1 / 24

PROJEKTIN HISTORIA

PROJEKTIN HISTORIA. Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj. ESIHISTORIAA . USA:ssa INDEPENDENT LIVING - liike Saksassa Selbstbestemsleben ( Itsemäärämisoikeus ) Suomessa viimeistään 70-luvulla ITSENÄINEN ELÄMÄ – pyrkimys

louise
Download Presentation

PROJEKTIN HISTORIA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. PROJEKTIN HISTORIA Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj

  2. ESIHISTORIAA • USA:ssaINDEPENDENT LIVING -liike • Saksassa Selbstbestemsleben(Itsemäärämisoikeus) • Suomessa viimeistään 70-luvulla ITSENÄINEN ELÄMÄ –pyrkimys • Perusajatus: vammainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija Henkilökohtaisen avun ajatus 60-luvulta alkaen Erityisesti USA:ssa toimivat ihmisoikeusliikkeet herättivät vaikeavammaiset ihmiset määrittämään perusoikeuksiaan

  3. HENKILÖKOHTAINEN APU YKKÖSTAVOITTEEKSI 80-LUVULLA SUOMESSA • Ovia avasivat muutamatvaikeavammaiset ihmiset, jotka olivat saaneet henkilökohtaisen avustajan invalidihuoltolain pohjalta • Valtakunnalliset vammaisjärjestöt omaksuivat yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan henkilökohtaisen avun riittävässä määrin toteutettuna

  4. LAKIIN VUONNA 1988 • Henkilökohtainen avustaja tuli Suomessa lakiin vuonna 1988. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 • sekä Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759)

  5. KÄYTÄNTÖ OSOITTI PUUTTEET Vuoden 1988 laki oli edistysaskel, mutta: • laki ei määrännyt kunnille erityistä järjestämisvelvollisuutta • kehittyi vaihtelevia toimintamalleja ja kuntakohtaisia käytäntöjä • kriittisin kohta: henkilökohtaisen avustajan myöntämiskriteerit • arjen työsuhde haavoittuva • Tukea ja toimivia käytäntöjä kaivattiin työnantajuuteen, työsuhteen ylläpitoon ja avustajien jaksamiseen omassa tehtävässään.

  6. PÄÄTÖSPERUSTAA TURUSSA • VPL:n perusteella henkilökohtainen avustaja myönnettiin Turussa henkilöille, jotka tarvitsivat selviytyäkseen kotona, opiskelussa tai työssä paljon apua. Nämä solmivat työsuhteen. • Toisena käytäntönä oli mahdollisuus saada vapaa-ajan avustaja, jolle korvattiin tunnit. Nykyisessä vammaislaissa tämä vastaisi lähinnä henkilökohtaista apua, joka on järjestettävä harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten vähintään 30 tuntia kuukaudessa.

  7. JÄRJESTÖJEN OHJELMASSA • Turussa Kynnyksen aluetoimisto paneutui henkilökohtaiseen, palkattuun apuun erityisesti tukemalla työnantajia, joita alkuun oli vähän • Lihastautiyhdistys kehitti vapaaehtoisavustaja-järjestelmää vammaisjärjestöjen, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja seurakunnan kanssa sekä sittemmin Vakka-Suomen ja Etelä-Satakunnan eri kuntien kanssa. • Vuonna 1993 perustettiin Avustajakeskus. Tämä oli uudenlainen yhteistyömalli, jonka suunnitteli yhdistyksen silloinen pj. Virpa Puisto. • Avustajakeskuksen tavoitteena oli välittää koulutettuja osaavia vapaaehtoisia avustajia ja oppaita liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille henkilöille. • Tarpeesta kertoo välitysten määrän nopea kasvu.

  8. VALTAKUNNALLINEN KEHITYSPROJEKTIHAJ (2003-2006) • Neljä vammaisjärjestöä (Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Suomen MS-liitto ry) alkoivat kehittää avustajatoimintaa erillisen yhteistyöprojektin (HAJ) avulla • Kehittämisen pohjaksi HAJ teki selvityksen avustajajärjestelmän tilasta käytäntöineen ja talouskustannuksineen • Yhteensä 121 henkilöä haastateltiin 44 kunnan alueelta. • kolme kohderyhmää: sosiaalitoimen edustajat, vammaiset työnantajat ja henkilökohtaiset avustajat. • Projektin aikana järjestettiin erilaisia koulutus-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia.

