Osuuskunta

1. Osuuskunta Osuustoiminta on yhteistoimintaa, jota jäsenet harjoittavat toteuttaakseen yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteita. Mira Halonen 2010

2. Osuustoiminnalla on pitkä aatehistoria, perusarvot on luotu jo 1800-luvulla • omatoimisuus: kaikkien tulee ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja ihminen voi kehittyä kunnolla vain yhteistyössä toisten kanssa • omavastuisuus: kaikki jäsenet ovat vastuussa osuuskunnasta, sen perustamisesta ja jatkuvasta elinvoimaisuudesta • tasa-arvoisuus: jäsenillä on oikeus osallistua, saada tietoa, tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon • oikeudenmukaisuus: jäseniä palkitaan osallistumisesta • solidaarisuus: jokaisella velvollisuus varmistaa kaikkien jäsenten oikeudenmukainen kohtelu. Mira Halonen 2010

3. Toimintaa ohjaavat lisäksi eettiset arvot • rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Osuustoiminta levisi voimakkaasti maanviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten joukossa. Ideana oli voimien yhdistäminen siten, että jäsenet muodostivat yhteisen suuren voiman markkinoilla. Vanhinta osuustoiminta on vakuutusalalla. Keskinäisten vakuutusyhtiöiden juuret 1700-luvulla: kun joku joukosta on ongelmissa, muut auttavat. Osuustoiminta on yhteisyrittäjyyden muoto. Osuuskunta on yritys, jonka tavoitteena on tukea jäsenten elinkeinoa ja taloutta tai muita yhteisiä tavoitteita. Mira Halonen 2010

4. Perinteisiä osuuskuntia ovat tuottajaosuuskunnat kuten meijerit ja teurastamot, ja kuluttajaosuuskunnat kuten osuuskaupat. Lisäksi on palveluosuuskuntia kuten osuuspankit ja vakuutusyhtiöt. Pienosuuskunniksi kutsutaan sellaisia, joissa on jäseniä alle kymmenen, ja perustettu 1980-luvun lopun jälkeen (ent. uusosuuskunnat). Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

5. Suurosuuskuntia: Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

6. Osuuskunta toimii jäsenen näkökulmasta hankinta- tai markkinointitehtävissä - tai on molempia. • Hankintaosuuskunnat hankkii jäsenilleen heidän kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita kuten vesi- ja energiaosuuskunnat. • Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden ja palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein itsenäisiä yrittäjiä, jotka tuottavat käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja, luomutuotteita tai käsitöitä. • Työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, johon henkilöjäsenet ovat työsuhteessa. Osuuskunta tarjoaa heidän työpanostaan ja osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Toiminnan perusta voi olla • liiketoimintalähtöisyys: tarve kehittyä muutamalla tai ainoastaan yhdellä toimialalla, ja tuotteita ja palveluja kehitetään koko ajan. • sosiaalinen päämäärä: työttömien tai esim. vammaisten jäsenten syrjäytymisen ehkäisy ja palauttaminen työelämään. • jäsenten työtä vuokraavat työosuuskunnat. Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

7. Lähde: PRH, Tilaskeskus Vuoden 2009 lopussa Suomessa toimi 4 3 12 osuuskuntaa. Vaikka määrällisesti näitä on vähemmän kuin muita yritysmuotoja, osuuskuntiin kuuluu miljoonia jäseniä. Suomea pidetään maailman osuustoiminnallisimpana maana – perustetaan vuosittain noin 200. Mira Halonen 2010

8. Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot Mira Halonen 2010

9. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä. Perustajat voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia. Perustajista on tultava osuuskunnan jäseniä eli käyttäjät omistavat yrityksen ja päätökset syntyvät hyödyttämään heitä. • Osuuskunta koostuu jäsenistä, joiden määrä voi muuttua toiminnan aikana. Osuuskunta voi ottaa ja erottaa jäseniä, tai jäsen voi erota osuuskunnasta koska tahansa. Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa (www.finlex.fi, säädetty 1901). Kuka voi perustaa? Mira Halonen 2010

10. Osuuskunnan peruspääoma muodostuu jäsenten maksamista osuusmaksuista. Niiden suuruuden osuuskunta päättää säännöissään itse. Maksu on samansuuruinen kaikilta. • Osuuskunta maksaa osuuspääoman takaisin, kun jäsen eroaa tai erotetaan osuuskunnasta (OKL 10:1 §). • Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sillä pääomalla, jonka he ovat sijoittaneet osuuskuntaan. • Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluu osuuskunnalle. Säännöissä voidaan määrätä jakamisesta ja jakoperusteet. Päätavoitteena ei ole kuitenkaan ylijäämän tuottaminen. Pääoma Mira Halonen 2010

