1 / 12

HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA

HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA. Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila 22.10.2012. Motivaatio. Ilmastonmuutoskeskustelussa kestävien tuotantotapojen rinnalla esiin nousevat yhä useammin myös kestävät kulutustavat

laszlo
Download Presentation

HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila 22.10.2012

  2. Motivaatio • Ilmastonmuutoskeskustelussa kestävien tuotantotapojen rinnalla esiin nousevat yhä useammin myös kestävät kulutustavat • ”kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman muutoksia yksityisessä kulutuksessa” (YM) • Kulutuksella on suoria ja epäsuoria ympäristövaikutuksia • Yksi keino näiden mittaamiseen: hiilijalanjäljet eli elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt tCO2-ekvivalenttia

  3. Miten mittaan? • Ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli ENVIMAT • ENVIMAT-mallin kuluttajahintainen versio sisältää 49 tuote- tai palveluryhmäkohtaista vaikutusintensiteettiä (tCO2/€), jotka kertovat, paljonko kullekin sektorille käytetty euro aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä niin Suomessa kuin ulkomaillakin • Yhdistetään kulutustutkimusaineistoon (2006) • Molemmat seuraavat COICOP-luokitusta (Classification of Individual Consumption According to Purpose)

  4. Kulutustutkimusaineistosta • Survey- eli kyselytutkimus, joka on kerätty käyttäen ositettua yksiasteista ryväsotantaa. N=4007. • Ensin Suomi jaettu 12 alueperusteiseen, toisensa poissulkevaan ositteeseen ja tämän jälkeen kustakin ositteesta poimittiin henkilöotoksella systemaattista satunnaisotantaa käyttäen yli 15-vuotiaita henkilöitä. Kunkin poimitun henkilön ympärille muodostettiin tämän jälkeen kotitalous samassa osoitteessa asuvista. Eli ensin poimitaan rypään jäsen (henkilö) vaikka tutkimusyksikkö on ryväs (kotitalous). • Aineisto sisältää myös painokertoimet vastauskadon korjaamiseksi • Korottavat painokertoimet, joiden lukema tulkitaan siten, että kotitalous edustaa painonsa osoittamaa määrää kotitalouksia perusjoukossa.

  5. Absoluuttisia hiilijalanjälkiä

  6. Vertailun vuoksi: kulutusmenot

  7. Asetelmaperusteinen regressio • Ositusrakenteen huomioimalla luovun aineiston tilastollisessa analyysissa oletuksesta, että havainnot olisivat toisistaan riippumattomia (i.i.d.) • Painokertoimet • Klusterointi • Varianssiestimointimetodi ns. Taylorin linearisaatio • Myös esimerkiksi F-testi huomioi asetelman

  8. Estimoitava yhtälö • mm. Lenzen ym. 2006; Kerkhof ym. 2009; Shammin ym. 2010 jne. • E kulutusmenot per capita tai käytettävissä olevat tulot per capita, D:t sosioekonomisia ja spatiaalisia taustamuuttujia • Kaupunkimaisuus: pääkaupunkiseutu, kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maalaismaiset kunnat • Sos.ekonomisia: kotitalouskoko, talotyyppi, autot, kasvissyönti, kotitaloustyyppi, viitehenkilön koulutus

  9. Johtopäätöksiä • Suomalaisen keskimääräinen vuoden hiilijalanjälki on 11,53 tCO2e • Epäsuorat päästöt dominoivat suoria • Suhdeluku noin 30-70, epäsuorien osuus kasvaa kaupunkimaisuuden mukana • KHK-päästöjen kulutusmenojousto noin 0,9, tulojousto taas noin 0,7 • Kaupunkilaisuuden vaikutus muihin paitsi palvelujen päästöihin vähentävä (suhteellisesti)

  10. Epävarmuuksia ja keskeneräisyyksiä • Ympäristölaajennetun panos-tuotosmallin heikkoudet yleisesti • Lineaarisuus, kustannustietoriippuvuus, sektorien määrä ja homogeenisuus jne. • Joustojen laskeminen niin, että ne voivat vaihdella tulotasojen mukaan • Jotain lisää vielä ekonometriseen osioon • Kiitos!

More Related