1 / 45

Kolmikantayhteistyö: työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto

Kolmikantayhteistyö: työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto. Seppo Nikkari Työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyshuollon dosentti. Nykypäivää.

marva
Download Presentation

Kolmikantayhteistyö: työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kolmikantayhteistyö:työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto Seppo Nikkari Työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyshuollon dosentti Tampereen kaupunki

  2. Nykypäivää Toimiva työkyvyn arviointi ja tuloksellinen työkunnon palauttaminen eivät onnistu jos työterveyshuollon ja työnantajan välillä ei ole yhteistyötä Yhteistyöhön tarvitaan osapuolilta aktiivisuutta

  3. Nykypäivää Asiantuntijayhteisön työntekijöitä uhkaavat uupumus ja masennus enemmän kuin päästöt ja altistukset Työterveyshuolto halutaan aktivoida työn terveysvaarojen torjunnasta työkykyisten lisävuosien tuottamiseen Toimiva ennaltaehkäisy työterveyshuollossa ei onnistu elleivät verkostot työnantajaan ole kunnossa Yhteistyöhön tarvitaan osapuolilta aktiivisuutta

  4. Tullinkulman Työterveys onvuodesta 2005 lähtien hoitanut kaikkien Tampereen kaupungin työntekijöiden työterveysasiat. • Työpaikkana Tullinkulma on erinomainen näköalapaikka pyrittäessä selvittämään, millaiset tekijät vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti työhyvinvointiin ja sen ylläpitoon. Tampereen kaupunki

  5. Tilastot osoittavat, että sairauslomat, työkyvyttömyys ja tapaturmat maksavat työantajalle keskimäärin kymmenesosan palkkasummasta. • Suomalaiset ovat kuitenkin terveempiä kuin ennen ja elävät pidempään kuin koskaan. Lisääntyneen valistuksen ja parempien työolojen vuoksi vanhemmat työntekijät ovat entistä terveempiä, ja siltikin sairauslomat lisääntyvät. • Olemmeko siis jonkin salaperäisen tautiepidemian kourissa, vai eikö työterveyshuolto osaa hoitaa asiakkaitaan oikein?

  6. Sairauspoissaolojen analysointi • J • O • V • M • Sairauspoissaolot kasaantuvat pienelle vähemmistölle • Tampereen kaupungilla puolet sairauspoissaoloista kertyy 5-7 %:lle työllisistä • Naiset enemmän pois työstä oman sairauden vuoksi kuin miehet • Sairauspoissaolot yleisempiä vanhemmissa ikäluokissa kuin nuoremmissa • Lyhyet poissaolot nuorilla yleisempiä kuin vanhemmilla • Määräaikaiset vähemmän sairauslomilla kuin vakituiset • T Tampereen kaupunki

  7. On hyvinkin ilmeistä, että työhyvinvointiin ja sen kautta työkykyyn vaikuttavat myös muut tekijät kuin lääkärin hoidettavissa oleva sairaus. • Esimiehen pitäisi kuitenkin uskaltaa katsoa pinnan alla oleviin muihinkin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin ja tarvittaessa puuttua niihin puheeksi ottamalla. Tampereen kaupunki

  8. Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiintynyt. Vahtera et al. 1999 Etunimi Sukunimi

  9. Esimiehen oikeus ja velvollisuus on seurata työntekijöiden työsuorituksia ja ottaa tarvittaessa puheeksi havaintonsa työkyvyn muutoksista

  10. Työpaikalla havaitaan uhkaava / alentunut työkyky Esim. Paljon epäselviä poissaoloja Jatkuvat ylityöt Työn tekemiseen liittyvät vaikeudet ja työn laadun heikkeneminen Yhteistyövaikeudet; syrjäytyminen, eristäytyminen työyhteisöstä Esimiehen tunne siitä, että jotakin pitäisi tehdä

  11. Esimiehen puheeksi otto Työkyvyn tukemiseen tähtäävä keskustelu Todetaan tilanne; tosiasialliset havainnot ja faktat Mikä muutos havaittavissa Heijastevaikutukset työyhteisöön Onko alentuneen työkyvyn taustalla terveydellinen vai muu ongelma?

