RYHMÄTYÖT

1. RYHMÄTYÖT Kainuun kylätoimintapäivät 6.6.2008 Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

2. Etsittiin keinoja jaksamiseen ja kylien turvallisuuden parantamiseen. Ryhmät: • 1. Kylätalot ja jaksaminen • pj. Markku Väisänen, siht. Sari Väänänen • 2. Palkattuna kylänkehittäjänä jaksaminen • pj. Mauri Saastamoinen, siht. Kalle Nieminen • 3. Luovana kylähulluna jaksaminen • pj. Veli-Matti Karppinen, siht. Tarja Lukkari • 4. Vapaaehtoistyössä jaksaminen • pj. Tarja Rytkönen, siht. Marjatta Pikkarainen • 5. Kylien turvallisuus • pj. Eija Leppäjärvi, siht. Sari Marita Ikäheimo Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

3. HAASTEET: RATKAISUT Kylätalot ja niiden vaatimat voimavarat • Onko talkootyö katoava luonnonvara? Mikä saa mukaan? – Tehtävänjako järkevälle pohjalla > kaikkien ei tarvitse olla kaikessa mukana. Nuoret mukaan toimintaan. Lepohetket sallittava. Pienin tehtävä on, kun piipahtaa kylätalolla katsomassa toisten tekemistä. Hupia väliin, aina ei tarvitse talkoilla> naatitaan toisistamme! • Onko rahanpuute kehityksen este? Miten korjata? – Etsitään ammattimaisia, kekseliäitä ihmisiä omasta porukasta. Rahanlähteitä on, kun osaa etsiä. Keskittyminen taloudellista tulosta tuovaan perustoimintaan. • Puuttuuko yhteishenki? Miten parempi kylähenki?– Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen. Yhteinen tekeminen luo hyvää henkeä. Muistettava tiedottaa ja KIITTÄÄ kaikkia tasapuolisesti. Tasa-arvoisuus myös päätöksen teossa. Kateus pilaa kylähenkeä > liian suppea edun näkeminen. Myös sääntöjen sooloilu pilaa yhteishenkeä. • Päätös yksien käsissä? – KYLLÄ, pieni ryhmä laittaa asiat liikkeelle käytännön tasolla. (”Kun johtokunta on täynnä päällepäsmäreitä, niin kyläläiset eivät halua osallistua edes kokouksiin”.) Mutta parhaimmillaan vuoron perään. Sukupolvet ja aika aiheuttavat kiertoa. Hyvä olla pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin. Esityksiä ei saa tuoda kyläläisille liian valmiina > vaikuttamismahdollisuudet kaikille. Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

4. HAASTEET: RATKAISUT Palkatussa kylätyössä jaksaminen • Vapaaehtoisten vähyys, tehtävien jako kylällä: ”Porkkana” vapaaehtoisille motivoi työtehtävien jakoon, palkkausvaiheessa selkeät vastuujaot • Työntekijöiden koulutukset: palkattujen koulutusjärjestelmän luominen, selkeä opaskirja, josta käy ilmi kaikki oleellinen, koulutus resursoitava • Palkatun työntekijän taustatuki (myös kuntasektorilla): perehdytys, kummihenkilöjärjestelmä, ainakin alkuvaiheessa järjestettävä säännöllisiä yhteistapaamisia • Sopiva työvoima, työvoiman saatavuus: koulutus tuleviin tehtäviin (työvoimatsto, oppisopimustyyppinen), byrokratia nurin! • Byrokratian lisääntyminen: sähköiset palvelut, viranomaisneuvontaa lisää, selkeät blanketit • Työnteon jatkuvuus (pätkätyöt) ja hyöty: houkuttelevuus, pidemmät työsuhteet, lisää rahaa • Riittävä työnohjaus (erityisesti vajaakuntoisten): hyvä perehdytys, resurssit riittäviksi, selkeät vastuualueet, selkeät työnkuvat • Kylien yhteistyö: tiedonkulku, verkosto/yhteistyö, monipuolisuus, volyymia lisää Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

5. HAASTEET: RATKAISUT Luova kylähulluus • Nuoret mukaan: anna nuorten itse kertoa tarpeensa • Tarvitaan yhteinen päämäärä, mitä kohti suunnistetaan • Uskalla erottua muista, kylien ei tarvitse olla samanlaisia • Luovuus ruokkii luovuutta, passiivisuus ruokkii passiivisuutta • Onnistuminen lisää rohkeutta • Luovuus on kyky nähdä mahdollisuuksia • Luovuuden esteenä tilastoennusteet: ”Jos tunnistat kylän mahdollisuudet, usko niihin” • Kaikkea ei tarvitse keksiä itse: ota mallia muualta, sovella Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

