nominien taivutus n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
NOMINIEN TAIVUTUS PowerPoint Presentation
Download Presentation
NOMINIEN TAIVUTUS

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 15

NOMINIEN TAIVUTUS - PowerPoint PPT Presentation


  • 231 Views
  • Uploaded on

NOMINIEN TAIVUTUS. Substantiivit: kissa Adjektiivit: pehmeä Pronominit: minä Numeraalit: yksi. Nominityypit. kauppa kaupan kauppaa pankki pankin pankkia ovi oven ovea kieli kielen kieltä käsi käden kättä perhe perheen perhettä nukke nuken nukkea maa maan maata

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'NOMINIEN TAIVUTUS' - kimball


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
nominien taivutus

NOMINIEN TAIVUTUS

Substantiivit: kissa

Adjektiivit: pehmeä

Pronominit: minä

Numeraalit: yksi

nominityypit
Nominityypit

kauppa kaupan kauppaa

pankki pankin pankkia

ovi oven ovea

kieli kielen kieltä

käsi käden kättä

perhe perheen perhettä

nukke nuken nukkea

maa maan maata

vapaa vapaan vapaata

televisio television televisiota

nainen naisen naista

avain avaimen avainta

työtön työttömän työtöntä

sairas sairaan sairasta

kaunis kauniin kaunista

vastaus vastauksen vastausta

rakkaus rakkauden rakkautta

väsynyt väsyneen väsynyttä

ohut ohuen ohutta

askel askeleen askelta

tytär tyttären tytärtä

mink kenen keiden millaisen millaisten
Minkä? Kenen? Keiden? Millaisen? Millaisten?
  • Genetiivin pääte on –n. Se liittyy yksikössä heikkoon vokaalivartaloon. Monikossa pääte on –en, -ten, -den tai –tten, ja se liittyy vahvaan monikkovartaloon.
  • Auto on minun. Kivien pinta on kova.
  • Helsinki on Suomen pääkaupunki. Ostosten määrä oli suuri.
  • Kynä on kirjan päällä. Kauniiden kirjojen määrä kasvaa.
  • Esa on Heikin vieressä.
  • Tonttuhattu on kauniin punainen.
  • Kaulahuivi on metrin pituinen.
  • Äidin täytyy huolehtia lapsistaan.
  • Jäätelön pitää olla kylmää.
  • Minun ei tarvitse tietää kaikkea.
  • Hänen on kuuma, koska aurinko paistaa.
  • Minä söin pienen omenan.
mit ket keit millaista millaisia
Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?
  • Partitiivin pääte on -a, -ä/ -ta, -tä, ja se liitetään perusmuotoon (taloa – taloa, työ – työtä, kangas – kangasta, sade - sadetta) tai konsonanttivartaloon (nainen - naisen - nais/ta), jos sanalla on sellainen.
  • Kuinka monta karkkia olet syönyt?
  • Millaista vesi on? Kylmää.
  • Kello onvarttia vaille viisi. En voisi elää ilman iPodia.
  • Kävelin alas mäkeä. Minulla on kaloja.
  • Kassissa on viisi kalaa. Odotan sateita.
  • Hän ajoi päin punaista valoa.
  • Kannussa on kuumaa kahvia.
  • Mitä juot? Vettä. Millaisia lapset ovat? Pieniä.
  • Ketä taputit olalle? Heikkiä. Kaapissa on paljon pipareita.
  • Kalle juoksi kohti koulua. Löysin pinon papereita.
  • Suklaa on makeaa.
  • Minä odotan Kaisaa.
  • Hän luki kirjaa. vrt. Hän luki kirjan.
sis paikallissijat
SISÄPAIKALLISSIJAT
  • Missä? Kenessä? Keissä? Millaisessa? Millaisissa?
  • Inessiivin pääte on –ssa, -ssä. Se liitetään sanan vokaalivartaloon, joka saadaan ottamalla omistusmuodosta eli genetiivistä –n pois: koira/n > koira/ssa.
  • Monikossa sanan vartalon ja inessiivin päätteen väliin laitetaan -i-: talo/i/ssa
  • Katso erillinen moniste vartalon vokaalin muutoksista: koir/i/ssa, ov/i/ssa
