yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso PowerPoint Presentation
Download Presentation
Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 17

Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso - PowerPoint PPT Presentation


  • 92 Views
  • Uploaded on

Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso. prof. Matti Peltonen, Helsingin yliopisto sl . 2011. Sosiaalihistoria-jakson jäsennys:. Sosiaalihistoria ja ajan käsitteen ongelma : Hulluuden hetket ja ”hullut vuodet” esimerkkinä heterogeenista ajan käsittämisestä.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso' - kylynn-chen


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso
Yhteiskuntahistorian johdantokurssin sosiaalihistorian jakso
  • prof. Matti Peltonen, Helsingin yliopisto
  • sl. 2011
sosiaalihistoria jakson j sennys
Sosiaalihistoria-jakson jäsennys:
  • Sosiaalihistoria ja ajan käsitteen ongelma: Hulluuden hetket ja ”hullut vuodet” esimerkkinä heterogeenista ajan käsittämisestä.

2. Sosiaalihistorian kehitys toisen maailmansodan jälkeen - ml. suomalainen tutkimustraditio; kansalliset kysymykset sosiaalihistorian klassisena aineksena.

3.Suuret kysymykset ja makrohistoria: Modernin kapitalismin synty ja Euroopan erityistie

3b (oheisartikkeli). ”Pienet” kysymykset ja mikrohistoria: Miten ”pieni” voi olla avain ”suurempaan”?

4.Suomalainen mentaliteetti sosiaalihistoriallisesti nähtynä (mentaliteetti, identiteetti ja kansallinen omakuva)[Täydennyksenä toinen oheisartikkeli].

sosiaali historia ja ajan k sitteen ongelma voiko aika olla heterogeenista

(Sosiaali)historia ja ajan käsitteen ongelma: Voiko aika olla heterogeenista?

Euroopan ”hullut vuodet” (1848, 1968) ja ajatus ”historian lopusta”

hullut vuodet ja historian loppu ajan heterogeenisuuden ongelma
Hullut vuodet ja historian loppu – ajan heterogeenisuuden ongelma?

1. Aika ja yhteiskuntahistoria

  • Mitä aika on?
  • On muutakin kuin kellon ja kalenterin aikaa
    • yksilön kokemuksellinen aika
    • yhteiskunnallinen (yhteinen, jaettu) aika
    • tänään esimerkkinä: ”hulluuden hetket” (moments of madness) ja ”historian loppu”.
2 euroopan hulluimmat vuodet 1848 ja 1968
2.Euroopan hulluimmat vuodet - 1848 ja 1968
  • ”Hulluus”, jota koulukirjoissa ei määritellä, vaikka siitä puhuttiinkin.
  • Suomalainen kokemus suurlakko syksyllä 1905
  • Paras kuvaus suomalaisesta hullusta vuodesta: Jaakko Forsman: Mistä syystä sosialismi levisi Suomen maalaisväestön keskuuteen? Mietteitä. Otava 1912, 40-41 (lainaus).
  • Miksi miettiä ”hulluja vuosia”?
slide6

Jaakko Forsman: Mistä syystä sosialismi levisi Suomen maalaisväestön keskuuteen? Mietteitä. Otava 1912, 40—41.

"Eräät tapaukset, ja varsinkin juuri valtiolliset tapaukset, vaikuttavat toisinaan järkyttävästi kansansieluun, ei sen

kautta, mitä ne todella ovat ja mitä ne merkitsevät, vaan

sen kautta että kansa kuvittelee niitä paljon suurenmoisemmiksi

ja merkitykseltään valtavammiksi kuin mitä ne todella ovat.

