Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

1. Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Yläne 6.3.2012 Riihikoski 7.3.2012 Kyrö 8.3.2012 Jonna Hostikka

2. Lainsäädäntöä • Vesihuoltolaki (119/2001) • Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon • Terveydensuojelulaki (763/1994) • Jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa • Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) • Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamiselle tai muuttamiselle on haettava toimenpidelupa • Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) • Jätevesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurille

3. Lainsäädäntöä • Ympäristönsuojelulaki (86/2000) • Yleinen pohjaveden pilaamiskielto • Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus • Vaatimuksista poikkeaminen • Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) • Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle ja ohjeellinen taso herkille alueille • Suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen • Järjestelmää käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja puhdistusvaatimukset voidaan normaalikäytössä saavuttaa.

4. Uudet määräykset jätevesien puhdistamisesta Ympäristönsuojelulain muutos ja valtioneuvoston asetus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä tuli voimaan maaliskuussa 2011 Jätevesien puhdistusvaatimukset täytettävä 15.3.2016 mennessä Uudisrakennusten on täytettävä vaatimukset heti Uudistuksella varmistettiin tarvittavien investointien kohtuullisuus iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus asetuksen vaatimuksista

5. Miksi? • Viemäriverkoston ulkopuolisen asukkaan jätevesikuorma keskimäärin yhtä suuri kuin 6–8 viemäriverkon piirissä asuvan. • Haja-asutuksen jätevedet maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. • Kiinteistön laatu ja arvo nousee, kun jäteveden käsittely on kunnossa. • Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat asuinympäristöä, lähivesiä ja kaivovettä. • Fosfori ja typpi rehevöittävät vesiä ja lisäävät levien määrää • Orgaaninen aines kuluttaa happea, mikä aiheuttaa mm. hajuhaittoja • Ulostebakteerit ovat hygieeninen ongelma ja terveysriski

6. Säädösten keskeiset muutokset Käsittelyvaatimuksia lievennettiin. Kunta voi herkästi pilaantuvilla alueilla edellyttää tiukempaa puhdistustasoa Siirtymäaikaa jatkettiin kahdella vuodella vuoteen 2016 asti. Tarkennettiin ikäperuste ja ns. sosiaaliset perusteet, joiden perusteella voi saada vapautuksen asetuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta.

7. Käsittelyvaatimukset • Yleiset vaatimukset • Orgaanisen aineen osalta vähintään 80 % • Kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % • Kokonaistypen osalta vähintään 30 % • Herkkien alueiden vaatimukset • Orgaanisen aineen osalta vähintään 90 % • Kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % • Kokonaistypen osalta vähintään 40 %

8. Käsittelyvaatimukset Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään säätää asetuksen peruspuhdistustasoa tiukemmat puhdistusvaatimukset. Suosituksena on, että kunta käyttää asetuksessa määriteltyä ankarampaa puhdistustasoa. Kunta voi tarvittaessa määritellä tiukemman puhdistustason myös itse. Tiukemmat käsittelyvaatimukset voidaan säätää esimerkiksi: herkästi pilaantuville alueille eli vesistöjen lähelle ja pohjavesialueille jos jätevesistä aiheutuva kuormitus on tavallista suurempi.

9. Vaativamman puhdistustason alueet Pöytyällä Vaativamman puhdistustason alueet määritellään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä jotka pyritään uusimaan viimeistään alkuvuodesta 2012 Tällä hetkellä ns. herkät alueet ovat vesistöstä 200 metrin päähän ulottuvat alueet pohjavesialueet Uusiin ympäristönsuojelumääräyksiin tullaan esittämään vaativamman puhdistustason alueiksi 200 metrin päähän vesistöstä ulottuvat alueet Puhdistettujakaan wc-vesiä ei saa johtaa 50 metriä lähemmäs vesistöä Pohjavesialueet Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa imeyttää eikä johtaa maahan

10. Aina ei tarvitse toimia • Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos • kiinteistön jätevedet johdetaan lähivuosina vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon • ikävapautus • sosiaalisten syiden perusteella annettava vapautus • kiinteistön vähäiset jätevedet johdetaan maahan eivätkä ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa

11. Vähäinen jätevesimäärä Jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton, eli kiinteistöllä ei ole lämminvesivaraajaa vesikäymälää paineveteen kytkettyä, sähkökäyttöistä pyykinpesukonetta tai astianpesukonetta

12. Järjestelmävaihtoehdot jätevesien puhdistamiseen • Järjestelmän valinta riippuu kiinteistöllä syntyvistä jätevesistä • Mustat vedet eli ulosteita / virtsaa sisältävät vedet • Harmaat vedet elisiivous-, peseytymis-, ruuanlaitto- ja pyykinpesuvedet • Pelkästään vähäiset jätevedet (käytännössä pelkät pesuvedet ja erillinen käymälä)

13. Järjestelmävaihtoehdot jätevesien puhdistamiseen Mustat ja harmaat vedet käsitellään yhdessä: 3-osainen saostussäiliö ja maapuhdistamo (maahanimeyttämö tai maasuodattamo) Pienpuhdistamo

14. Järjestelmävaihtoehdot Harmaat vedet erikseen 2-osainen saostussäiliö ja maapuhdistamo Tehdasvalmisteinen harmaavesisuodatin Mustille vesille tällöin kuivakäymälä (kompostointi), erotteleva käymälä (ulosteen kompostointi ja virtsa laimennettuna esim. puutarhaan) tai umpisäiliö Vähäinen määrä harmaita vesiä Imeytyskaivo tai -kuoppa, tarvittaessa esikäsittelyyn harmaavesisuodatin tai saostussäiliö Tehdasvalmisteinen mökkikaivo Ei suoraan maaperään tai vesistöön

15. Jätevesijärjestelmän vaihtoehdot herkillä alueilla • Pohjavesi- ja ranta-alueilla tullee olemaan asetuksen mukaiset tiukemmat puhdistustehovaatimukset • Pohjavesialueella puhdistettujenkin jätevesien johtaminen tai imeyttäminen maahan on kiellettyä • Ranta-alueilla ei • wc-vesiä saa johtaa maahan tai ojaan 50 metriä lähemmäksi vesistöä • harmaita vesiä saa imeyttää, eikä käsiteltyjäkään harmaita jätevesiä purkaa 25 metriä lähemmäksi vesistöä • Määräyksistä voidaan tehdä poikkeuksia tapauskohtaisesti

16. Miten edetä? • Selvitä nykyinen jätevesijärjestelmä, sen ominaisuudet ja kunto • Selvitä kunnasta, voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. • Jos viemäriverkostoon ei voi liittyä, selvitä mahdollisuus yhteiseen viemäröintiin naapurien kanssa. • Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä, laitevalmistajista riippumaton suunnittelija laatimaan jätevesisuunnitelma • Edellytä suunnittelijalta, että hän esittelee useita jätevesien käsittelyvaihtoehtoja.

17. Miten edetä? • Hae rakentamiseen tarvittava lupa kunnasta. • Kunnosta jätevesijärjestelmä hyvissä ajoin ennen vuotta 2016. • Käytä ja huolla jätevesijärjestelmää niin, että se toimii hyvin. • Mm. säästä vettä ja päästä viemäriin mahdollisimman vähän lika-aineita (fosfaattipesuaineita, ruoan tähteitä, kemikaaleja jne.), mikä vähentää puhdistustarvetta. • Jos olet uudisrakentaja, mieti jätevesien käsittelyä ja kaivon paikkaa jo rakennusta suunniteltaessa.

18. Mistä lisää tietoa? • Pöytyän kunta • Ympäristönsuojelutarkastaja Jonna Hostikka • Ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen • Tekninen johtaja Marika Nurmikko • Rakennustarkastajat Tarmo Rantanen ja Orvo Hellström • www.koski.fi tai www.poytya.fi Kunnan internetsivut • www.ymparisto.fi/hajajatevesi Ympäristöhallinto • http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry

19. Kiitos!