6. HAASTEET: RATKAISUTVapaaehtoistyössä jaksaminen • Mitäpä se hyvejää –lannistajat/kyseenalaistajat, uuden pelko ja päätösten (etenkin taloudellisten) pelko: yhdessä helpotusta - ”yhdessä vahvat” - yhteisvastuu, nähtävä keskustelunpaikkoina, keskustellen ja perehtyen uuteen ajattelutapaan: tieto auttaa, rohkeus toimia ja tehdä myös virheitä • Kylärajat:aidankaatotalkoot, toisten kylien onnistumisista oppia • Vuorovaikutuksen haasteet, kommunikoimattomuus: erilaisuudensieto, asiat auki puhumalla, pelisäännöt, toimintatavoissa kuultava kaikkia • Kiitosta ei kuulu itselle eikä perheelle: aloita itse ja ala kiitellä, seurannat/palaverit/arvioinnit, ”kiitoskarkelot” • Pula vastuunottajista, ei uusia, ”ihmiset syödään loppuun”: haetaan kasvamaan vierelle (Mestari-Kisälli), ei pakoteta sitoutumaan, kutsutaan henkilökohtaisesti eikä lannistuta, jos kutsua ei heti noudateta, rahoittajat ja sidosryhmät pitämään yhteyttä laajempaan joukkoon kyläläisiä, toimiminen ei joko/tai vaan vaihtoehtoja ja hetkiä levätä, tehtäväkierrätys suunnitellusti • Aikapula/ajankäyttö: itsensä johtaminen, henkilökohtaiset arvoanalyysit, asioita voi siirtää parempaan ajankohtaan/elämänvaiheeseen • Tuloksia vaikea saada/nähdä: tavoitteet uudella tavalla, osatavoitteina Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

7. HAASTEET: RATKAISUTKylien turvallisuus 1.Turvattomuuskohteet kylällä: kiinnitetään huomiota kyläsuunnitelmissa, yhteinen turvallisuussuunnitelmasabluuna pohjaksi kylille 2.Yksinäiset, sairaat, vahingot: naapuriapu (pahimman yli), valvontasopimukset/vuorot, kylätalkkarit, ohjeistus pulmien ilmoittamisesta, postinkanto kotiin asti jolloin postinkantaja voi tarkkailla tilannetta), kyläpäällikkö tietoiseksi, onko kaikki kunnossa, kummit/kummius, kimppakyytitaksit, kotiavustajat/siivousapu • Teiden kunto/kunnossapito: tieisännöitsijöiden määräraha lisää (valtio) • Sosiaalisuus vähentynyt: seuratoiminta yhdistää kylän väkeä • Päätöksentekijöiden tietoisuus kylien ongelmista vajavainen: yhteistoiminta kylän ja muiden toimijoiden esim. kunnan kanssa (tiedottamiseen parannus), yhteisiä palavereja (kyläparlamentit ym.) eri tahojen välille • Palvelujen heikkenemiset eli terveydenhoitajan vastaanotto ja postipalvelut: netti-tv ym. tietotekniikka, nuoret kouluttavat ja opettavat, laajakaistaverkon ylläpito • Kallis polttoaine: sähköiset yhteydet, valvontakamerat 3.Syrjäytyminen riippuvuuden (alkoholi, tietokoneet) kautta: ratkaisu/ehkäisy toiminnan kautta, nettiriippuvuuteen vanhempien kontrolli, netti olohuoneeseen, muuttaa netin käytön opettamiseksi vanhemmille • Väkivalta (perheet, ulkopuolinen), oudot kulkijat: valistus, valvonta, muuta tekemistä energian purkamiseen, toisiinsa tutustuminen estää väkivaltaa, turvallisuuspassikoulutus tai muu turvallisuuskoulutus: pienkoulutusta esim. ensiapu, tulipalon sammutuksen alkeet ym. • Pitkät matkat, virkavallalla pitkä aika hälytyksestä paikalle, lankaliittymät poistetaan, vaikka katveita: tulipalon sattuessa varajärjestelmät, riittävän tiheä verkosto (väh. joka kunnassa), pieni työryhmä palkkalistalla + talkoolaiset, riskikartoitukset: onnettomuudet, sairaudet, ulkoiset uhat, seuraukset, jos jotakin sattuu, ennaltaehkäisy Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT

8. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta! Tulokset yhteen kirjasi: Marjatta Pikkarainen Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hanke puh. 044 320 1585 marjatta.pikkarainen@proagria.fi Kainuun kylätoimintapaivat RYHMATYOT