1 / 27

Kylien hyvinvointiroolit

Kylien hyvinvointiroolit. Kylät palveluntuottajina – Kyläfoorumi Valtimolla 3.4.2014 Reeta Rönkkö/Tuomo Eronen. Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014. Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA 2014 painottaa kylähyvinvointia ja kyläturvallisuutta

livvy
Download Presentation

Kylien hyvinvointiroolit

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kylien hyvinvointiroolit Kylät palveluntuottajina – Kyläfoorumi Valtimolla 3.4.2014 Reeta Rönkkö/Tuomo Eronen

  2. Pohjois-KarjalanKYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA 2014 painottaa kylähyvinvointia ja kyläturvallisuutta • turvallisuusasiat liittyvät myös kyläpalveluiden ja valokuituverkon kehittämiseen • Monia teemaa tukevia hankkeita (JAKE-hanke, Kiertävä Pysäkki, Paavo-hanke, 100 megan Itä-Suomi ym.) • Kylä-JAKE-hanke edistää kylähyvinvointia ja on yksi KAMU-pilotti Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014-kirjasen voi ladata pdf-muodossaosoitteesta:www.kylat.fi

  3. Kylien hyvinvointirooleista • Kylätoimintaan kuuluu erittäin laaja kirjo toimintaa ja erilaisia yhteisöllisiä tehtäviä (vrt. muut yhdistykset; ks. KYLÄOHJELMA 2014) • Julkinen sektori haluaisi ”kaataa” paikallisyhteisöille isoja tehtäviä ilman vastiketta; kumppanuuskin on haasteellinen asia! • Miten eri kylätoiminnan rooleja pitäisi painottaa, jotta liian monilla toiminnoilla ei vaaranneta yhteisön perustoimintoja? • Mitkä ovat ”kylän mittaisia” hyvinvointitehtäviä ja miten kylien vapaaehtoistoimijat saadaan sitoutumaan toimintaan?Kylä-JAKEssa on käynnissäkylien hyvinvointiroolien kartoitus,jossa kyläturvallisuuteen liittyvät toimintamallit tarkentuvat. Valmis syksy 2014

  4. Mitä kylähyvinvointiin kuuluu? • Yhteisöllisyys • Viihtyisä ympäristö • Kyläkulttuuri • Vapaaehtoistoimijoiden hyvinvointi

  5. Kyläturvallisuus Tavoitteena on kylän oma kyläturvallisuussuunnitelma tai selvitys • arjen turvan käsite on laaja (ks. dia edellä) • turvallisuus on yksi selkeä kyläsuunnitelman teema= voi olla kyläsuunnitelman osa • turvallisuuskeskustelu on tärkeä kylän yhteyksiä ja sosiaalista pääomaa vahvistava asia (vrt. naapuriapu) • kuntien turvallisuussuunnitelmat> paikallisyhteisöt mukaan suunnitteluun!

  6. …kyläturvallisuus • Kylä-JAKE on yksi Itä-Suomen AVI:nKAMU-pilotti • Tiiviimpi turvallisuusyhteistyö aluepelastuslaitoksen, SPR:n ja muun verkoston kanssa v. 2014- • Valmisteilla Pohjois-Karjalan kyläturvallisuusseminaari syksyllä 2014 Lisää tietoa ja raportteja: www.jake-hanke/kylat

  7. Lähde: Arjen turvan ja kylähyvinvoinnin verkkokysely syksy 2013/Kylä-JAKE

  8. Lähde: Kyläturvallisuuskysely kylille, kevät 2013/Naapuriapuhanke/PKK, n=50

  9. Kaikki tarvitsevat joskus apua Kyläkulttuuriin kuuluu, että toista kyläläistä autetaan silloin tällöin pyyteettömästi naapuriavulla Mutta riittäkö tämä tulevaisuudessa? • Voisikohan meidänkin kylällä toimia naapuriapurinki? • Olisi aina joku joka auttaa, kun yllättävä tilanne osuu kohdalle eikä omin voimin selvitä.

