1 / 28

NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS

SONTIKKA OSK. NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS. Yleistä.

liz
Download Presentation

NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. SONTIKKA OSK NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINENTÄYDENNYSKUNNOSTUS

  2. Yleistä Uittosääntö Lieksanjoella kumottiin vuonna 1983. Samalla paikallinen ympäristökeskus velvoitettiin poistamaan pääosa uittolaitteista ja kunnostamaan koskialueita virtakutuisille kalalajeille paremmin soveltuviksi. Kunnostus toteutettiin vuosina 1995–1999. Poikasalueet muotoiltiin rannoilta löytyneistä perkuukivistä, jotka sittemmin ovat osoittautuneet liian suuriksi ollakseen hyvää järvilohen poikasalueiden pohjamateriaalia.

  3. Yleistä

  4. Yleistä Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 27.2.2008 Ruunaan kalastusalueelle luvan Lieksanjoen reittiin kuuluvan Naara-joen Naarakosken, Käpykosken ja Saarikosken kala-taloudelliseen kunnostamiseen. Täällä järvilohen poikastuotantoalueiden lisäämiseksi tehtävä kunnostus on suunniteltu kolmivaiheiksi.

  5. Yleistä • Käpykosken kunnostus vuonna 2010 • kunnostuksen onnistumista seurataan (istutukset ja koekalastukset) • mahdollinen Käpykosken täydennyskunnostus ja Saarikosken kunnostus vuonna 2011 • Naarakosken kunnostus vuonna 2012

  6. Kunnostus

  7. Yleistä Vuosina 2002–2005 toimi Pielisen Järvilohi Lieksan-jokeen/nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät -tutkimushanke. Hanke selvitti yhteistyössä RKTL:n kanssa tekijät, jotka eniten vaikuttavat järvilohenpoikasen paikanvalintaan Lieksanjoen alueen koskissa sekä sen, millainen hyvän poikastuotantoalueen tulisi olla.

  8. Yleistä Hanke teki kahdella Käpykosken koskialueella koe-kunnostuksen, jolla testattiin olemassaolevaa tietoa järvilohen poikasille soveltuvista koskialueista. Kunnostettavat pohjanosat valittiin niin, että niihin kyettiin muotoilemaan poikasille mahdollisimman optimaalinen syvyys, virtaus ja pohjan raekoko. Sähkökoekalastuksissa todettiin Käpykosken koe-kunnostusten nostaneen järvilohen poikastiheyksiä useimmilla koealoilla.

  9. Kunnostus Hyvä järvilohen poikasalue olisi sellainen, että kaikilla veden-korkeuksilla, myös joen tulviessa, tulisi löytyä riittävästi alueita, joiden keskisyvyys on noin 10 cm (syvyysvaihtelu 0–40 cm, tässä ovat mukana myös vedenpinnan yläpuolelle yltävät kivet). Kosken pintavirtauksen tulisi olla keskimäärin 40–50 cm/s. Poikasalueilla pohjan yleisimmän raekoon tulisi olla alle 260 mm, tosin joukossa pitää olla myös suurempia, aina pintaan asti ulottuvia kiviä lisäämässä virrannopeuden vaihtelua.

  10. Kunnostus Kunnostus tehtiin kaivinkonetyönä pääosin muualta kuljetetun kivimateriaalin avulla. Lisäksi alueelle muotoiltiin lohikalojen kutupaikkoja muualta tuodusta sorasta. Kiviä tarvittiin 2 500 m3. Nämä olivat 150 - 250 mm kokoisia (halkaisija) luonnonkiviä (ei mursketta). Kutusoraa levitettiin noin 150 m3 (seulottua luonnonsoraa, jonka raekoko oli 20–100 mm).

  11. Kunnostus Käpykosken poikastuotanto-pinta-ala ennen kunnostusta oli noin 1 700 m2. Ala kasvoi kunnostusten myötä noin 10 000 m2:iin.

  12. Kunnostus

  13. Kunnostus

  14. Kunnostus

  15. Kunnostus

  16. Kunnostus

  17. Kunnostus

  18. Kunnostus

  19. Kunnostus

  20. Kunnostus

  21. Kunnostus

  22. Kunnostus

  23. Kunnostus

  24. Kunnostus

  25. Kunnostus

  26. Kunnostus

  27. Kunnostus

  28. Kunnostus

More Related