miss menn n ilmastopolitiikassa n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Missä mennään ilmastopolitiikassa? PowerPoint Presentation
Download Presentation
Missä mennään ilmastopolitiikassa?

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 44

Missä mennään ilmastopolitiikassa? - PowerPoint PPT Presentation


  • 63 Views
  • Uploaded on

Missä mennään ilmastopolitiikassa?. Ilmastokampanjan tapaaminen 20.-21.9.2008. Ilmastovastaava Leo Stranius. Hyviä ja huonoja uutisia. Huonoja uutisia. Ilmasto lämpenee nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista kuolee sukupuuttoon.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Missä mennään ilmastopolitiikassa?' - laasya


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
miss menn n ilmastopolitiikassa

Missä mennään ilmastopolitiikassa?

Ilmastokampanjan tapaaminen 20.-21.9.2008

Ilmastovastaava Leo Stranius

huonoja uutisia
Huonoja uutisia
  • Ilmasto lämpenee nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.
  • Neljännes kaikista maapallon lajeista kuolee sukupuuttoon.
  • Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.
  • Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.
  • Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.
hyvi uutisia
Hyviä uutisia
  • Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia
  • Tarvittava teknologia on olemassa.
  • Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.
  • Ihmiset ovat valmiita muutokseen.
esityksen sis lt
Esityksen sisältö
  • IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet
  • Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan
  • EU:n ilmastopolitiikka
  • Muutos on mahdollinen
  • Mitä Suomi tekee ja mitä sen pitäisi tehdä?
  • Mitä minä voin tehdä?
  • Yhteenveto
ipcc n nelj s arviointiraportti
IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.
  • Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
  • Globaalien päästövähennysten oltava vähintään:- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

ipcc n nelj s arviointiraportti1
IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä!
balin ilmastokokous
Balin ilmastokokous
  • Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
  • Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020
  • Lisäksi neuvottelupaketissa mukana
    • Teknologian siirto
    • Metsäkadon hillitseminen
    • Sopeutumisrahasto
mit tapahtuu seuraavaksi
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
  • Balin toimintasuunnitelman mukaiset neuvottelut jatkuvat
    • Päästövähennysvelvoitteet
    • Rahoitus
    • Teknologia
    • Sopeutuminen
    • Sektorilähestymistavat
    • Metsäkadon hillitseminen
  • Kioton pöytäkirjan mukaisia neuvotteluja käydään työryhmissä
    • Mekanismit
    • Nielut
    • Muut asiat
  • Lisätiedot: http://unfccc.int/
tulevan sopimuksen rakennuspalikoita
Tulevan sopimuksen rakennuspalikoita

Tehokas valvonta- ja sanktiojärjestelmä

Lento- ja laivaliikenteen päästöt rajoitusten piiriin

Mekanismi trooppisen metsäkadon pysäyttämiseksi

Sopeutumisen ohjelmat ja rahoitus

Joustomekanismit 2.0

Mekanismit teknologian siirron vauhdittamiseksi

Uudet sitovat

Päästövähennys-

velvoitteet

kehittyneille maille,

vähintään

- 30 % v.2020

Etelä-Korea

Nopeasti kehittyville

maille kannustimet

liittyä päästökauppaan

Brasilia

Vähävaraisemmille

maille kansallisia

politiikkatoimia

Intia

Indonesia

Köyhät kehitysmaat:

