ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka PowerPoint Presentation
Download Presentation
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 30

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka - PowerPoint PPT Presentation


  • 93 Views
  • Uploaded on

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka. Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius. Esityksen sisältö. Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka' - lew


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

Miten käy ilmastomme?

10.5.2008

Ilmastovastaava Leo Stranius

esityksen sis lt
Esityksen sisältö
  • Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet
    • Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC
    • Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan
    • EU:n ilmasto- ja energiapaketti
  • Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus
    • Kasvihuonekaasupäästöt
    • Energiankulutus
    • Uusiutuvien energialähteiden potentiaali
  • Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä?
    • Asuminen, liikkuminen ja ruoka
ipcc n nelj s arviointiraportti
IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.
  • Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
  • Globaalien päästövähennysten oltava vähintään:- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

mit kahden asteen l mpeneminen tarkoittaa
Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa?
  • Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.
  • Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
  • Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa.
  • Levittää tuholaistauteja.
  • Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.
  • Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.
nobelin rauhanpalkinto 2007
Nobelin rauhanpalkinto 2007
  • Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.
  • Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
nicholas sternin raportti 2006
Nicholas Sternin raportti 2006
  • Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä.
  • Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä.Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

Stern Review on the

Economics of Climate Change

balin ilmastokokous
Balin ilmastokokous
  • Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
  • Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020
  • Lisäksi neuvottelupaketissa mukana
    • Teknologian siirto
    • Metsäkadon hillitseminen
    • Sopeutumisrahasto
eu valmis v hent m n kasvihuonekaasup st j n 20 30 prosentilla vuoteen 2020

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

komission ilmasto ja energiapaketti 23 1 2008
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
  • Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):
    • Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta
    • Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta
      • Suomen osuus: -16%
  • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta
    • Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä
  • Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä
  • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
suomen kasvihuonekaasup st t
Suomen kasvihuonekaasupäästöt

-30%!

-80%!

-95%!

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

energian kokonaiskulutus 1970 2007
Energian kokonaiskulutus 1970-2007

Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto

slide15
Aseteollisuuden tuotekehittelyyn käytettiin OECD maissa vuonna 2006 peräti 85 kertaa enemmän varoja kuin uusiutuvien energialähteiden tuotekehitykseen!
slide16

Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

vesivoima
Vesivoima
  • EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä.
  • Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.
    • Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla.
    • Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.
  • Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin.
  • Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.
virtaa tulevaisuuteen uusiutuva energian lis yspotentiaali 2020
Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energian lisäyspotentiaali 2020
  • Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta
    • 59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä- ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla
    • 14 % tuulivoimalla
    • 11 % pientalojen uusiutuvilla lämmitysmuodoilla
    • 8 % pelleteillä
    • 7 % liikenteen biopolttonesteillä
bioenergia
Bioenergia
  • Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa:
    • Puu pienkäyttö
    • Pelletit
    • Metsähake
    • Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu, kaatopaikkakaasu
    • Peltobiomassat
    • Biopolttonesteet
  • Uhka monimuotoisuudelle
  • Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta
tuulivoima kasvaa
Tuulivoima kasvaa
  • Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto
  • Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto
  • Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia)
    • Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä)
    • Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna
tuulivoima suomessa
Tuulivoima Suomessa
  • Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta
  • Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita
    • Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain
  • Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat
  • Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet
  • Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)‏
tuulivoimalat ja lintukuolemat
Tuulivoimalat ja lintukuolemat
  • Suomen lintukuolemat (vuosittain)
    • Sähköverkko noin 200 000 lintua
    • Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua
    • Tieliikenne 4 300 000 lintua
    • Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden.
        • Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).
asioita voi muuttaa
Asioita voi muuttaa
  • Yksityisellä kulutuksella on väliä
    • Esim. kasvihuonekaasujen lähteet:
      • Yksityinen kulutus 40 %
      • Julkinen sektori 7 %
      • Pääomanmuodostus 11 %
      • Vienti 42 %
  • 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)
mit min voin tehd1
Mitä minä voin tehdä?
  • Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%)
  • Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%)
  • Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%)
  • Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!
suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5 p st v hennyksist
Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä
  • Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti.
  • Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta)
    • 38% 2020 mennessä
    • 87% 2050 mennessä
    • vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050
  • Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.
yhteenveto
Yhteenveto
  • Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe.
  • Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme.
  • Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.
lis tietoja http www sll fi
Lisätietoja: http://www.sll.fi
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit
  • Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a
  • Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf
  • Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050
  • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi
  • Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastotietopankki:http://www.ilmasto.org
  • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi
slide30

KIITOS!

Leo Stranius

leo.stranius@sll.fi

Puh. 040-754 7371