Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan

1. Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan Suomalainen yhteiskunta Marja Järvelä Luento 7 9.2.2010

2. Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan • Niukkuutta maalla ja kaupungissa • Kulutuksen tutkimuksen koulukuntia • Kulutusyhteiskunnan historiaa • Kulutuksen indikaattoreita • Kulutusyhteiskunnan kasvukipuja

3. Niukkuutta maaseudulla Takkalan Aililla oli kolmen kuukauden maidot maksamatta Hakalaan… Ei ollut rahaa minkäänlaisiin kauppaostoksiinkaan… Kasvimaa oli antanut vihanneksia ja oli hänellä muutama vako perunallakin, mutta lihapuoli puuttui kokonaan. Eino Säisä Kukkivat roudan maat 2,242 Kuva:YLE

4. Niukkuutta kaupungissa Työ ei ole ilo työ on ongelma… Työ on rahaa ruokaan juomaan vaatteisiin, työ on elokuva illassa niin kauan kuin rahaa riittää… Arvo Turtiainen, Suomalainen sarja runo nimeltä Ongelma. Esitys Pispalan Työväen näyttämöllä vuonna 1951. Kuva: Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

5. Elämää maaseudun ja kaupungin rajapinnalla Vaihtoehtoinen elämäntapa Huvin ja hyödyn yhdistäminen Niukkuutta rajalla Kesänviettoa Litukan siirtola Puutarhassa 1953. Kuva:Mauno Mannelin, Tampere Seura

6. Kulutuksen määrittelyä • Kulutus on tavaroiden ja palveluiden käyttöä sekä nautintaa. • Kulutuksella on sosiaalista identiteettiä muovaavia merkityksiä. • Kulutuksen valinnat perustuvat tarpeeseen, makuun ja tyyliin, mutta myös jäljittelyyn, erottautumiseen, ja riskinottoon sekä riskin välttämiseen (turvallisuus) ja protestiin.

7. Kulutuksen sosiologisen tutkimuksen koulukuntia • Kulutus, uusintaminen ja modernisaatio Liisa Uusitalo • Kulutus, nautinto, elämykset Pasi Falk • Kulutus ja elämäntavan kritiikki Mika Patzar

8. Kulutusdiskurssin uusia piirteitä • Kulutustyyppien eriytyminen • Kulutuksen patologiat - addiktiot ja medikalisoituminen • Kulutuksen moraali ja kestävän kulutuksen tavoite Kuvat: YLE

9. Kulutusyhteiskunta Yhteiskunta, jossa erot ja tavoitteet kulutuksessa jäsentävät elämän saamia merkityksiä. Yhteiskunta, jossa kulutus toiminnallistaa ihmisiä selkeästi enemmän kuin teollisessa palkkatyön yhteiskunnassa. Yhteiskunta, jossa kulutus organisoi elämäntapaa.

10. Kulutuksen kasvu Tilastokeskus 2009 Kuvat: Yle

11. Kulutuksen pitkä perspektiivi • Suomalaisten kulutus kaksinkertaistui 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Kulutusmenojen kasvu taittui ainoastaan maailmasotien ja 1930-luvun laman aikana. • Kulutus kiihtyi edelleen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla, vaikka 1990-luvun laman aikana yksityinen kulutus tilapäisesti väheni. Nykypäivän suomalaiset kuluttavat yksitoistakertaisesti sadan vuoden takaiseen verrattuna. Tilastokeskus 2009

12. Kulutuksen eriytyminen historiallisesti • Makujen ja tyylien hierarkia edellyttää pitkään perinteeseen perustuvaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa. • Hidas kulutustyylien eriytyminen, jonka taustana mm. feodaaliaateliston kulttuuriperinteen puuttuminen sekä virkamiesvaltion ja talonpoikaisvaltion yhtäaikaisuus (esim. Klaus Mäkelä 1985)

13. Trickle down -ilmiö • Thorstein Veblenin mukaan kulutusmallit ovat aluksi luokkasidonnaisia, mutta yleistyessään ne menettävät yhteytensä luokkiin. • Tapahtuu trickle-down ilmiö niin, että sosiaaliluokille kuluttajina oletetaan hierarkia. Ylin luokka ottaa ensin uuden kulutustuotteen käyttönsä.