sopeutuminen &

köyhyyden

vähentäminen

Singapore

Kiina

Bangladesh

Meksiko

Saudi-Arabia

Etelä-Afrikka

Thaimaa

Keskinen Afrikka

Uusi sopimus Kioton arkkitehtuurin pohjalta

eu valmis v hent m n kasvihuonekaasup st j n 20 30 prosentilla vuoteen 2020

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

komission ilmasto ja energiapaketti 23 1 2008
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
  • Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):
    • Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta
    • Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta
      • Suomen osuus: -16%
  • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta
    • Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä
    • Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä
  • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
p st kauppadirektiivi ets
Päästökauppadirektiivi (ETS)
  • Päästöoikeuksien määrä laskee lineaarisesti 1,74% vuodessa vuoteen 2020 mennessä
  • Kansallisesta jakosuunnitelmasta luovutaan
  • Uusia teollisuudenaloja mukaan: kemianteollisuus
  • Jakomenetelmä uusiksi: huutokauppa
    • Huutokauppatulojen korvamerkintä 20% osalta + 10% siirto köyhimmille maille
  • Toimialojen määrittely auki
p st kaupan ulkopuoliset alat es
Päästökaupan ulkopuoliset alat (ES)
  • Kohdennetut kansalliset politiikkatoimet
    • Rakentaminen
    • Asuminen
    • Liikenne
    • Jätteet
    • Maatalous
komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edist misest 1 2
Komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edistämisestä (1/2)
  • Julkaistiin osana komission ilmastopakettia 23.1.2008
  • Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan 2010‏
  • Uusiutuvan energian (RES) osuudeksi energian loppukulutuksesta 20% vuoteen 2020 mennessä, tavoite jaetaan maakohtaisesti
  • Kaikille jäsenmaille yhteinen tavoite: biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikenteen polttoaineista 2020
  • Direktiiviehdotuksessa ohjeellinen kehityspolku jäsenmaille: 2011-2012, 2015-2016, 2016-2018
komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edist misest 2 2
Komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edistämisestä (2/2)
  • Kansalliset toimintasuunnitelmat tavoitteen toteuttamiseksi tulee ehdotuksen mukaan saada valmiiksi 31.3.2010 mennessä
  • Jäsenmaiden tulisi raportoida edistymisestä 30.6.2011 mennessä
  • Biopolttoaineiden ja muiden biopolttonesteiden säästö kasvihuonekaasupäästöissä vähintään 35% fossiilisiin polttiaineisiin verrattuna
  • Biopolttonesteiden raaka-aine ei saa olla peräisin alueilta, joiden maankäyttötarkoitus on muuttunut tammikuun 2008 jälkeen (huom! luonnontilaiset suot)‏
  • Jätteistä ja tähteistä tuotetut biopolttoaineet lasketaan kaksinkertaisena (mm. biokaasu)‏
  • Lisäksi säädetään aluperätakuiden kaupasta, uusiutuvan sähkön pääsystä verkkoon, jne.
slide23

Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

ccs direktiivi 1 2
CCS-direktiivi (1/2)
  • Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on toistaiseksi teknisesti kehittymätöntä ja taloudellisesti kannattamatonta teknologiaa
  • Suomessa ei ole varastointipaikoiksi sopivia geologisia muodostumia
  • Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin ei tule suunnata julkisia tukia
  • Vastuu varastointipaikasta tulee säilyä toiminnanharjoittajalla
  • CCS:n kytkeminen osaksi päästökauppajärjestelmää on ongelmallinen
ccs direktiivi 2 2
CCS-direktiivi (2/2)
  • Sääntelyä hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille tarvitaan.
  • Suomella ei ole omia kansallisia intresseja eikä teknisiä edellytyksiä CCS:n laajamittaiseen hyödyntämiseen.
    • Ensisijaisena tavoitteena ilmasto- ja energiapolitiikassa tulee olla kotimaiset päästövähennystoimet, energiatehokkuus sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen.
  • Toiminnanharjoittajan tulee kantaa sijoituspaikan valvonnasta aiheutuvat kustannukset sekä hankkia vakuutus tai järjestää rahasto tarvittavien korjaustoimenpiteiden kustannusten kattamiseksi siltä varalta, että vuotoa tapahtuu.
muutos on mahdollinen1
Muutos on mahdollinen
  • 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK)
  • 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS)
  • Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK)
  • Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2)
    • Lähteet: HS 26.9.2007, SK 19.6.2008, Ajatuspaja e2 29.1.2007
aurinko ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot
Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot
  • Energiateollisuuden kysely (24.4.2008):
    • Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä.
    • Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin.
      • Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista(http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoima-asenteista.html)
  • YLE kysely (8.5.2008):
    • 53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
    • Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.
suomen kasvihuonekaasup st t
Suomen kasvihuonekaasupäästöt

-30%!