  12. Työkyvyn dimensiot: Motivaatio Osaaminen Johtaminen Vapaa-aika Terveys Minkälainen suhde näillä dimensioilla on toisiinsa ? Työkyvyttömyys tulee näkyviin ensi sijassa sairastumisina, osin myös sen vuoksi ettei ilman sairautta voi saada työstä poissa ollessa palkkaa. J O V M T 13 23.9.2014 Tampereen kaupunki

  13. Ongelman ratkaisu työpaikalla Esim. Sovitaan uusista järjestelyistä ja tilanteen seurannasta Tilapäiset / pitkän aikavälin työjärjestelyt ”Sääntöjen" täsmennys Koulutus Työnkierto Työyhteisön tuki ja hoito muutoksessa

  14. Terveydellinen ongelmaYhteistyö työterveyshuollon kanssa Yhteisneuvottelu lähtötilanteessa; miten ongelma näkyy työssä? - todetaan faktat - suunnitellaan prosessin eteneminen - sovitaan vastuut ja yhteydenpito tapauskohtaisesti

  15. Terveystarkastus? Tarvittaessa esimies määrää työntekijän terveystarkastukseen Voiko terveystarkastuksesta kieltäytyä?

  16. TerveystarkastuksetTyöterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 13§ Työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 luvun 6 pykälässä säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkitään yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä.

  17. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 2 LUKU Potilaan oikeudet 3 § Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun 5 § Potilaan tiedonsaantioikeus Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. 6 § Potilaan itsemääräämisoikeus Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. 9 § Tiedonsaantioikeus ja toimivalta 3 LUKU Muistutus ja potilasasiamies 10 § Muistutus 11 § Potilasasiamies 4 LUKU 13 § (30.6.2000/653) Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito

  18. Työelämän tietosuojalaki (759/2004) tuli voimaan 1.10.2004 (Aik laki yksityisyyden suojasta työelämässä) 5 § • Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely • Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. • Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen. • Työntekijän työnantajalle luovuttama työkykyään koskeva lääkärintodistus tai -lausunto saadaan kuitenkin luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista

  19. Minkälainen terveystarkastus? Terveystarkastusta suunniteltaessa on jo ennakolta mietittävä mitä sillä halutaan ehkäistä !

  20. Sairauspoissaoloihin ja -eläkkeisiin vaikuttaminen Konkreettinen näkökulma työterveyshuollon toimintaan saadaan tarkastelemalla sitä käyttäen perinteisiä preventio- malleja Työkykyä ylläpidetään ennakoimalla mahdollisia riskitekijöitä ja pyrkimällä minimoimaan henkilölle itselleen ja työympäristölle jo syntyneet haitat. Preventiiviset toimet voidaan jakaa kolmeen luokkaan 21 23.9.2014 Tampereen kaupunki

  21. Tertiaari Sekundaari Työn määrän kasvu Työn vaativuuden kasvu Primaari 22 23.9.2014 Tampereen kaupunki

  22. Terveystarkastusmalli III Työyhteisön toiminnan turvaaminen ja työkyvyttö-myyden lisähaittojen torjunta Työkyvyttömyys II Työkunnon palauttaminen Työkyky alentunut Havainnoiminen ja ongelmien ennalta-ehkäisy I Työkykyiset Valtaosa henkilöstöstä

  23. yksilötason toimet Tertiaaripreventio Sekundaariaaripreventio yhteisö-tason toimet Primaaripreventio

  24. Yksilötason toimet Sekundaaripreventiossa voidaan selvitä työterveyshoitajan ja – lääkärin aktiivisilla toimilla Jos työkykykyä ei voida lyhyellä aikavälillä palauttaa, suoritetaan työkyvyn arvio ja jatkosijoituksesta päättää työnantaja Työkyvyttömyysepäilyissä suoritetaan aina perusteellinen työkyvyn arvio

  25. Yksilötason toimet Sekundaaripreventiossa voidaan selvitä työterveyshoitajan ja – lääkärin aktiivisilla toimilla Jos työkykykyä ei voida lyhyellä aikavälillä palauttaa, suoritetaan työkyvyn arvio ja jatkosijoituksesta päättää työnantaja Työkyvyttömyysepäilyissä suoritetaan aina perusteellinen työkyvyn arvio

  26. Työkyvyn arvio Tullinkulman Työterveydessä Perustuu moniammatillisen tiimin työskentelyyn On vaativampi kuin primaaripreventiossa käytetty, lähinnä kansantautien ehkäisyyn suunnattu määräaikainen terveystarkastus Johtaa selkeään kannanottoon työn terveydellisten vaatimusten ja terveyden yhteensopivuudesta

  27. Alkuneuvottelu: Alkuneuvotteluun osallistuvat ainakin työterveyshoitaja ja työtekijän esimies. Alkuneuvottelun tarkoituksena on kuvata ja määritellä vajaakuntoisuuden ilmenemistapa sekä vaikutukset työntekijään itseensä ja työyhteisöön. Mitä on jo tehty? Alkuneuvottelun tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät lähtökohdat työkyvyn arvioimiseen.