14. Kulutuksen piirteitä Analyyttisia erotteluja Liisa Uusitalon (1979) mukaan • Uudenaikaisuus vs. traditionaalisuus • Monipuolisuus vs. yksipuolisuus • Liikenteen osuus kulutuksessa (auton omistajuus)

15. Kulutus kulttuurina • Välttämättömien tarpeiden ylittäminen kulutuksen merkityshorisonttina • Halun rajoittamattomuus • Loputon uuden kaipuu Kuvat: Yle

16. Kulutuksen standardisoituminen • Tuotteiden näennäinen muuntelu (Pantzar) • Muodin nopea kierto • Kaupan ketjuuntuminen • Tarjonnan globalisoituminen • Vaihtoehtokulutus ja kierrätys

17. Asumisen keskeisyys • Asunnon omistus kulutuksen kasvun kulmakivenä • Asumisurat • Periytyvä omaisuus • Asunnon varustaminen ja laajentaminen • Kulutuksen yksilöityminen asumisessa.

18. Asumisen velanotto ja velanhoito • Vuonna 1980 kotitalouksien keskimääräiset velanhoitokulut käytettävistä tuloista olivat 13%. • Vuoteen 1990 mennessä tämä osuus oli noussut 30%:iin. Lähde: Niemi-Kiesiläinen et al. 1991

19. Velkaantuminen 2000-luvulla Vuonna 2003 noin puolella suomalaisista kotitalouksista oli velkaa. Asuntovelkaa oli 28 prosentilla, opintovelkaa 11 prosentilla ja muuta velkaa 29 prosentilla kotitalouksista. Erityisesti on huomattava, että kotitalouksien velkaantuminen on voimakkaasti kasvanut vuoden 2003 jälkeen. (Herala:Euro ja talous 1/2006)

20. Suurimmat velanhoitomenot Suomalaisten suurimpia velanhoitomenoja ovat • Asuntovelkojen lyhennykset • Korkokustannukset • Kulutusluottojen lyhennykset

21. Kotitalouksien varallisuuden koostumus vuosina 1998 ja 2004

22. Kotitalouksien varallisuuden kasvu • Suomen talouden viimeiset 16 vuotta ovat olleet lamasta huolimatta hyvää aikaa myös suomalaisille kotitalouksille: kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi vuosien 1988 ja 2004 välillä 1,8-kertaiseksi. • Varallisuus ei kuitenkaan kasvanut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Vanhemmat ikäluokat ovat vaurastuneet selvästi enemmän kuin nuoret. Eläkeikäisillä nettovarat kaksinkertaistuivat ja vauraimpien eli 55-64-vuotiaiden nettovarat 2,3-kertaistuivat. Tilastokeskus 2007

23. Pienituloisten määrä kasvussa Mediaani on lukujoukon keskimmäinen luku, eli puolet joukon luvuista on pienempiä ja puolet suurempia kuin mediaani Tilastokeskus 2010

24. Pienituloisuus • Pienituloisuusasteet ovat hyvin erilaisia eri väestöryhmissä. Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluvat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. • Työelämän ulkopuolella olevien pienituloisuusaste on lähes viisi kertaa niin suuri kuin työelämässä olevien. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot. • Kulutuksen resurssit kehittyvät entistä epätasaisemmin

25. Kulutuksen rakenteesta • Asumismenojen osuus kotitalouksien kulutusvaroista on yli neljännes, kun esimerkiksi elintarvikkeisiin ja juomiin käytetään kulutuksesta alle viidennes.

26. Kotitalouksien kestokulutustavaroiden omistus, % kotitalouksista

27. Internet kotona • Internetin käyttömahdollisuus kotoa vuosina 1998, 2002 ja 2005 sukupuolen ja iän mukaan, % Lähde: Tilastokeskus

28. Pienituloisten kulutus • Absoluuttisesti tarkasteltuna pienituloisten kulutusmenot ovat jokaisessa eri kulutuserässä pienempiä kuin muiden tuloryhmien • Muiden tuloryhmien kulutukseen verrattuna pienituloisten kulutuksessa korostuvat voimakkaimmin menot elintarvikkeisiin ja asumiseen. • Tulotasosta riippumatta rahaa käytetään myös kulttuurisiin ja sosiaalisiin aktiviteetteihin.

29. Kulutusmenot, prosenttia bruttokansantuotteesta 1975-2004 Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

30. Tulevaisuus Skenaarioita vakaan talouden oloissa • Kulutusjuhlat jatkuvat • Kulutusta rationalisoidaan yksityisesti ja yhteisöllisesti • Tietoinen niukkuuden tavoittelu Kuva: Uuve Södor

31. Kulutus ja lama • Kulutuksen supistaminen • Mistä voi luopua ? • Ylellisyyksien tunnistaminen • Liikkumisen vähentäminen • Kulutus kotimaassa • Ilmaispalveluiden kulutus Kuvat Stockmann; Suomen latu