Tämä pitää paikkaansa myöskin meidän suurlakkoomme

nähden. Se vaikutti niin repäisevästi kansansieluun siitä

syystä, että se joukkojen mielikuvituksessa esiintyi niin suunnattoman suurenmoisena tapauksena. Joukkojen

mielestä se ei suinkaan ollut pelkkä mielenosoitus, vaan

se oli vallankumous, jolla kansa, suurten kaupunkien

sosialistinen työväki etupäässä, kukisti tai ainakin

perinpohjin nöyryytti vallanpitäjiä ja avasi itselleen

tien valtaan.

slide7

Se oli tämä suurlakon mielikuva, joka suggereerasi, se se oli, joka suggestionin voimalla ja nopeudella yhtäkkiä, yhdellä iskulla, pyyhkäisi tai näytti pyyhkäisevän koko tuon käsityksen, että olevainen yhteiskuntajärjestys oli Jumalan asettama ja järkähtämätön ja että köyhä kansa ei itse kyennyt parantamaan tilaansa, siis juuri tuon 'vanhan hapatuksen', tuon 'pohjasakan', jonka hävittämiseen sosialistinen agitatsioni muuten ehkä olisi tarvinnut vielä vuosikymmeniä.

slide8

Suurlakko suggereerasi kansansielun niin sanoakseni negatiivisesti, se teki siitä tabula rasa'n, tyhjän taulun, ja 'orientteerasi' sen määrättyyn suuntaan. Sanon määrättyyn suuntaan, sillä tuohon tyhjään kansansieluun ei nyt suinkaan saattanut piirtää mitä hyvänsä; siihen saattoi piirtää vain sellaista sisällystä, joka oli jyrkässä ristiriidassa joukkojen entisen elämänkäsityksen kanssa, siis ainoastaan äärimmäiskantaisia aatteita.”

3 kriisit vallankumoukset ja hulluuden hetket
3.Kriisit, vallankumoukset ja ”hulluuden hetket”
  • käsitteellisiä eroja sosiaalisen ajan määritelmissä
  • hulluuden hetken (moment of madness) käsitteen lanseeraaja: Aristide R. Zolberg 1972
  • mitä hulluuden hetki sisältää?
    • ajan kokemuksen yhteisyys, voimakkuus ja hetkellisyys
    • uudet ryhmät pääsevät esille
    • uusia ajatuksia ja käsitteitä lanseerataan
    • yhteinen pettymyksen kokemus
  • ”hullun vuoden” 1848 huipputeksti: Marx & Engels: Kommunistisen puolueen manifesti [1848]
  • romaani, jota ei voi ohittaa ”hullun vuoden” 1848 kuvauksena: Gustave Flaubert: Sydämen oppivuodet (1869)
4 euroopan historian t rkeimm t esimerkit helmikuu 1848 toukokuu 1968
4. Euroopan historian tärkeimmät esimerkit: helmikuu 1848, toukokuu 1968
  • poliittinen kriisi laukaisijana
  • mitätön alku, mutta mittavat saavutukset pitkällä tähtäimellä
  • 1 Ranskasta tasavalta pysyvästi
  • 2 Saksan ja Italian yhdistyminen
  • 3 Yleisestä äänioikeudesta demokratian normi
  • 4 Kansallisuusaatteen läpimurto, kansallinen itsemääräämisoikeus
  • 5 Sosialismin aatteen esittäytyminen
slide11

Karl Marx ja Friedrich Engels: Kommunistisen puolueen manifesti. Kansankulttuuri (1976 [1848], s. 24) kuvasi alkanutta ”uutta aikaa” repäisevästi :

"Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten olojen alituinen järkkyminen, iänikuinen epävarmuus ja liikkeellä oleminen erottavat porvariston aikakauden kaikista muista. Kaikki piintyneet, ruostuneet suhteet ja niihin liittyvät vanhastaan arvossa pidetyt käsitykset ja katsantokannat menevät hajalle, kaikki vastamuodostuneet vanhenevat ennen kuin ehtivät luutua, kaikki säätyperäinen ja pysyväinen haihtuu pois, kaikki pyhä häväistään, ja ihmisten on lopulta pakko katsella asemaansa elämässä ja keskinäisiä suhteitaan avoimin silmin."