  28. Alkukartoitus: Alkukartoituksen suorittaa työterveyshoitaja. Alkukartoitus on muodoltaan ja sisällöltään laaja terveystarkastus, jossa selvitetään toisaalta työntekijän, toisaalta työterveyshoitajan näkemys työntekijän terveydentilasta ja työkyvystä.

  29. Terveystarkastus: Terveystarkastuksen suorittaa työterveyslääkäri. Ennen tarkastuksen tekemistä työterveyslääkäri on tutustunut työterveyshoitajan kertomustekstiin alkuneuvottelun ja työterveyshoitajan tekemän terveystarkastuksen osalta.

  30. Asiantuntijoiden terveystarkastukset: Asiantuntijoiden tarkastukset ovat tarpeen riittävän laajan kuvan luomiseksi työntekijän terveyden ja työkyvyn tilasta. Asiantuntijoiden tarkastuksista voidaan luopua ainoastaan silloin, kun työterveyslääkäri on arvioinut sen tarpeettomaksi.

  31. Tiimipalaveri: Vajaakuntoisuuden selvittämiseen osallistunut tiimi (työterveyshoitaja, -lääkäri, -fysioterapeutti ja –psykologi) kokoontuu. Myös ylilääkäri osallistuu tiimipalaveriin. Tiimipalaverissa käsitellään yhdessä työtekijän terveyden ja työkyvyn tilaa ja laaditaan lopullinen arvio työkyvystä.

  32. Yhteisneuvottelu: Yhteisneuvotteluun osallistuu työterveyshuollosta vähintään työterveyshoitaja ja –lääkäri (asiantuntijat tarvittaessa), työntekijä sekä työntekijän esimies (työsuojeluvaltuutettu tarvittaessa). Yhteisneuvottelussa työterveyshuollon edustajat esittelevät laatimansa arvion työntekijän terveyden tilasta ja työkyvystä.

  33. Sopiva Sopiva alla mainituin edellytyksin Ei sopiva Minkälainen terveystarkastuslausunto kirjoitetaan?

  34. Määritelmiä Toimintakyky - ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän moninaisista vaatimuksista Työkyky – ihmisen selviytymistä työn asettamista vaatimuksista Toimintakyky Työkyky = ------------------------ Työn vaatimukset

  35. Seuranta: Jatkotoimista päättää työtekijän esimies. Työterveyshoitaja on aktiivisesti yhteydessä työntekijän esimieheen, jotta myös työterveyshuollossa ollaan tietoisia jatkotoimien luonteesta.

  36. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä..

  37. Ahtelan Työelämä-ryhmän raportti 2010 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5§ muutos 1.1.2011 Rantahalvarin työryhmän raportti 3/2011(Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä) Kuuskosken työryhmän raportti 3/2011 (Työhyvinvointityöryhmän raportti)

  38. Tulossa Pitkittyvään työkyvyttömyysjaksoon (sairausloman kestettyä 90 pv) lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvitys työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä. arvion jäljellä olevasta työkyvystä tekee työterveyslääkäri työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.

  39. Potilaan ohjaus perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon kun tarvitaan työkykyarviota kun sairausloma pitkittyy kun sairaus hankaloittaa työntekoa kun epäillään, että työ voi aiheuttaa sairauden tai pahentaa sitä sairauslomalta työhön paluuta suunniteltaessa osasairauspäiväraha, työkokeilu muu syy, jolloin tarvitaan yhteistyötä työterveyshuollon ja/tai työpaikan kanssa

  40. Määritelmiä Toimintakyky - ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän moninaisista vaatimuksista Työkyky – ihmisen selviytymistä työn asettamista vaatimuksista Toimintakyky Työkyky = ------------------------ Työn vaatimukset

  41. Erikoissairaanhoito Työterveys- huolto Perusterveydenhuolto

  42. SAIRAANHOITOPIIRI 44 Perusterveydenhuollon yksikkö (1326/2010, 35 §) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Yhteensovittaa erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja soseltuvin osin sosiaalitointa

  43. KIITOS!

More Related