1 / 20

Kon-0.4720 

Kon-0.4720 . Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @ tkk.fi. Leopold von Ranke Sisäinen ja ulkoinen lähdekritiikki Sisäinen lähdekritiikki Mikä on asiakirjan sisältö Onko muita lähteitä jotka tukevat asiaa tai ovat sitä vastaan

lester
Download Presentation

Kon-0.4720 

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kon-0.4720  Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @tkk.fi

  2. Leopold von Ranke Sisäinen ja ulkoinen lähdekritiikki Sisäinen lähdekritiikki Mikä on asiakirjan sisältö Onko muita lähteitä jotka tukevat asiaa tai ovat sitä vastaan Kuinka luotettava alkuperäinen kertoja on eri syitä kertoa muunneltua totuutta onko kysymyksessä osa- vai koko totuus Ulkoinen lähdekritiikki Vastaako asiakirja laadultaan ja muodoltaan sen sisältöä Kieli, muste, paperi Onko asiakirjalla asiallinen historia Salakuljettaja joka tuo mersuja eikä huumeita! 1842 Teknillisen Instituutin peruuttaminen Hitlerin päiväkirjat Stern-lehti 1983

  3. Vallankumousten ja valistuksen vuosisata Kansalaisoikeudet avautuvat arkistot oikeus valita asuinpaikkansa oikeus kantaa asetta Lehdistön vapaus Diplomaattien oikeudet Tiedeyliopistot Teknilliset korkeakoulut Kansakoulu Ylioppilaan oikeudet

  4. Tekniikan olemus Onko tekniikan määritteleminen mahdollista? Vertaa kaunotaiteisiin – voiko taiteen määritellä Ilkka Niiniluoto: Tekniikalla on perinteisesti tarkoitettu taitoja ja välineitä, joilla ihminen on helpottanut ja tehostanut vuorovaikutustaan ympäröivän luonnon kanssa. Tässä merkityksessä tekniikka on ilmiönä vanhempi kuin ihmislaji Homo sapiens, sillä evoluutiossa ihmistä edeltäneet ihmisapinat, kuten Homo erectus ja Homo habilis, ovat jo ainakin parin miljoonaa vuotta sitten ryhtyneet käyttämään puu- ja kiviesineitä työvälineinä.

  5. Ars ja tekhne Sana “tekniikka” perustuu kreikan termiin tekhne, joka merkitsee taitoa. Latinan vastaava termi on ars, (englannin art). Kreikkalaiset filosofit erottivat taidot tiedosta (kr. episteme, lat. scientia). Teknologia-termin syntyyn vaikutti ars-käsitteen jakautuminen taiteeksi ja taidoksi 1600-luvun jälkeen. Ars-termillä ryhdyttiin tarkoittamaan nimenomaisesti aiemmin fineart -termillä tunnettuja kaunotaiteita, jolloin mechanicart -käsite jäi kodittomaksi. Technology-sanalla täytettiin käsitteistöön syntynyt aukko. 1452 – 1519 Tämä anglosaksinen traditio Webstersin mukaan

  6. Artefakti ja tekniikka Keinotekoinen maailma “artefakti” keinotekoisesti syntynyt esine Luonto ja keinotekoinen, tehty maailma Kulutustavaroiden tuotanto Käsiteollisuus Omaan tarpeeseen valmistettuja hyödykkeitä Kotiteollisuus Myyntiä varten tehtyä toimintaa Erikoistuneet ammatinharjoittajat Ammattikuntalaitos viimeistään keskiajalla mestari – kisälli – oppipoika

  7. Saksalaisen tradition mukaan termi ’tekniikka’ sisältää sekä tekniikan tieteen että käytännöllisen tekniikan, joka tarvittaessa kutsutaan erikseen termillä realtechnik. Tekniikalla ymmärretään niitä monipuolisia tapoja, joita ihmiskunta soveltaa luonnon antimia hyväkseen käyttäen ratkaistessaan omiin materiaalisiin tai energian käyttöön liittyviin tarpeisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Teknilliset tieteet puolestaan tarkoittavat niitä toimia, jotka liittyvät systemaattisiin tutkimuksiin ja johtopäätelmiin, joiden kautta löydetään uutta tekniikkaa. Vrt. Intellektualtechnik (esim. viestintä) ja Sozialtechnik (esim. hallinto). Suomessa käytetty tätä määritelmää 1890-luvulta