  10. Järjestäytynyt naapuriapu Tehtävät ja toimintatapa: • naapuriapuringin toiminta kytketään muuhun kylätoimintaan • rinki nimeää yhteyshenkilön • yhteyshenkilö toimii tiedon välittäjänä, ”solmuna” naapuriapuun ja kylän turvallisuuteen liittyvissä asioissa • rinki sopii keskenään toimintatavoista ja toiminnan suuntamisesta • rinki kartoittaa jäsenten osaamiset ja auttamisresurssit Huom! Naapuriavun lisäksi rinki voi miettiä laajemminkin kylän turvallisuuteen liittyviä asioita.

  11. Lähipalvelut ja yhteisöpalvelut Ikävä tosiseikka: ”Ilman todellista tarvetta ja kysyntää ei kylälle kannata ryhtyä luomaan palveluja - ei yksityisen sektorin, ei julkisen sektorin eikä kolmannen sektorin toimesta.” Sirkkala, Ritva 2005. Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori • yhteisöpalveluiden tuottaminen edellyttää tehtävään profiloituneen yhdistyksen tai osuuskunnan perustamista • kuntaliitossopimuksissa paikallisia palveluita on pyrittävä edistämään esim. kylätaloverkkoa kehittämällä • SOTEn avopalveluiden, yhteisöjen ja vertaistuen yhteistyötä on lisättävä • mobiilit ja verkkopalvelut?

  12. Terveyden edistäminen • kylä on erinomainen alusta terveyden edistämisen toimenpiteillä • pitkät perinteet esim. Martoilla ja liikuntajärjestöillä, mutta myös kylätoiminnan puolella • Kiertävä Pysäkki erinomainen esimerkki toiminnallisesta hankkeesta • paljon mahdollisuuksia uusille toiminnoille; mm. Kainuun Nuotan ”verkkojumppa” laajakaistaverkossa • jatkossa entistä enemmän järjestöjen yhteistyönä

  13. Toimiva kylätalo • talvilämmin ja hyvin varusteltu kylätalo on välttämätön yhteisötoiminnalle, palveluille ja paikalliskehittämiselle • laajakaista ja kokousfasiliteetit • rahoituspohjassa mukana kunnat + vuokratulot • tilanne vaihtelee paljon kylittäin; tulevalla ohjelmakaudella mahdollisimman paljon kylätalohankkeita vireille • kylätalojen tarkat sijainti-, yhteys- ja varustetiedot tulossa Kylätietoalustaan

  14. Vapaaehtoistoimijoiden hyvinvointi • vapaaehtoistoimintaperustuu siihen, että se antaa ihmiselle enemmän kuin kuluttaa • kylätoiminnan ja hankkeiden vetovastuussa olevien vapaaehtoispanos muodostuu kohtuuttoman suureksi • vapaaehtoistoimijoiden jaksamista voidaan tukea virkistystoiminnalla, koulutuksella ja työnjakoja kehittämällä • Kylä-JAKE pyrkii edistämään eri järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden jaksamista edistäviä yhteistyömuotoja; esim. VOIMALA

  15. Osallisuus ja yhteisöllisyys • kylät ovat tärkeitä asukaspohjaisia yhteisöjä, joilla on luonnollinen rooli perustettaessa lähidemokratiatoimielimiä • haasteena on vapaaehtoistoimijoiden sitoutuminen vaativiin luottamustehtäviin • mikä tahansa yhdistys on aina potentiaalinen toimija, vaikka toiminta olisikin välillä nuupunut • kumppanuus on kahden kauppa; kylien on oltava valmiita sitoutumaan pitkäjänteiseen yhteistoimintaan • kuntaliitokset tärkeitä murroskohtia, joissa kylien on oltava erityisen aktiivisia

  16. Kylätalous • kylätalouteen pätee sama kuin paikalliseen palvelutuotantoon = on oltava markkinat ja kysyntää • erityisesti kylätalojen ylläpito edellyttää taloudellista toimintaa • myös hankkeiden omarahoitus vaatii varainhankintaa • olemassa paljon esimerkkejä hyvin organisoidusta varainhankinnasta • kylätalkkareiden ja kyläavustajien palkkaaminen on erinomainen keino edistää kylän yhteisöllisyyttä ja tarjoaa myös monille polun työelämään; esim. SYTY:n Kyläapu-hanke • ks. myös SYTY/Kylien bisneskeissit-hanke

