Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020? Suomen sosiaalifoorumi 25.4.2009

1. Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020?Suomen sosiaalifoorumi 25.4.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius

2. Hyviä ja huonoja uutisia

3. Huonoja uutisia • Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. • Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. • Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. • Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. • Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4. Hyviä uutisia • Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. • Tarvittava teknologia on olemassa. • Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. • Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5. Esityksen sisältö • Ruuan ympäristövaikutukset • Tutkimustieto karttuu • Mitä pitäisi tehdä?

6. Ruuan ympäristövaikutukset

7. FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. • Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

8. Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen • Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi. • Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi. • Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential, http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool-farming-full-report

9. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

10. Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi

11. Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap) • Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa • Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden • WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän. Lähde: FAO

12. Tutkimustieto karttuu

13. Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta • Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. • Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. • Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

14. Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg) Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT) http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf

15. Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

16. Foodchain -hanke • Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. • Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. • Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. • Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. • Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. • Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

17. Mittatikkuhanke: • Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla • 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua • Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI

18. Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa. • Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. • Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. • Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

20. Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv) Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

21. Mitä pitäisi tehdä?

22. ”Lihaton päivä viikossa” • “Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” • HS 7.9.2008

23. Surreyn yliopiston raportti “Cooking up a storm” kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa.

24. Esimerkkejä ohjauskeinoista • EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus • Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan • Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille • Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin • Ilmastomerkinnät pakkauksiin

25. Ilmastomerkinnät Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

26. Raision CO2-merkintä

27. Seitsemän vinkkiä:Mitä minä voin tehdä? • Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä. • Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. • Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. • Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita. • Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä mikroaaltouunissa. • Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu. • Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan edistämiseksi.

28. Epäterveellisten ruokien jättäminen kauppaan kerryttää säästöä • Ravitsemuksen kannalta turhiin elintarvikkeisiin kuluu jopa 40 prosenttia ruokakuluista. • Kestävien ruokavalintojen tekeminen onnistuu helpoiten vähentämällä lihan syöntiä sekä viihdesyömistä. • Lähde: Ruotsin kansanterveyslaitoksen Statens folkhälsoinstitutin Ruotsin hallitukselle laatima selvitys. (Ruokatieto 8.4.2009)

29. Yhteenveto • Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. • Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. • Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. • Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

30. Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan

31. KIITOS ! • Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

32. Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella • ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips • Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto • Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

33. Lisätietoja ilmastopolitiikasta IPCC: http://www.ipcc.ch/ Päästötilastot (World Resources Institute): http://cait.wri.org/ YK:n ilmastopolitiikan sivusto: http://www.un.org/climatechange/ YK:n ilmastosopimuksen sivusto: http://unfccc.int EU:n komission ilmastosivut: http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: http://www.ilmasto.org