  8. Teknologia Termi ’teknologia’ 1700-luvun lopulle. Sen isänä pidetään Göttingenin yliopiston professoria Johann Beckmannia, joka luennoi kemiaa, mekaanista teknologiaa ja tavaraoppia. Beckmann julkaisi tunnetun teoksensa Anleitung zur technologie (1777) ja edelleen Entwurf einerallgemeinenTechnologie(1806). Teknologia: kaiken tunnetun tekniikan ja tiedon systemaattista käyttöä jonkin kysymyksen käsittelyssä. Beckmannin työ liittyi selkeästi hyödyn aikakauden kansalliseen voitontavoitteluun perustuneisiin tekniikan ja tieteen välimailla liikkuneisiin virtauksiin. Englanninkielisessä maailmassa termin ensimmäinen käyttäjä Harvardin yliopiston kasvitieteilijä ja fyysikko Jacob Bigelow 1829 teos otsikolla The Elements of Technology. Vuosina 1815 – 1827 Bigelow toimiHarvardinyliopistonvirassaRumford Professor of the Application of Science to the Useful Arts. Oletko Dipl.ins vai M.Sc. (Eng)

  9. Anglosaksisessa maailmassa englanninkielisellä termillä ’teknologia’ tarkoitetaan usein kokonaisuutta, johon luetaan sekä teknologia että teknilliset tieteet KungligaTekniskaHögskolanin rehtori C. J. Magnell erotti 1890-luvulla toisistaan primitiivisen tekniikan, esimerkiksi käsityöläisten käyttämän, ja korkeammalle kehittyneen insinööritekniikan Huomaa että tekniikka määritellään helpoiten käyttäjän tai koulutuksen kautta

  10. 1600-luvun jälkeen: Pitääkö tekemistä tutkia ja opettaa erikseen? Kuuluuko tämä tehtävä yliopistolle? Yliopisto vai käytännöllisten alojen opetuksen järjestelmä Sotilasopetus Vuoriteollisuus

  11. Teknotooppi - Biotooppi Teknologiaoptimistit ja teknologiapessimistit Francis Bacon (1600-l. alku): tieteellinen tieto luonnon säännönmukaisuuksista antaa ihmiselle valtaa luonnon yli ja näin auttaa vähentämään elämän kurjuuksia ja välttämättömyyksiä Oswald Spengler (1920-l): tekniikan kehitys johtaa länsimaiden perikatoon Jacques Ellul: Technique is the totality of methods, rationallyarrived and havingabsoluteefficiency for a givenstate of development in everyfield of humanactivity. It’scharasteristicsare new; the technique of presenthas no common measurewiththat of past.

  12. Tekniikka ja tiede “Allknowledge is not science; technology is knowledge, too. Science is invented, notrevealed, and the tools of technologycanhelp scientists invent it.”George Wise 1985. De SollaPrice kärjisti ajatuksen luonnontieteen ja teknologian väliseen periaatteelliseen eroon. Luonnontieteilijän toiminnan tarkoituksena on julkaista artikkeleita tieteellisen tiedon muodostavassa kumulatiivisessa järjestelmässä. Luonnontiede on siis julkaisuhakuista, papyrocentric. Tekniikan tutkijat toimivat oman kumulatiivisen tietojärjestelmänsä piirissä. Sen perusteena ovat osaaminen, konkreettinen toiminta ja materiaalinen maailma. Tekniikka on julkaisutoimintaa karttavaa, papyrophobic. Eugene S. Ferguson: jo renessanssin ajalla mekaanisen teknologian harjoittajat esittivät mielellään taitonsa perustuvan matematiikan tieteeseen. Käytännössä teknologien työt kuitenkin perustuivat kirjoittamattoman insinööritaidon tradition sovellutuksiin. Osaaminen?

  13. Saksalainen • Tekniikka • Technik, technique • Gewerbeschule, Technischerealschule, Polyteknilliset • Ingenieur (VDI) • Teknilliset tieteet • TechnischeHochschule • Technischewissenschaft • Doctor-Ingenieur • Teknologia • Anglosaksinen • Engineering • Insinööritaito • A&M, Polytechnic • Teknologia • Soveltavaa luonnontiedettä • Scientist • MIT, Stanford Huom. Engineering Physics 1940-l

