1 / 12

1. Ajattelu, päättely, argumentaatio

1. Ajattelu, päättely, argumentaatio. Mitä on argumentaatio? Argumentaation ja argumenttien analysoinnin taidot ovat tieteellisen tutkimuksen perustaitoja. Ne ovat muutakin – periaatteessa jokaisen kansalaisen perustaitoja länsimaisissa demokratioissa. Argumentaatioon liittyviä termejä.

katy
Download Presentation

1. Ajattelu, päättely, argumentaatio

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 1. Ajattelu, päättely, argumentaatio • Mitä on argumentaatio? • Argumentaation ja argumenttien analysoinnin taidot ovat tieteellisen tutkimuksen perustaitoja. • Ne ovat muutakin – periaatteessa jokaisen kansalaisen perustaitoja länsimaisissa demokratioissa.

  2. Argumentaatioon liittyviä termejä • argumentoida = esittää perusteluja • analysoida = eritellä (vrt. kemiallinen analyysi) • kritisoida = arvioida, etsiä hyviä ja huonoja puolia, vahvuuksia ja heikkouksia • reflektoida = eritellä omaa toimintaa toiminnan aikana tai jälkeenpäin. (Kakkuri-Knuuttila 1998, 19.)

  3. Termi ’argumentti’ kaksimerkityksinen • Mitä argumentteja tässä tekstissä on? • viitataan kokonaisuuteen, joka koostuu väitteestä ja perusteluista • Mitkä ovat argumenttisi ydinvoiman puolesta? • väite on tunnettu, kysytään perusteluja

  4. Kalojen uimakoulu? (1/2) • Mutta tarvitseeko argumentaatioon liittyviä taitoja (ajattelu, päättely, perusteleminen, väittely, puhetaito …) erikseen opettaa? • ”Sopii vain kysyä, milloinkahan kaloille aletaan järjestää uimakouluja.” – Seppo Zetterberg, Kanava 8/2001 • Mutta: Vaikka olisikin niin, että hallitsemme argumentaatioon liittyviä perustaitoja, niin se ei tarkoita, että olisimme virtuooseja.

  5. Kalojen uimakoulu? (2/2) • ”Kriittisen ajattelun kurssit eivät näin ollen ole kalojen uimakoulua, vaan paluuta humanistisen sivistyksen parhaisiin eläviin perinteisiin. Ne eivät kilpaile oppiaineissa tarjottavan opetuksen kanssa, vaan tarjoavat halukkaille uutta täydentävää näkökulmaa: informaation kyseenalaistamisen ja uuden tiedon hankinnan taitoja voi oppia entistä paremmin.” – Ilkka Niiniluoto, Kanava 1/2002

  6. Ajattelun ja päättelyn kehittäminen • Argumentaatio - omien ajatustensa julkinen esittäminen ja puolustaminen - on hyvä tapa kehittää omaa ajatteluaan, päättelyään ja kommunikaatiotaitojaan. • Ajatusten sekä omien päättely- ja perusteluketjujen julkituominen, vaikkapa vain itselle kirjoitetussa muodossa, on paras tapa kokeilla niiden kestävyyttä.

  7. Kriittinen tai akateeminen lukutaito ”[A]loittelijoiden huomion kohteena on tekstin sisältö (nk. sisältöavaruus) ja tavoitteena sen muistaminen. Asiantuntijoiden ajattelua puolestaan luonnehtii huomion kiinnittäminen nk. retoriseen eli puhetaidolliseen avaruuteen. … Taitoa toimia yhtä aikaa sekä sisältö- että retorisessa avaruudessa voidaan kutsua kriittiseksi tai akateemiseksi lukutaidoksi.” (Hakkarainen et al., Tutkiva oppiminen, 257.)

  8. Mitä on kriittinen ajattelu? • Kriittisyydellä ei tarkoiteta pelkästään negatiivista suhtautumista, vaikka se sellaiseksi usein tulkitaan. • Kritēs tarkoitti kreikan kielessä tuomaria – sen mukaisesti kriittinen ajattelu on ideoita ja ilmiöitä arvioivaa toimintaa. • Kriittistä ajattelua voi – ja pitääkin – soveltaa myös omaan ajatteluun ja toimintaan.

  9. Kriittisyys ja herkkäuskoisuus Niiniluoto, Ilkka, ”Epäily, usko ja taikausko” F S T 2 1

  10. Kriittisyys ja herkkäuskoisuus T = kaikkien totuuksien joukko F = kaikkien epätotuuksien joukko S = henkilön A hyväksymien (uskomien, totena pitämien) lauseiden joukko S – T = toisen lajin virheet (erehdyksiä: A väittää jotakin, joka onkin epätotta) T – S = ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä eli ignoranssia: jokin totuus jää A:n tietämyksen ulkopuolelle)

  11. Ristiriitainen ja puutteellinen informaatioEsimerkkejä (1/2): ”Pelätty matovirus alkoi levitä rajusti! (Otsikko Metro-lehden etusivulla2.8.2001) ”Code Red -internetmadosta ei ongelmia tietoliikenteessä” (Otsikko Uutislehti 100:n sivulla2 2.8.2001) ”Kuluttajien luottamus talouteen synkentynyt” (Otsikko Metro-lehden etusivulla2.8.2001) ”Kuluttajat uskovat edelleen itseensä” (Otsikko Uutislehti 100:n etusivulla2.8.2001) ”Teollisuus pelkää pitkää laskusuhdannetta” (Otsikko Helsingin Sanomien pääuutissivulla A 3 9.8.2001) ”Suomen laskusuhdanteesta tulee lyhyt notkahdus” (Vieraskynä-kirjoituksen otsikko Helsingin Sanomien sivulla A 4 9.8.2001)

  12. Ristiriitainen ja puutteellinen informaatioEsimerkkejä (2/2): ”Taantuman ote tiukkenee. Uudenmaan työttömyysluvut nousivat lokakuussa” (Otsikko Metro-lehden sivulla 721.11.2001) ”Työllisyys koheni lokakuussa, työttömyysaste 8,3 prosenttia” (Otsikko Uutislehti 100:n sivulla2 21.11.2001) ”Martti ja Elise Heinon ampunut 16-vuotias poika: KADUN TEKOJANI” (Ilta-Sanomat 22.11.2001, etusivu) ”Elise Heino rukoili armoa nuorelta teloittajaltaan ”ÄLÄ TAPA MUA”. Neljän kopla ei osoittanut katumusta käräjillä.” (Iltalehti 22.11.2001, lööppi) ”Julia Robertsin avio-onni kukoistaa” (STT:n otsikko 23.7.2002) ”Julia Robertsin uusi avioliitto rakoilee” (Otsikko Iltalehdessä 23.7.2002)

More Related