  9. HAJ:nEHDOTUKSIA • Henkilökohtainen apu ja sen vaihtoehtoiset toimintamallit uuden vammaislain peruskäsitteiksi • Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi. • Tukitoimia: koulutus, ohjaus, vertaistuki työnohjaus avustajavälitys • Alueelliset avustajakeskukset

  10. TURUSSA SEURATTIIN • HAJ-projektin tuloksia seurattiin ja tutustuttiin muualla Suomessa toimiviin avustajavälityksiin. • HAJ:n jälkimainingeissa Helsingissä kaavailtiin keskitetysti johdettua valtakunnallista avustajavälitystä (Assistentti infon alla). • Turussa todettiin että Varsinais-Suomen alueella oli resurssit itsenäiselle paikalliselle kehittämiselle Avustajakeskuksen, järjestöjen ja kuntien kesken. Uutena mukaan tuli Kynnyksen aluetoimisto

  11. Alueelliset resurssimme • Pitkä kokemus: • Avustajakeskuksen välitys- ja koulutustoiminta • Kynnyksen aluetoimiston Pomo-klubi-toiminta ja Pomo- kurssit • Aaholli-osuuskunta, joka tarjosi kunnille palveluja palkanmaksussa ja muussa avustajien työsuhteen teknisessä tuessa • Hyvä yhteistyö kuntien kanssa

  12. Tulos: HENKILÖKOHTAISEN AVUN PROJEKTI 2007-2011 • Projektin tavoitteena on alueella toimivan asiantuntijuuden, palvelujen sekä yhteistyön kehittäminen ja yhteensovittaminen niin, että ne ovat vammaisten työnantajien, avustajien ja kuntien sekä muiden yhteistyötahojen käytettävissä ja saavutettavissa • Se on jatkokehittämishanke Turun seudun lihastautiyhdistys ry:n 15 vuotta toimineelleAvustajakeskukselle • Projekti toimi saman yhteistyömallin mukaisesti. • Kehittämisessä on mukana vammaisjärjestöjen, kuntien, oppilaitosten yms. verkosto

  13. Standardoituun, tasapuoliseen avustajapalveluun • Alettiin kehittää palkallisten avustajien välitystä, työnantajien ja avustajien koulutusta sekä työsuhteisiin liittyvää neuvontaa ja tukea odotettavissa olevan lainmuutoksen alla • Vapaaehtois- ja palkallisen avun keskukset oli tarkoitus yhdistää: Palveluja tarjotaan yhdestä seudullisesta vammaisavustajakeskuksesta *vankkaa osaamista edellyttäviin henkilökohtaisen avustajan toimiin *vapaa-ajan avuksi *koko- tai osa-aikaistyöhön • Palvelu kuuluu kaikille tarvitseville, ei pelkästään projektin yhteistyökumppaneille • Tähtäimessä on standardoitu ja sertifioitu avustajajärjestelmä, joka palvelee käyttäjiä tasapuolisesti paikkakunnasta riippumatta.

  14. RAHOITUS • Kehittäminen rahoitettu kuntien, Raha-automaattiyhdistyksen ja järjestöjen yhteisellä tuella. • Toimintaan osallistuvat yhteisöt ovat tukeneet hanketta myös tarjoamalla kehittämisryhmien ja toiminnan käyttöön omia tilojaan, välineitään ja yhteistyöverkostojaan. • Taloudellisilta huolilta ei vältytty – osin RAY:n tiukan taloustilanteen vuoksi, mutta vaikeuksien yli päästiin mm. työtä tehostamalla

  15. TUKIPAKETTI-TUOTTEISTUS • Henkilökohtaisen avun keskus on kehittänyt toimintojaantukipaketiksi. Tuoteosiot: • palkallisten avustajien välittäminen vakituisiin ja sijaistoimiin • koulutuksen kehittäminen työnantajille ja avustajille • työsuhteisiin liittyvätuki • Kuntien satsaus tuotteisiin turvaa palvelujen jatkumisen

  16. organisaatio • Projektia hallinnoi Turun seudun lihastautiyhdistys ry. • Toiminnan kehittämistyöstä päättävät • ohjausryhmä • johtoryhmä • tiimit • Organisaatiorakenne takaa asiantuntemuksen • hankkeen toteuttamisen tueksi • koordinoinnin eri toteuttaja-/ yhteistyötahojen välillä • suunnitelman mukaisen etenemisen valvomisen.

  17. TYÖNTEKIJÄT • Projektissa on toiminut 2-3 työntekijää • henkilöstösuunnittelussa on hyödynnetty synergiaetua Avustajakeskuksen kanssa • osaaminen ja resurssit on värvätty käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

  18. VUOSI 2007 • luotiin organisaatio toiminnalle • selvitettiin kehittämisalueet ja niiden prioriteetit • käytännön välitystoiminta aloitettiin • Avustajien tilanteen alkukartoitus tehtiin • Kokonaissuunnitelma projektin arvioinnista koottiin • Uuden vammaispalvelulain valmistelua seurattiin • Toiminta koski yhteensä 17 kuntaa. • Iso haaste on kuntarakenteiden muutos.