  • Inessiiviä käytetään ilmaisemaan
    • paikkaa: Hattu on päässä. Kävin Oulussa. Puussa on omenoita.
    • jossain olemista: Häissä oli hauskaa. Kävin elokuvissa. Monet elävät köyhyydessä.
    • millainen joku on jossakin: Hän on lahjakas korkeushypyssä.
    • ajan ilmauksissa: Olen syntynyt syyskuussa. Käymme helmikuussa Teneriffalla.
slide6
Mistä? Kenestä? Keistä? Millaisesta? Millaisista?
    • Elatiivin pääte on –sta, -stä ja se liitetään sanan vokaalivartaloon, joka saadaan ottamalla omistusmuodosta eli genetiivistä –n pois: koira/n > koira/sta.
    • Monikossa sanan vartalon ja inessiivin päätteen väliin laitetaan -i-: talo/i/sta
  • Katso erillinen moniste vartalon vokaalin muutoksista: koir/i/sta, ov/i/sta
    • Elatiivia käytetään ilmaisemaan
  • paikkaa: Minä olen kotoisin Suomesta. Otin puhtaat vaatteet kaapista. Löysin mekon alesta. Luin jutun lehdestä.
  • mistä aineesta jokin on tehty: Nämä sukat on neulottu villalangasta. Leipä on leivottu vehnäjauhoista.
  • muutosta: Minusta tuli poliisi. Toukosta kehittyy perhonen.
  • tietyn sanan kanssa: Salla kertoi potkuista. Olin iloinen uudesta työpaikasta.
  • verbejä, joiden kanssa käytetään elatiivia: haaveilla, johtua, keskustella, nauttia, varoittaa, koostua, kärsiä
  • adjektiiveja: iloinen, surullinen, kiinnostunut, kuuluisa, varma, vapaa, ylpeä
slide7
Mihin? Keneen? Keihin? Millaiseen? Millaisiin?
    • Illatiivin pääte on –Vn, -hVn, -seen, -siin (V = vokaali), ja se liitetään vahvaan vokaalivartaloon: kukka > kukka/an, asiakas > asiakkaan > asiakkaa/seen.
    • Illatiivia käytetään ilmaisemaan
  • paikkaa: Matkustin Tukholmaan. Orava kiipesi puuhun. Rakensimme talon Kouvolaan. Jätin avaimet kotiin. Unohdin kirjat kouluun.
  • tiettyjen sanojen kanssa: Heikki rakastui Sannaan. Norppa on sopeutunut makeaan veteen. Olen tyytyväinen ostamiini kenkiin.
  • verbejä, joiden kanssa käytetään illatiivia: ihastua, johtaa, keskittyä, kiintyä, kuolla, kuulua, liittää, osallistua, perustua, pettyä, reagoida, sopeutua, syyllistyä, tutustua, uskoa, vaikuttaa, verrata.
  • adjektiiveja: ihastunut, pettynyt, syyllinen, valmis, kyllästynyt, tottunut, tyytyväinen, tyytymätön
ulkopaikallissijat
ULKOPAIKALLISSIJAT
  • Missä? Millä? Minkä avulla? Millä tavalla? Kenellä? Kenen luona? Milloin?
  • Adessiivin pääten on –lla, -llä, ja se liitetään sanan vokaalivartaloon. Yksikössä omistusmuodon eli genetiivin tunnus – n otetaan pois ja lisätään –lla/ -llä pääte.
  • Monikon tunnus lisätään ennen sijapäätettä: hatu/i/lla, soittim/i/lla
  • Adessiivi ilmaisee
    • Paikkaa: Lintu istuu oksalla.
    • Välinettä: Kirjoitan tietokoneella.
    • Tapaa: Sinä katsoit minua lempeällä tavalla.
    • Omistuslauseessa: Minulla on on koira.
    • Paikkaa: Kävin Virtasilla eilen.
    • Aikaa: Talvella on pakkasta.
slide9
Mistä? Keneltä? Kenen luota? Milloin? Mihin aikaan?
  • Ablatiivin pääte on –lta, -ltä, ja se liitetään sanan vokaalivartaloon. Hattu > hatu/lta
  • Monikon tunnus –i- lisätään ennen sijapäätettä. Hatu/i/lta.
  • Ablatiivi ilmaisee
    • Paikkaa: Bussi lähtee asemalta.
    • Keneltä: Sain paidan isältä.
    • Kellonaikaa: Käyn nukkumaan kymmeneltä.
    • Aistiverbien kanssa: Mämmi maistuu mämmiltä.

Mihin? Kenelle? Kenen luokse?