  17. Kylä- ja kulttuuritoiminta • tapahtumat ja kulttuuritoiminta ovat monien kylien toiminnan ydintä • menestyvät tapahtumat kulkevat käsikädessä hyvän kylätoiminnan kanssa • paikalliskulttuuri on erityinen voimavara ja vahvistaa yhteisön identiteettiä • tapahtumien kehittämisrahoitus edellyttää toiminnan uudistumista, mutta onnistuessaan palkitsee yhteisön

  18. Viihtyisä ja hyvä kyläympäristö • asuin- ja elinympäristön laatu ja viihtyisyys ovat ehdottoman tärkeitä asioita yhteisön toiminnan kannalta • ympäristö laatu heijastelee suoraan maankäyttöä ja esim. metsätalous muokkaa rajustikin maisemia • perinnemaisemien hoito on monen kylän perustehtäviä ja sitkeällä talkootyöllä ympäristöön voidaan vaikuttaa • kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen ovat varmasti elävien kylien kylätoiminnan kestoteemoja • kylien pitää myös pitää ääntä kylien perusinfrasta ja tiestöstä

  19. Lähde: Arjen turvan ja kylähyvinvoinnin kysely syksy, 2013/Kylä-JAKE

  20. Kumppanuudella kohti hyvinvointia • Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. • Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry • Hankkeen toteutusaika: 2013-2017 • Kohdealue: Pohjois-Karjala, aluetta laajennetaan hankkeen edetessä muualle Itä-Suomeen • Rahoitus: RAY

  21. Terveys-JAKEKeskittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella, edistämällä uusien toimivien käytäntöjen käyttöönottoa ja kehittämällä yhteistyötä .Toteuttaja: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Moni-JAKELuo ja levittää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan uusia muotoja. Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Kylä-JAKEKehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina.Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Kylät ry

  22. Kylä-JAKE:n tavoitteet Kylä-JAKE kehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina jatuo kansalaisvaikuttamisen lähelle asukkaita yhdessä kylien ja kuntien kanssa. Päämäärät: • Järjestö- ja kyläyhteistyön kehittäminen ja paikallisen hyvinvointitoiminnan edistäminen • Kunta-, järjestö- ja kyläkumppanuustoiminnan edistäminen

  23. Kylä-JAKE tehtäväalueet • Paikallisyhteisöjen rakenteiden ja yhteistoiminnan vahvistaminen hyvinvointiin ja arjen turvaan liittyvissä asioissa • Pohjois-Karjalan maaseutuverkoston järjestöyhteistyön kehittäminen • Kuntien ja paikallisyhteisöjen hyvinvointiyhteistyön kehittäminen > foorumitoimintapilotit • JAKE -toimintamallin levittäminen Itä-Suomen maaseutuverkostoille ja kunnille

  24. Kylä-JAKE tehtäväalueet • Paikallisyhteisöjen rakenteiden ja yhteistoiminnan vahvistaminen hyvinvointiin ja arjen turvaan liittyvissä asioissa • Pohjois-Karjalan maaseutuverkoston järjestöyhteistyön kehittäminen • Kuntien ja paikallisyhteisöjen hyvinvointiyhteistyön kehittäminen > foorumitoimintapilotit • JAKE -toimintamallin levittäminen Itä-Suomen maaseutuverkostoille ja kunnille

  25. KYLÄTIETOPohjois-Karjala KYLÄTOIMINTA, PAIKALLIS- KEHITTÄMINEN KUNTA, JULKISET TOIMIJAT • KYLÄTIETOALUSTA • Verkkopalvelu • Ylläpito ja tietohallinta PKK • Sisällöntuotanto verkostossa • Avoin sisältö + henkilörekisterit VIESTINTÄ SUUNNITTELU KEHITTÄMINEN TURVALLISUUS MARKKINOINTI SEURANTA TUTKIMUS

  26. Yhteystiedot Tuomo Eronen, kyläkehittäjä p. 0400 379225, tuomo.eronen@kylat.fi Tanja Airaksinen, kylien hyvinvointikehittäjä p. 050 4095454, tanja.airaksinen@kylat.fi Päivi Pohjolainen, kylien hyvinvointikehittäjä p. 050 449 1717, paivi.pohjolainen@kylat.fi www.kylat.fi www.jake-hanke.fi/kyla

More Related