  14. Rahat ja kritiikki Vannevar Bushin raportin Science – The EndlessFrontier seurauksena kehittyi Big Science -ajattelu, ja kaikkialla länsimaissa levinnyt kansallisen tiedepolitiikan malli. Tämän mukaisesti valtio osti tiedeyhteisöiltä tutkimuspalveluja erityisesti fysiikan alalla. Lineaarimallia kohtaan alettiin esittää kritiikkiä jo 1960-luvulla, jolloin usealla taholla heräsi kysymys tiedepolitiikan kautta rahoitetun tutkimustoiminnan taloudellisuudesta. Yhdysvaltojen puolustusministeriö järjesti 1960-luvulla Project Hindsight -tutkimuksen, joka tutki puolustushallinnon tilauksesta vuosina 1945 – 1960 tehdyt teknologiahankkeet. Ainoastaan murto-osa toteutetuista projekteista sisälsi selkeästi perustutkimuksesta seuraavia elementtejä. National Science FoundationinTraces-projekti (Technology in Retrospect and Critical Events in Science) puolestaantukiliukuhihna-teoriaa. National Academy of Sciencesin rahoittaman MaterialsAdvisoryBoard pyrki tieten tahtoen löytämään yhteyden tieteellisen perustutkimuksen ja tekniikan kehityksen välillä, mutta joutui toteamaan tämän mahdottomaksi. Nathan Rosenberg: Thisinformationcannotbededucedfrom the Scientificprinciples

  15. Metriikka Miten mitataan tieteen kilpailukykyä - Julkaisukanaviin perustuvat mittarit Ongelma: mikä on taiteen julkaisu, mikä on tekniikan julkaisu Onko olemassa Luonnontieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta Tekniikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta Taiteen perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta Tehtävä: Miten tekniikan perustutkimus määritellään?

  16. Insinööri Suomenlinna Ehrensvärd Insinööri tarkoittaa yleisesti teknillisen koulutuksen saanutta henkilöä - sotilasinsinöörit - siviili-insinöörit Nimitys vakiintui suomalaisessa ammattinimikkeistössä vasta 1930-luvun jälkeen nykyiseen merkitykseensä. Tätä ennen ammattinimikkeenä käytettiin teknikko tai mechanicus. Aina 1930-luvulle asti nimikettä insinööri saattoi käyttää myös ammatissa tehtäviinsä kouluttautunut henkilö. Ero toisen ja korkeakouluasteen insinöörikoulutuksen saaneen henkilön välillä vakiinnutettiin 1940-luvulla: yliopistotasoisen koulutuksen saanut henkilö = diplomi-insinööriksi. Suomessa vuodesta 1879 lähtien Polyteknillisestä opistosta parhain arvosanoin valmistuneet katsottiin valmistuneen ”diploomilla”. 1908 Teknillisen korkeakoulun päättötutkinnon nimeksi tuli saksalaisen mallin mukaan diplomitutkinto. Diplomi-insinöörin ja insinöörin tittelit erotettiin Tampereen ja Helsingin teknillisten oppilaitosten toiminnan vilkastuessa 1930-luvulla.

  17. ”Teknillisen korkeakoulun tehtävänä on kehittää teknillistä henkilöstöä, jotka luonnon lakeihin nojautuen ja luonnossa tavattavia materiaaleja hyväksi käyttäen pystyvät teknillisin keinoin luomaan jotain uutta, aikaisemmin olemassa olematonta. Sanalle ”luominen” on tällöin annettava laaja merkitys, joka sisältää sekä käsitteet ”uuden suunnitteleminen” että ”suunnitellun tuottaminen”, mihin myös tutkimustyön on erikoisesti suuntauduttava.”

  18. Tekniikkaan liittyvät organisaatiot • Käsityöläinen • Insinööri • Tutkija • Verstas • Manufaktuuri • Tehdas • Koulu • Korkeakoulu • Yliopisto • Laboratorio Motiivit Tuotto pääomalle Yhteiskunnalliset (käytännölliset ja poliittiset) motiivit Henkilökohtaiset motiivit

  19. Opetuksen ikuiset pääkysymykset • teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen välinen suhde • ammattiosaaminen vai ongelmanratkaisukyky • erikoistuneen opetuksen ja yleissivistävän opetuksen välinen suhde • nykyteollisuuden vai tulevaisuuden tarpeisiin • Mitä opiskelija ehtii tehdä? • kuka vastaa sisällöstä/maksaa kulut: yhteiskunta vai teollisuus • kuka tästä hyötyy? • Kolme toimijaa – kolme yhteen sopimatonta tavoitetta • Triplehelix(Henry Etkowitz)

More Related