    • Allatiivin pääte on –lle, ja se liitetään sanan vokaalivartaloon. Hattu > hatu/n > hatulle
    • Monikon tunnus –i- lisätään ennen sijapäätettä: hatu/i/lle
    • Allatiivi ilmaisee paikkaa: Menimme lauantaina rannalle.
      • Kenelle: Annoin rahan Heikille.
      • Ilmauksissa: Mennäänkö kahville?
slide10
ESSIIVI JA TRANSLATIIVI
  • Minä? Kenenä? Keinä? Millaisena? Millaisina
  • Essiivin pääte on –na, -nä ja se liitetään A tyypin sanoissa perusmuotoon hattu > hattu/na, joki > jokena (-i- muuttuu e:ksi) ja B tyypin sanoissa vokaalivartaloon, joka saadaan, kun otetaan yksikön genetiivistä pääte, -n, pois asiakas > asiakkaan > asiakkaana
  • Essiivi ilmaisee,
    • missä asemassa tai tehtävässä joku on: Hän on lääkärinä Helsingissä.
    • millaisessa tilassa tai millaisella tuulella joku on: Olin sairaana. Mehu on hyvää kylmänä.
    • miltä kannalta jotakuta luonnehditaan: Johtajana häntä arvostetaan.
    • ajankohtaa: Ensi kesänä muutan maalle.
    • paikkaa: Etelämpänä on lämmintä.
    • tekemisen syynä: Äitinä haluan auttaa sinua. (Koska olen äitisi...)
    • tekemisen ehtoa: Sinuna en tekisi noin.
    • vallinneita olosuhteita: Aikuisena hän eristäytyi.
slide11
Miksi? Keneksi? Keiksi? Millaiseksi? Millaisiksi?
  • Translatiivin pääte on –ksi, mutta omistusliitteen edellä –kse ja se liitetään vokaalivartaloon, joka saadaan ottamalla genetiivin pääte –n pois:
  • Hattu > hatun > hatuksi
  • Asiakas > asiakkaan > asiakkaaksi
  • Translatiivia käytetään ilmaisemaan muutosta muutosverbien kanssa.
    • Jouduin apulaiseksi.
    • Kimi julitettiin voittajaksi.
    • Jäin työttömäksi.
    • Kasvoin aikuiseksi.
    • Opiskelin opettajaksi.
    • Pääsit vapaaksi.
    • Minä ryhdyin taiteilijaksi.
  • Ja kuvaamaan fyysistä tai emotionaalista muutosta:
  • Tunnen oloni sairaaksi.
  • Tunsin itseni kuninkaaksi.
  • Kuvaamaan, millaiseksi jokin tulkitaan tai nimetään:
  • Hän haukkui meitä typeriksi mutta kehui ahkeriksi.
  • Kutsuin häntä apinaksi.
  • Luulin sinua kaveriksi.
  • He syyttivät meitä ilkeiksi.
  • Vieraiden kielten yhteydessä:
  • Luin Hamletin englanniksi.
  • Käänsin lauseet suomeksi.
  • Joidenkin sanojen yhteydessä (rektio)
  • Annoin kirjan lahjaksi.
  • Vene on ostettu velaksi.
akkusatiivi
Akkusatiivi
  • Minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät
pronominit
PRONOMINIT
  • Persoonapronominit: minä, sinä, hän, me, te, he.
  • Demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
  • Pronominit taipuvat sijamuodoissa:

Minä, minun, minua, minussa, minusta, minuun, minulla, minulta, minulle, minuksi, minuna, minut

Tämä, tämän, tätä, tässä, tästä, tänne, tällä, tältä, tälle, tänä, täksi

Ne, niiden, niitä, niissä, niistä, niille, niillä, niiltä, niille, niinä, niiksi

ja niin edelleen…

Relatiivipronominit viittaavat toisen lauseen sanaan, sanaryhmään tai kokonaiseen lauseeseen. Joka viittaa yhteen edeltävään sanaan ja mikä viittaa koko edeltävään lauseeseen, pronominiin tai superlatiiviin.

  • Hän osti omenan, joka oli mädäntynyt.
  • Hän osti omenan, mikä oli minusta hassua.
  • Hän kirjoitti nopeimmin, mikä ihastutti opettajaa.

Indefiniittipronomineja ovat mm. joku, jokin, kukin, eräs, jokainen, molemmat, jompikumpi, harva, toinen, muu, sama.

Kysymyspronominien avulla kysytään: kuka, mikä, kumpi, ketä?

subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
  • Jos subjekteja on yksi, käytetään yksiköllistä predikaattia. Jos subjekteja on monta, käytetään monikkoa.
  • Minä luen. Me luemme. Sukset ovat pöydällä. Yleisö taputtaa.
  • Poikkeuksia on muutama: Helsingin Sanomat kirjoittaa vaaleista.
  • Viisi kilpailijaa peruutti osallistumisen. Mutta! Kaikki viisi kilpailijaa peruuttivat osallistumisen.
  • Nummisuutarit kertoo Eskosta.
  • Minulla on pitkät hiukset.
  • Koulussa on paljon oppilaita.
  • Sataa ja tuulee.
    • Passiivilauseessa ei ole subjektia: Talossa nukutaan. Koulussa voi opiskella. Minua pelottaa.
adjektiivien taivutus
ADJEKTIIVIEN TAIVUTUS
  • Adjektiivit taipuvat sijamuodoissa
  • Lisäksi niillä on positiivi-, komparatiivi- ja superlatiivimuodot, joiden avulla voi verrata eri ominaisuuksia.
  • pieni, pienempi, pienin
  • Minä olen pieni, mutta Esa on pienempi kuin minä. Heikki on kaikista pienin.
  • Lyhyimmillä ihmisillä on kaikista pienimmät jalat.