Aistivammat

1. Aistivammat Näkövammat Kuulovammat

2. Voivat olla synnynnäisiä tai myöhemmin syntyneitä Näkökentän menetys Äärialueilla Keskellä Hajanainen Tarkkanäköisyys Sokeus Näkökykyyn voivat vaikuttaa myös: Adaptaatio (valaistus) Kontrastiherkkyys Tuttu/uusi ympäristö Väsymys Terveys Näkövammat

3. Näkövammat • Näkövammojen laajuudet ja vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Tässä muutamia yleisiä piirteitä näkövammaisilla: • Oheisoppiminen rajoittunutta • Opittua avuttomuutta saattaa ilmetä • Stereotyyppinen käytös • Haasteita sosiaalisissa suhteissa • Mahdollisuudet ja kokemukset usein rajoittuneet

4. Käytä oppilaan nimeä huomion saamiseksi Kerro hänelle kun olet tulossa/lähdössä Puhu suoraan, älä huuda Usein avustajan tarve Kysy tarvitaanko apua Selkeät sanalliset ohjeet Kuvaile liikkeet tarkasti Tarkista ymmärtäminen Anna palautetta! Käytä aikaa oppimiseen Kysy, näkeekö hän, älä oleta Älä jätä näkövammaista lasta yksin tilaan Älä koskaan tarjoa opaskoiralle ruokaa tai taputa sitä kun se työskentelee (valjaissa) Pidä lattia tyhjänä esteistä Käytä suurella tekstillä tai pistekirjoituksella kirjoitettua kirjallista materiaalia Näkövammat ja liikunnanopetus

5. Näkövammat ja liikunnanopetus • Urheilulajin tarkka selitys tarvitaan • Fyysinen opastus • Mallin näyttäminen kosketuksen avulla • Hyödynnä muita aisteja • Varmista turvallinen ympäristö • Huomio ryhtiin, tasapainoon ja kehonhahmotukseen • Riittävästi toistoja • Huomioi mahdolliset liitännäisvammat

6. Urheilumahdollisuudet • Näkövammaisten urheilujärjestö • Neljä luokittelua näkövammoille • Paralympialaiset • Suurin osa liikuntalajeista sopivia (soveltaminen/avustaja) • Golf – valmentaja antaa ohjeita • Tandem-pyöräily – näkevä pilotti • Näkövammaisille suunnatut urheilulajit • Maalipallo, sokkopingis, näkövammaisten jalkapallo

7. Kuulovammat • Terminologian herkkyydet • Jäljellä olevan kuulon käyttö vaihtelee • Kommunikaatiomuodot vaihtelevat • Vanhempien vaikutus • Koulutustausta • Puheterapia • Teknologiset parannukset • Viittomakieli • Huulilta lukeminen

8. Syitä • Konduktiivinen (johtumis- tai välikorvavika) • Äänet eivät välity kunnolla • Ei vääristymiä, sanat heikentyvät • Sensorineuraalinen (sisäkorvavika) • Hermovaurio • Vakavampi ja yleensä pysyvä • Sanat vääristyvät ja sekoittuvat • Joskus käytetään sisäkorvaistutetta • Saattaa olla tasapaino-ongelmia • Sekatyyppinen • Kaksi kolmasosaa synnynnäisiä, yksi kolmasosa myöhemmin syntyneitä

9. Sisäkorvaistute • Vältä aktiviteetteja, joissa päähän saattaa kohdistua iskuja tai on korkea riski pudota • Poista laitteen ulkoiset osat veteen mentäessä • Pidä laite kuivana hiestä jne. • Ole varovainen talviurheilulajeissa • Vältä staattista sähköä, sillä se saattaa tehdä laitteesta käyttökelvottoman

10. Piirteitä • Kommunikointitapoja: • Kommunikointi puheen avulla, viittominen, kuulolaite, huulilta lukeminen, kirjoitettu teksti • Ongelmakäyttäytyminen, levottomuus, hitaampi oppiminen • Oheisoppiminen voi olla rajoittunutta • Haasteet liikunnassa usein kielellisiä ja sosiaalisia, ei liikunnallisia • Vaikeuksia tasapainossa, reaktio- ja liikenopeudessa, rytmissä ja tilaan orientoitumisessa • Monella voi olla alhainen liikunnallinen minäkäsitys

11. Vaikutukset liikunnanopetukseen • Kommunikointitapa vaikuttaa opetusmenetelmien valintaan • Muista, että kuulovammaisella lapsella on edellytykset yhtä hyviin suorituksiin kuin luokan muilla lapsilla • Liikunnan tavoitteet: • Sosiaalisten taitojen tukeminen • Fyysis-motoristen taitojen kehittäminen • Tiedolliset tavoitteet

12. Liikunnan ohjaaminen • Hyödynnä jäljellä olevaa kuuloa • Valitse oppilaalle mieluisin kommunikointitapa • Ohjeistus lyhyesti ja selkeästi • Varmista ohjeiden ymmärtäminen • Visuaaliset apuvälineet • Ota katsekontakti, huomion herättäminen • Sijoita itsesi oppilaan eteen, lähelle häntä ja samalle korkeudelle hänen kanssaan • Puhu suoraan oppilaalle, älä huuda • Pidä taustahäly minimissä

13. Liikunnan ohjaaminen (kuurot) • Käytä eleitä ja kasvonilmeitä tärkeiden kohtien korostamiseksi • Lauseita on helpompi ymmärtää kuin sanoja • Jätä aikaa lauseiden väliin • Jos puhetta ei ymmärretä, kokeile eri sanoilla • Tiedota aiheen vaihtamisesta jne. • Huulilta lukeminen voi olla väsyttävää • Tulkkia saatetaan tarvita • Opettele hieman viittomakieltä • Kirjoita asioita ylös, jos se on tarpeen • Käytä kuvia tai diagrammeja tärkeiden kohtien korostamiseen • Ole kärsivällinen

14. Tulkin käyttö • Rohkaise seisomaan opettajan vieressä • Anna tuntisuunnitelmat tulkille etukäteen • Puhu oppilaalle, älä tulkille • Tulkin rooliin ei kuulu oppilaan nuhteleminen tai avustaminen • Käytä tulkkia oppilaan kanssa kommunikoimiseen – älä pyydä oppilasta puhumaan jos se tuntuu hänestä epämukavalta

15. Liikuntamahdollisuuksia • Kuurojen olympialaiset (Deaflympics) • Euroopan Kuurojen Urheilujärjestö (European Deaf Sports Association) • Pääasialliset muokkaukset merkeissä – käsien, valojen tai lippujen käyttäminen yliastumisen, kilpailun alkamisen jne. merkiksi

16. Lähteet • Campabilities website: http://www.campabilitiesbrockport.org/ • Deaflympics website: www.deaflympics.com • International Paralympic Committee website: www.paralympic.org • Lieberman L.J. (2005): Deafness and Deafblindness teoksessa Winnick J.P. (toim.) Adapted Physical Education and Sport. (s. 221–234). 4. painos. Human Kinetics. • Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. • Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry: www.skul.org