ja toukokuu 1968
...ja toukokuu 1968...
  • aiempia globaalimpi ”hullu vuosi”
  • ideat:
    • ed. sukupolvien materialismin arvostelu
    • individualismin arvostelu ja kollektivismin ihailu
    • etnosentrismin arvostelu
    • teollisen kulttuurin itsetuhoisuuden ja tuhlailevuuden arvostelu
    • (myös) vanhan työväenliikkeen ja Neuvostoliiton arvostelu
5 suomalainen hulluuden hetki suurlakko kansallislakko syksyll 1905
5.Suomalainen hulluuden hetki: suurlakko (kansallislakko)syksyllä 1905
  • periferia ei kulje sama tahtia kuin keskusalueet
  • vertailua vuosiin 1848 ja 1968
  • nationalismi ja sosialismi vuonna 1905
  • johtuiko Suomen muuttuminen 1907 vaalikannatuksella mitattuna maailman sosialistisimmaksi maaksi ”hullusta vuodesta” 1905? (vrt. taulukko vaalituloksista!)
  • tärkeä suomalainen teksti: Kianto? Järnefelt?
sosialismin vaalikannatus valtiollisissa vaaleissa ennen i maailmansotaa
Sosialismin vaalikannatus valtiollisissa vaaleissa ennen I maailmansotaa
  • Iso-Britannia 1910 6,4
  • Belgia 1912 9,3
  • Ranska 1914 16,8
  • Hollanti 1913 18,5
  • Ruotsi 1914 30,1
  • Suomi 1913 43,1
6 historian loppu ja kumouksellinen vuosi 1989
6.”Historian loppu” ja kumouksellinen vuosi 1989
  • Itä-Euroopan vallankumousvuosi 1989 ”hulluuden hetkenä”; ”Arabikadun kevät” 2011?
  • Historian loppuvailiberalisminloppu? Kaksivastakkaistatulkintaa 1980- ja 1990-lukujen vaihteenhistoriallisestaluonteesta:
  • 1. Francis Fukuyama (”historian loppu”)
  • 2. ja Immanuel Wallerstein (”liberalisminprojektinehtyminen”).
slide16
 Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin 'henki’ [WSOY 1980,saksankielinen orig. 1904-5], 134-135:
  • "Kukaan ei vielä tiedä, kuka mainitussa kovassa kotelossa asuu tulevaisuudessa ja onko tämän tavattoman kehityksen lopussa ilmestyvä aivan uusia profeettoja vai tapahtuuko vanhojen ajatusten ja ihanteiden mahtava jälleensyntyminen. Vai onko sittenkin, ellei kumpikaan näistä ennustuksista toteudu, seurauksena eräänlainen kouristuksenomainen itsensä tärkeänä pitämisen koristama mekanisoitu kivettyminen. Siinä tapauksessa voisi tämän kulttuurikehityksen 'viimeisissä ihmisissä' toteutua sana: 'Erikoismiehet ilman henkeä, nautintoihmiset vailla sydäntä: tämä ei–mikään kuvittelee nousseensa koskaan aikaisemmin saavuttamattomalle asteelle."
immanuel wallersteinin hahmotus 1989 j lkeiselle maailmalle
Immanuel Wallersteinin hahmotus 1989 jälkeiselle maailmalle
  • Wallerstein katselee globaalia tilannetta ”etelästä” käsin (”Kun kerran NL:kin epäonnistuu, kuinka sitten me?”)
  • Kyseenalaistuksen kohteita: kansallinen itsemääräämisoikeus ja kansallisvaltio; parlamentaarisen demokratian tavoittelu; köyhyyden poistaminen taloudellisen kasvun kautta…
  • Fukuyama & Wallerstein: Esimerkkejä yhteiskuntaan kurkoittavasta keskustelusta ”postmodernista aikakaudesta”?