-80%!

-95%!

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

kansallinen ilmasto ja energiastratergia
Kansallinen ilmasto- ja energiastratergia
  • Sähkönkulutus kasvaa
    • 2020 BAU-skenaario: 103 TWh / Politiikkaskenaario: 98 TWh
  • Lisää ydinvoimaa: 1-3 voimalaa
  • Lisää vesivoimaa: Vuotos ja Kollaja
  • Windfall-verolle ei tukea
  • Turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu
  • Tuulivoimalle syöttötariffi, investointitukia nostetaan, kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan..
p st v hennykset ensin kotimaassa
Päästövähennykset ensin kotimaassa
  • Suomen tulee vähentää päästöjä kotimaisin toimin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
  • Joustomekanismeja tulee hyödyntää vain 30 prosentin päälle tuleviin lisävähennyksiin.
    • Esimerkiksi 15 prosentin osalta.
mit suomen pit isi tehd
Mitä Suomen pitäisi tehdä?
  • Ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennystavoitteista vuoteen 2050 asti
  • Tuulivoimalle ja muille uusiutuville syöttötariffi käyttöön mahdollisimman pian
  • Windfall-veron käyttöönotto
  • Turpeen energiakäytöstä luopuminen
    • Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.
rakentaminen ja asuminen
Rakentaminen ja asuminen
  • Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa 50-70 % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo.
  • Kaavaohjauksella rakennukset käyttämään uusiutuvaa energiaa.
  • Käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit.
  • Kotitalousvähennys tulisi saada kattamaan energiaparannusten suunnittelutyö ja materiaalikustannukset.
joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
  • Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero
  • Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi.
    • Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica).
  • Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä
  • Kattonopeuksien asettamiskokeilut
  • Autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan.
  • Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus.
    • Minkään Eurooppalaisen metropolin menestys ei perustu siihen, että siellä voi liikkua helposti henkilöautolla.
auto ja ajoneuvoverouudistus
Auto- ja ajoneuvoverouudistus
  • Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa.
  • Sinänsä myönteinen tavoite ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan ja CO2-päästöjen lisääntymiseen.
  • Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi:
    • Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero. Polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra.
    • Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km.
    • Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi.
    • Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus.
maatalous
Maatalous
  • Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”)
  • Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan
  • Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille
  • Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin
mit min voin tehd1
Mitä minä voin tehdä?
  • Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.
    • Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%)
    • Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%)
    • Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%)
  • Tue ympäristöjärjestöjen toimintaa!
lis tietoja http www sll fi
Lisätietoja: http://www.sll.fi
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit
  • Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a
  • Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf
  • Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050
  • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi
  • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi
lis tietoja
Lisätietoja

IPCC:

http://www.ipcc.ch/

Päästötilastot (World Resources Institute):

http://cait.wri.org/

YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/

YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.int

EU:n komission ilmastosivut: http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm

Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

www.ilmasto.org

yhteenveto
Yhteenveto
  • Ilmastokriisin pahimmat seuraukset ovat vielä vältettävissä.
  • Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.
    • Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme.
  • Kansainväliset neuvottelut etenevät kohti Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009.
  • EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin.
  • Kuningaskuluttaja ei yksin ratkaise ilmastokriisiä – tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.
kiitos
KIITOS !
  • Ota yhteyttä:

Leo Stranius

leo.stranius@sll.fi

puh. 040-754 7371

Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto

Ilmastoblogi osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/