säilyttää rahoituksen nykytaso ikäluokkien pienentyessä.

  12. NYKYINEN MALLI • Kun toimii kohtalaisesti, voi olla riski, että rahoitus huononee, jos sen uudistusta lähdetään esittämään • T&k-rahoitus ei ole kenenkään vastuulla

  13. PERUSRAHOITUS VALTIOLTA, KUNNILTA RAHOITUSTA ALUEELLISEEN T&K-TOIMINTAAN • Saattaisi turvata parhaiten pitkällä tähtäyksellä amk-rahoituksen • Sitouttaisi kunnat käyttämään amkien palveluja elinkeinopolitiikkaa ja palvelujen kehittämistä palvelevassa t&k:ssa (”kuntien tutkimuslaitosidea, vrt. lahjoitusprofessuurit) • Tiivistäisi kuntien ja amkojen yhteistyötä • Helpottaisi ESR-kuntarahoitusosuusongelmia sekä kaksinkertaisen valtionrahoituksen riskiä

  14. Miten kuntien t&k-rahoitus kanavoitaisiin? (esim. velvoite käyttää tietty määrä, mutta vapaus kanavoida se haluamiinsa hankkeisiin). • Kuntauudistus, joka johtaa jopa maakunnan laajuisiin suurkuntiin helpottaa. • Kuntarahoitus voisi olla esim. toimínta-avustusta Triple Helix-tyyppisissä tutkimuskeskittymissä, sitoutumista pitempikestoisten ohjelmien kuntarahoitukseen jne.

  15. ARENE:N LAKITYÖRYHMÄ • Kannattaa ensi vaiheessa 100 %:sta valtion perusrahoitusta, myöhemmässä vaiheessa voisi tulla kuntien t&k-rahoitusosuus • Ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat säädökset siirrettäisiin ammattikorkeakoululakiin nykyisestä opetustoimen valtionosuuslaista • Lakityöryhmä ei ole kaavaillut rahoitusperusteisiin oleellisia muutoksia lähinnä pitäen riskinä muutosta huonompaan, jos esitetään muutoksia.

More Related