  19. VUOSI 2008 • Vammaispalvelulain uudistamisen kynnyksellä. Marraskuussa projekti sai kutsun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen: Tähdensimme sitä, että kunnan tulee tuottaa tai ostaa henkilökohtainen apu ja tukipalvelut: Vammaispalvelulaissa tulee taata, että kunnilla on erityinen järjestämisvelvoite joko tuottaa itse tai ostaa vaikeavammaisille henkilöille järjestettävä henkilökohtainen apu ja siihen liittyvät työsuhteen tukipalvelut. Avustajakeskus toimii kunnan palveluiden yhtenä täydentäjänä vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

  20. Vuosi 2008 jatkuu… • Kesällä käyttöön rekisteriohjelma joka tehosti välitystä • Palvelukehittämisessä keskeiset kohteet olivat työnohjaus, vertaistoiminta ja koulutus • Koulutus aloitettiin projektin 2-päiväisessä seminaarissa marraskuussa. Se oli suunnattu työnantajille, avustajille, kuntien edustajille ja muille tietoa tarvitseville. • Työnantajien työnohjaus käynnistyi Turussa maaliskuussa tiedotustilaisuudella. Kerrottiin työnohjauksesta mahdollisuutena: -selkiinnyttäätyönantajana toimivien henkilöiden esimiesroolia -parantaapientyöyhteisönsä toimivuutta ja vuorovaikutus-suhteita -kehittääongelmien käsittelyvalmiuksia.

  21. Vuosi 2009Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.9.2009Avustajavälitykset nousivat huimasti, 66%. • Tehtiin uusi kuntakysely. Se osoitti kuntien toimintatapojen välillä eroja jotka tuovat haasteita avustajien välitykseen: avustajan palkka vaihteli kunnissa ja viikonloppu-, ja iltalisiä maksettiin hyvin vaihdellen. Tämä asettaa eri kunnissa asuvat vammaiset työnantajat eriarvoiseen asemaan. • Tärkeimmäksi kehityskohteeksi nousi sijaisvälityksen kehittäminen toiminnaksi, jonka avulla löytyy osaavia työntekijöitä sijaisuuksiin nopeasti ja joustavasti. sitä lähdettiin kokeilemaan vuonna 2010 Kaarinan kaupungin alueella.

  22. Vuosi 2009 jatkuu… • Välitystyön tehostamiseksi verkkolevylle luotiin tiedosto, jonne kirjattiin sähköisesti avoimet työpaikat. Vakka-Suomenja Satakunnan osalta välitykset vastaanotti alueohjaaja, joka hoiti osa-aikaisesti projektissa myös koko välitysprosessin alueellaan. • Keskus jatkoi rahoitusneuvotteluja kuntien kanssa, jotta palvelut voivat jatkua RAY:n tuen loputtua vuonna 2011. • Kotisivuja rakennettiin niin, että ne ovat sujuvasti eri vammaisryhmien saavutettavissa • Oltiin mukana eri oppilaitosten ja muiden toimintayksiköiden kanssa kehittämässä ammattitutkintoa henkilökohtaisen avustajan työhön. Sitä kautta myös tulisi ammattitutkintonimike ja avustajien asema työmarkkinoilla vahvistuu.

  23. VUODET 2010-2011 • Projektin perustoiminta, välitys, on kasvanut huimaa vauhtia, ja mukaan tulee yhä uusia kuntia ja uusia asiakkaita. • Välitysmenetelmät ovat kehittyneet tehokkaiksi . • Haasteena välityksessä on pienet tuntimäärät. Kunnat ovat tehneet erittäin paljon näitä VPL:n mukaisia minimituntimäärään perustuvia päätöksiä • Kuntiin suuntautuva yhteistyö on toimivaa. Kuntien toimintatapojen välillä on eroja, ja tämä tuo haasteita avustajien välitykseen.

  24. Toimivaan arkeen • Projektin kahden viimeisen vuoden tärkein tehtävä on juurruttaa toiminta osaksi Avustajakeskuksen toimintaa • Juurruttamisprosessissa palvelut tuotteistetaan • Kuntien toiveita tässä työssä on kuunneltava erityisen hyvin. • Vammaisten työnantajien kanta on kuitenkin oltava tärkein seikka suunniteltaessa palveluita • Järjestötaustamme on ehdoton vahvuus käytännön kohdentamisessa

More Related