Radiologin tekemät UÄ-tutkimukset

1. Radiologin tekemät UÄ-tutkimukset Petri Sipola, kliininen opettaja, Kuopion Yliopisto, Kliininen laitos, radiologian yksikkö Lancet 1958 KYS Kliininen radiologia

2. UÄ-tutkimusten historiaa • Kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana havaitsemaan sukellusveneitä • 1950-luvulla kehitettiin lääketieteellinen ultraääni diagnosoimaan vatsan tuumoreita (joista monet paljastuivat raskauksiksi vaikka sellainen ei pitänyt olla mitenkään mahdollista…)

3. Ultraäänitutkimuksen perusta • Potilaan päälle uä-anturi, jossa pietsomateriaalinen kide esim. kvartsia • Muuttuva sähkökenttä saa aikaan kiteen värähtelyn → syntyy ultraääniaalto joka etenee kudokseen • Takaisinheijastuva aalto muutetaan sähköksi ja kuvaksi

4. Vauvan pää • Vastasyntyneen päässä hyvä kaikuikkuna (aukileen kautta) • Vuodot • Kammioiden koko • Voidaan tehdä keskoskaapissa lasten teholla

5. Kaulan UÄ • Erinomainen menetelmä kaulan pehmytosien tutkimiseen • Sylkirauhasten tuumorit • Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasten muutokset • Suurentuneet imusolmukkeet • Kaulakystat • Voidaan ottaa näytteitä

6. Kilpirauhanen

7. Korvanedussylkirauhanen

8. Leuanalussylkirauhaset

9. Kaulasuonten UÄ • Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden etiologinen selvittely • Leikkaamalla tai stenttaamalla ahtautunut kaulavaltimo (>70% ahtauma) voidaan potilaan ennustetta parantaa • http://www.fimnet.fi/ultraaaniseura/kaulasuoni.ppt

10. Ahtaumassa suonen lumen kaventuu ja virtaus kiihtyy rasvaplakki Normaali lumen

11. Carotis internaVähäistä plakkimuodostumaa, ei merkittävää ahtaumaa

12. Sydämen ultraäänitutkimus • Sydämen lokeroiden koot ja funktiot • Läppäfunktiot • Perikardiumneste • Rakenneviat • Tuumorit/trombit

13. Rintarauhasten ultraäänitutkimus • Kaikkien rintarauhaskyhmyjen selvittely • Nuoren naisen rinnan ensisijainen tutkimusmenetelmä

14. Normaalia rintrarauhaskudosta

15. Malignisuspekti tuumori + paksuneulanäytteenotto

16. Pleuran UÄ ja punktio Potilas CCU:lla. 2 päivää sitten pleurapunktio helpotti vointia. Nyt hengenahdistus taas vaikeutunut.

17. Vatsan alueen tutkimus vaatii potilaan valmistautumisen • Ylävatsa • Ennen kuvausta oltava syömättä väh. 4 tuntia (sappirakko täynnä) • Alavatsan kuvauksessa virtsarakon on oltava täynnä ja näkyvyys parempi, rakkoa käytetään akustisena ”ikkunana”

18. Munuaisten ultraäänitutkimus • Munuaiskystat näkyvät mustina "ympyröinä", joiden takana on kaikuvoimistuma • Munuaistuumori • Hydronefroosi (kaiuton alue munuaisen keskellä ja laajentuneet pikarit)

19. Munuaiskysta

20. Hydronefroosi

21. Munuaistuumori • Ylimääräinen ei-nesteinen rakenne • Munuaisaltaan tuumoriahankala nähdä

22. Munuaistuumori

23. Pernan ultraäänitutkimus • Pernan normaali pituus alle 13 cm • Veritaudeissa ja tulehdustiloissa suurenee • Pernametastaasit • Pernan repeämä • verta vatsaontelossa • itse pernassa näkymä repeämä voi olla vaikea havaita

25. Kookas perna eli spelenomegalia

26. Pernarepeämä

27. CT varmistaa/poissulkee pernan repeämän

28. Sappirakon ultraäänitutkimus • Terve sappirakko on kaiuton ja sen takana on voimistuma • Aterian jälkeen sappirakko supistuu (rutiinidiagnostiikka sappikivien ja muiden ylämahan elimien suhteen 4h paaston jälkeen) • Sappikivet näkyvät yleensä hyvin • Sappikiven taakse jää katve

29. Sappirakon ultraäänitutkimus • Tulehtunut sappirakko on paksuseinäinen ja aristava sekä voi sisältää sappikiviä • Tulehtuneen sappirakon vierellä voi näkyä nestekertymää • Normaali ductus choledochus alle 7 mm • Maksan sisäiset leveät sappitiet liittyvät sappitieobstruktioon

31. Sappikiviä

32. Tulehtunut paksuseinäinen sappirakko, liejua (tai yleisimmin kiviä)

33. Hemangiooma

34. Maksan etäpesäkkeet

35. Hemangiooma

36. Rasvamaksaa

37. Haima • Kasvaimet näkyvät niukkakaikuisina fokaalialueina (etenkin pienet eivät usein näy) • Usein koko haimaa ei näy suolikaasujen takaa • Normaali haimatiehyt on alle 2 millimetriä • Haimatulehdus diagnosoidaan CT:llä

38. Normaali haima

39. Haiman caputin tuumori

40. Keltaisuuden selvittely • Kun sekä sapenjohdin että haimatiehyt ovat laajentuneet, on tukos todennäköisesti papilla Vaterin seudussa (kivi tai tuumori) • Jos vain intrahepaattisiset tiet ovat laajentuneet, mutta ei choledochus, on tukos maksan hiluksessa • Jos keltaisen potilaan sappitiet näkyvät normaaleina, puhuu se sappiteiden tukosta vastaan

41. Kookas sappirakko ja leveä sapenjohdin haimatuumori potilaalla

42. Aortan kuvaus • Aneurysma (yli 3,5 cm halkaisijaltaan) • Yli 5 cm yleensä hoidetaan

43. Vatsa-aortta

44. Vatsa-aortan aneurysma

45. Vatsa-aortan aneurysma CT:ssä

46. Vatsan imusolmukkeet • Usein imusolmukkeet suurenevat aortan ympärillä • Normaaleja imusolmukkeita ei ultraäänellä nähdä; vasta noin yli 2 cm näkyvät • Lymfooma, metastaasit, tulehdustila • ”Varmuus” imusolmukesuurentumista CT:llä

47. Abskessit • Usein abskessit ovat suolen mutkien peitossa eikä abskessia voi poissulkea UÄ:llä • Pinnalliset tai hyvin kookkaat näkyvät UÄ:llä ja ne voidaan dreneerata UÄ-ohjauksessa

48. Periappendikulaari abscessi

49. Virtsarakon ultraäänitutkimus • Rakossa täytyy olla virtsaa • Rakon tuumorit (usein litteitä, ensisijainen on kystoskopia) • Jäännösvirtsan mittaaminen

50. Askites • Askiteksen tavallisin syy on portapaineen nousu maksakirroosissa • Pienikin määrä askitesta näkyy • Askitesdreenin laitto UÄ-ohjauksessa • Potilaan vointia helpottava toimenpide