11. Osuuskunnan asioista päättävät jäsenet, ja jokaisella jäsenellä on pääsääntöisesti yksi ääni. Jäseniä koskevat päätökset tehdään osuuskunnan kokouksissa. Jäsenet valitsevat osuuskunnalle hallituksen. • Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja edustaa yhtiötä. (Osuuskunnalla voi olla lisäksi vähintään kolmehenkinen hallintoneuvosto, jonka valitsee osuuskunnan kokous.) • Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Valinnan tekee osuuskunnan kokous, hallitus tai hallintoneuvosto. Toimitusjohtaja voidaan valita myös jo osuuskunnan perustamisvaiheessa perustamiskirjassa. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan päivittäisiä hallinnollisia asioita. Päätöksenteko Mira Halonen 2010

12. EDUSTAMINEN • Osuuskuntalain mukaan hallitus kirjoittaa toiminimen, mutta säännöissä voi olla määräys, että hallituksen yksittäisellä jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen, tai hallitus voi myöhemmin sellaisen antaa. Oikeutta voidaan rajoittaa esimerkiksi niin, että kahdella tai useammalla on oikeus vain yhdessä kirjoittaa toiminimi. Samoin hallitus antaa prokuran (säännöt). TILINTARKASTUS • Tilintarkastajaa ei tarvitse lain mukaan valita, jos osuuskunnan taseen loppusumma on yli 100 000 euroa tai liikevaihto on yli 200 000 euroa tai palveluksessa on yli 3 henkilöä (säännöt). • Jos tilintarkastaja valitaan, tulee tämän olla KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai vastaava yhteisö. Päätöksenteko Mira Halonen 2010

13. 1) Osuuskunnan perustamisasiakirjojen laatiminen Osuuskunnan perustamiseksi tehdään perustamiskirja, johon liitetään osuuskunnan säännöt. Säännöissä täytyy mainita vähintään osuuskunnan toiminimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä osuusmaksun määrä, maksuaika ja maksutapa. Perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen pidetään yleensä hallituksen kokous, jossa voidaan valita puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ja antaa toiminimenkirjoitusoikeudet ja prokurat. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tulee liittää perustamisilmoituksen liitteeksi. 2) Perustamisilmoitus Osuuskunta täytyy rekisteröidä kaupparekisteriin. Ilmoitus tehdään Y1-lomakkeella ja sen liitelomakkeella (Y2). Samalla ilmoituksella voi ilmoittautua myös Verohallinnon rekistereihin, joita ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri sekä ilmoittaa tiedot ennakkoveron määräämistä varten. Tehtävä 6 kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Käsittelymaksu 350 e. Käytännön perustamistoimet Mira Halonen 2010

14. 3) Elinkeinotoiminnan luvat ja ilmoitukset Tarkistettava laista kuuluuko elinkeino aloille, joiden harjoittamiseen tarvitaan lupa tai erillinen ilmoitus (esim. palveluala, alkoholin tarjoilu, rakennustyö, työvoiman vuokraus). 4) Vakuuttaminen Työntekijöiden vakuuttaminen • Työeläkevakuutus TyEL • Lakisääteinen tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus Muut vakuutukset kuten omaisuusvakuutukset ja liiketoimintavakuutukset. 5) Muut toiminnassa huomioitavat asiat • Verot, maksut ja ilmoitukset • Työsuhde- ja ansioilmoitukset sekä eläkevakuutusmaksut • Palkkailmoitus ja vakuutusmaksut tapaturmavakuutusyhtiölle • Suhteet asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin • Tarjoukset • Työsopimukset • Suhteet työntekijöihin • Riskien kartoitus Käytännön perustamistoimet Mira Halonen 2010

15. Kenelle osuustoiminta sopii? Lähde: PRH Mira Halonen 2010

16. Nykyisin osuuskuntia perustavat korkeasti koulutetut erityisosaajat. • Yritysmuotona osuuskunta vastaa tietoyhteiskunnan ihmisten tarpeisiin: monen osaajan yhdistäminen tasa-arvoisella, kevyellä ja verkostomaisella rakenteella. • Viime vuosina on perustettu nimenomaan henkilöstön omistamia työosuuskuntia, jotka sopivat hyvin freelancer-journalisteillekin. • Tärkeimpiä kasvualoja ovat taide- ja kulttuuriala, tietotekniikan ja median alat sekä sosiaali- ja hoiva-ala. Lisäksi osuuskuntia on perustettu konsultointiin, koulutukseen ja arkkitehtuuriin sekä erilaisten ammattiosaajien kuten sähköasentajien ja ompelijoiden keskuuteen. • Viimeisimpiä kehitystrendejä ovat olleet esiintyvien taiteilijoiden perustamat osuuskunnat (teatteri-, ooppera-, ja tanssiryhmät) sekä elektronisen tiedonvälityksen ja tietotekniikan palvelujen osuuskunnat (Lähde: Pellervo-seura). Kenelle osuustoiminta sopii? Mira Halonen 2010

17. Mira Halonen 2010

18. Pienosuustoiminnan haasteita • yrityksen toiminnan ja talouden suunnittelemattomuus • toimintaa ei kehitetä jatkuvasti • johtamisen ja yhteistyön ongelmat • henkilöstöomistamista tuntevien ja ymmärtävien johtajien puute • jäsenistöllä ei ole yritystoiminnan perustietoja ja -taitoja (työntekijäasenteet) • taloudellinen ja rahoituksellinen heikkous. Toimiva osuuskunta Mira Halonen 2010

19. Menestystekijöitä • selkeät tavoitteet • jäsenten motivaatio • jäsenten sitoutuminen • yrittäjäihanteen mukainen toiminta = aktiiviset asiakassuhteet • omakohtaisuus – toiminta koetaan omaksi toiminnaksi • tehtävien oikeudenmukainen jakautuminen • yhteistoimintaa korostava toimintatapa • suunnitelmallinen pyrkimys liiketoiminnan tehokkuuteen • keskinäisen luottamuksen ilmapiiri • jatkuvan oppimisen tärkeys toimintaympäristön muutosten hallitsemiseksi • jatkuva informaatio- ja kommunikaatiokanavien etsiminen yrityksen sisällä ja ulospäin. Pienosuuskunnat saaneet erityiskiitosta asiakaskontaktien aktiivisuudesta, asiakastarpeiden tarkasta kuuntelusta ja niihin vastaamisesta. Ei esteitä siirtyä tai laajentua kansainväliseksi toiminnaksi. Toimiva osuuskunta Mira Halonen 2010

20. Liittyisitkö jo toimivaan osuuskuntaan? • Tutki mahdollisuuttasi liittyä jo toimivaan osuuskuntaan. Jotkut osuuskunnat ottavat mielellään uusia jäseniä. Hyväksymisestä päättää osuuskunnan hallitus. • Jäseneksi liittymistä on syytä miettiä huolellisesti: Onko osuuskunnalla sellaisia tuotteita, joita haluat tehdä ja joihin sinulla on ammattitaitoa? Mitä annettavaa sinulla on osuuskunnalle ja toisaalta mitä hyötyä saat osuuskunnalta. • Tärkeä on tutustua myös osuuskunnan jäseniin ja heidän toimintatapoihinsa - sopeudutko yhteisöön? Monissa osuuskunnissa käytössä uusille jäsenille koeaika. • Liittyvä jäsen maksaa osuuskunnalle paitsi osuusmaksun (100–300 e), usein myös liittymismaksun (0–300 e), jota ei palauteta. • Osuuskuntarekisteri löytyy www.pellervo.fi osoitteesta. Voi tutkia toimialoittain ja paikkakunnittain toimivia osuuskuntia. Työskentely osuuskunnassa Mira Halonen 2010

21. Mira Halonen 2010

22. Osuuskunnan perustajat ja vastuulliset vetäjät tarvitsevat runsaasti tietoa ja taitoa. Kyse on myös asenteesta. • Sovittava yhteiset pelisäännöt. Parempi, jos perustajat ja myöhemmin kaikki jäsenet tuntevat toisensa hyvin. • Hallinto vaatii kaikilta osallistumista. Osuuskunta menestyy parhaiten silloin kun jäsenet ovat aidosti sitoutuneet päämääriin ja ovat aktiivisia toimijoita. • Parhaimmillaan osuuskunta tarjoaa jäsenilleen verkottumista, markkinointi- ja työllistymiskanavan. • Osuuskunnassa voi jakaa työstä ja toiminnasta aiheutuvia kuluja paremmin kuin jos jokainen hoitaisi ne erikseen, sekä suorittaa hankintoja järkevällä tavalla. • Asiat ja säännöt yhdessä määriteltävissä: Jokainen osuuskunnan jäsen voi harjoittaa omaa tointaan, ja osuuskunta hoitaa vain markkinoinnin, laskutuksen ja kirjanpidon. Tällaiset palvelut voivat olla ulkoa ostettuja tai työt voidaan jakaa osuuskunnan jäsenten kesken osaamisen ja taitojen mukaan. • Tilatkin tarpeiden mukaan: toimitilat, jossa jokaiselle työpiste ja yhteiset tauko-, ym. tilat tai esimerkiksi vain kokoustila, ja jokainen jäsen vastaa itse omasta työtilastaan kotona tai muuten. Työskentely osuuskunnassa Mira Halonen 2010

23. Yritys-Suomi.fi-verkkopalveluwww.yritys-suomi.fi • Pellervo-seura www.pellervo.fi • www.yhteistoiminta.fi • Uusyrityskeskukset, TE-toimistot ja ELY-keskukset. Lisätietoa Mira Halonen 2010